
Mantsinen Group on ponnistanut materiaalinkäsittelykoneiden valmistajana metsästä maailmalle – yritystoiminta alkoi halkourakoinnista

Järkälemäinen kone kauhoo mursketta maaliskuun auringonpaisteessa. Nosturin puomi heiluu kolmessakymmenessä metrissä ja kuljettajakin on nosturin ohjaamossa reilun kymmenen metrin korkeudessa. Jättikoneen äänimaailma on kuitenkin hillitty ja koneesta kuuluu vain vaimeaa surinaa.
”Ääntä tulee käytännössä vain hydrauliikasta”, selittää sähkökäyttöisen Mantsinen 120 -nosturin toimintaa Mikko Mantsinen.
”Kaikki nosturit testataan, ennen kuin ne puretaan kuljetusta varten. Tämä on jo viikon päästä töissä Raumalla.”
Mantsinen Groupin tehtaalla Liperin Ylämyllyllä valmistetaan materiaalinkäsittelykoneita, joita käytetään satamissa ja tehtailla ympäri maailman. Kalustopäällikkö Mikko Mantsinen on perheyrityksen toista polvea ja yhtiön toimitusjohtajana toimii hänen serkkunsa, Mia Mantsinen.
Mantsinen Groupin päätoimialoja ovat materiaalinkäsittelykoneiden valmistus sekä logistiikkapalvelut. Yhtiö hoitaa materiaalinkäsittelyä muun muassa Metsä Groupin Äänekosken Biotuotetehtaalla sekä Rauman sahalla ja sellutehtaalla.
Pisimpään Mantsinen on kuitenkin tehnyt yhteistyötä toisen metsäteollisuuskonsernin, Stora Enson kanssa. Mantsisen kasvu lähtikin toden teolla liikkeelle Uimaharjun tehtaalta vuonna 1974.
”Mantsinen solmi silloin urakointisopimuksen Enso Gutzeitin kanssa. Olemme siitä asti huolehtineet Uimaharjun tehtaan puun käsittelystä ”, Mikko Mantsinen kertoo.
Mantsinen Group
- Valmistaa materiaalinkäsittelykoneita ja tarjoaa logistiikkapalveluja teollisuuteen
- Vuotuinen liikevaihto lähes 90 miljoonaa euroa
- Työllistää 550 henkeä, joista 180 Liperissä Pohjois-Karjalassa sijaitsevalla tuotantolaitoksella
- Perheyritys, yhtiön johdossa jo toinen sukupolvi.

Halkosouvilla alkuun
Mantsinen Groupin tarina alkaa kuitenkin reilu kymmenen vuotta aiemmin, vuonna 1963, jolloin Mantsisen veljekset, Veli ja Juhani, aloittivat koneurakoinnin. Perheen maatilalla työhön tottuneet nuoret miehet alkoivat ajaa Porsche-traktorilla ja peräkärrillä halkoja.
Halkourakointia riitti ja sitä veljekset jatkoivat, kunnes vanhemmat vihjailivat, että maatilaakin pitäisi hoitaa. Veljekset palasivatkin takaisin juurilleen ja alkoivat kehittää maatilaelinkeinoa voimakkaasti. Peltoala kasvoi nopeasti vuokramaiden myötä toiselle sadalle hehtaarille, ja karjaa ja sikoja oli useammassakin navetassa ja sikalassa.
Eteenpäin pyrkivillä miehillä olisi ollut intoa kasvattaa maataloustuotantoa edelleen, mutta pankit alkoivat jarrutella pääomahuoltoa. Veli ja Juhani eivät kuitenkaan tyytyneet jäähdyttelyyn ja palasivat maanviljelyn ohella takaisin urakoinnin pariin. Juuri tässä vaiheessa aloitettiin työt Uimaharjun tehtaalla.
Puulogistiikasta alkanut urakointi Uimaharjun tehtaalla on kasvanut sittemmin niin, että nyt Mantsinen hoitaa kaikki tehtaan sisäiset urakoinnit, Mikko Mantsinen kertoo.
Työt Uimaharjussa sujuivat hyvin ja Mantsisen veljesten maine kiiri eteenpäin.
”Sitten meille alkoi tulla rautatieterminaaleja hoidettavaksi, kun uittopuu siirtyi rautateille ja tuontipuulle perustettiin liikennettä tasaavia terminaaleja itärajalle”, Mikko Mantsinen sanoo.

”Tehdään se sitten itse”
Tehtaiden puuhuolto on ympärivuotista ja liki ympärivuorokautista työtä, jossa koneet joutuvat koville. Mantsisella olikin alusta asti mukana hitsareita, jotka paikkailivat koneita. Paikallisia pajoja työllistettiin myös koneiden kehityksessä ja korjaamisessa.
”Laitekehitys lähti tällä tavalla luontaisesti liikkeelle, kun koneita vahvistettiin 24/7- käytön kestäviksi”, Mikko Mantsinen sanoo.
Metsäyhtiöt veivät Mantsisen Suomesta myös ulkomaille. Ensin yhtiö laajensi toimintaansa Baltiaan ja sittemmin Venäjälle, jossa logistiikkapalveluja hoidetaan edelleen useammassakin metsäteollisuuskohteessa. Baltiasta sen sijaan toiminta on lakannut, mutta sen rupeaman peruna Mantsisesta kehkeytyi lopulta satamanosturivalmistaja.
”Baltiassa lastattiin laivoja, ja kuormainkehitys jalostui oikeastaan siellä. Kaupasta kun ei oikein löytynyt sopivia koneita”, Mikko Mantsinen naurahtaa.
Mantsinen käytti tuolloin pääasiassa Liebherrin nostureita, ja niiden parantelemiseksi löytyi ideoita. Elettiin 1990-luvun loppua ja Veli Mantsinen kävikin esittelemässä saksalaisinsinööreille ideoitaan nosturin kehittämiseksi.
”Liebherrillä eivät uskoneet Velin ajatuksiin ja hän totesikin lähtiessään, että me teemme sellaisen sitten itse”, Mikko Mantsinen nauraa.
Mantsisen oma nosturituotanto aloitettiin jatkamalla siitä, mihin oikeastaan oli jo edetty eli kaivukoneiden tuunaamisesta. Ensin ostettiin Hitachilta kaivukoneiden ylävaunut ilman puomia, ja loput nosturista rakennettiin itse, Mikko Mantsinen kertoo.
”Hitachi suostui tällaiseen kaupankäyntiin ja meidänhän oli tuntemattomana firmana helpompi myydä koneita maailmalle, kun Hitachi oli mukana.”
Tuotekehitys eteni sitä mukaa, kun asiakkaat kysyivät yhä isompia koneita. Myös sähkökäyttöisille koneille tuntui olevan kysyntää jo vuosituhannen alussa.


Oma nimi kantaa
Yhteistyö Hitachin kanssa on sittemmin päättynyt ja nyt Mantsinen on jo tunnettu brändi maailmalla. Nosturivalikoima kattaa kokoluokat 60–300 tonnia ja suurin valmistettu nosturi on Belgiaan myyty 408-tonninen. Mantsinen-nostureita on toiminnassa satoja ympäri maailman.
Kaikki Mantsisen nosturit ovat hydraulisia ja voimakoneena on joko Volvon dieselmoottori tai sähkömoottori. Nostureiden tekniikka on kehittynyt voimakkaasti, ja viime vuosina tuotekehityksen ajurina on ollut asiakkaiden pyrkimys yhä ympäristöystävällisempään toimintaan.
”Noin puolet nostureista on sähkökäyttöisiä ja olemme kehittäneet myös hybriditekniikkaa. Energian kulutusta on siten saatu pudotettua 30–50 prosenttia”, Mikko Mantsinen sanoo.
Mantsisen kehittämä HybriLift-tekniikka perustuu paineakkuihin ja apusylintereihin.
Nosturivalmistuksen ohella iso osa konsernin liiketoimintaa ovat edelleen myös logistiikkapalvelut ja materiaalinkäsittelyurakointi, joita tehdään pääasiassa sellu- ja sahateollisuudessa.
”Haluamme pysyä tässäkin bisneksessä mukana”, Mikko Mantsinen sanoo.
Mantsinen tarjoaa myös konsultointia tehtaiden logistiikassa ja parhaiten toiminta onnistuu, kun mukaan päästään jo uuden tehtaan suunnitteluvaiheessa. Silloin toiminnot voidaan suunnitella tehokkaasti ja ilman aiempia rasitteita. Selvää on, että yhtiön oma logistiikkatoimiala ruokkii myös tuotekehitystä nosturituotannossa.
Suurelle yleisölle ehkä hieman tuntemattomaksi jäänyt yritys on huomattu valtakunnallisesti, ja viime vuonna Mantsinen Group palkittiin Vuoden perheyritys -palkinnolla.
”Se palkinto lämmitti kyllä mieltä, kun katsoo, minkälaisessa porukassa olemme sen myötä mukana”, Mikko Mantsinen toteaa.
Mantsinen on juurtunut Pohjois-Karjalaan Liperin Ylämyllylle, jossa liki 90 miljoonan euron liikevaihtoa tekevällä yhtiöllä on pääkonttori ja tuotantotilat. Ylämyllyllä työllistyy konsernin 550 työntekijästä 180.Viimeisimpänä laajennuksena tehtaalle on valmistunut uusi koneistamo- ja maalaamohalli.
Kartalta katsottuna maailma ja asiakkaat näyttävät olevan hieman sivussa, mutta ongelmat koneiden rahdissa ja logistiikassa ovat hallittavissa – isokin nosturi kulkee pieninä paloina rekkarahtina. Yhtiöllä on lisäksi Rauman satamassa kokoonpanolinja, jossa nosturi voidaan taas koota ja lastata rahtialukseen kokonaisena asiakkaalle toimitusta varten.
”Ja kilpailijathan toimivat myös sisämaassa Keski-Euroopassa”, Mikko Mantsinen muistuttaa.
Katso myös video, jossa Mikko Mantsinen esittelee yrityksen materiaalinkäsittelynostureita !
Osaston luetuimmat
- Valtran Suolahden tehtaalla tuotantoa kehitetään portaittain, jotta tuotantomääriä saadaan kasvatettua – yhden traktorin valmistusaika on noin kahdeksan tuntia
- Maxpossa oli laitteita moneen tarkoitukseen – lisää Maxpo-uutuuksia esittelyssä
- DC-3 sunnuntaina 2.9. Hyvinkään taivaalla!
- Herlevi Pulling Team: Uutta vetovoimaa radalle
- Tuurin konehuutokauppa 28.–29.04.2012 – kaivukone huutokaupasta -
- Seppo Kuisma on toiminut yrittäjänä jo 50 vuotta – monipuolisuus on pienen valmistajan valttikortti ja loppupelissä uudet ideat ratkaisevat
- Koneammattilaiset Maria Hiironen ja Annukka Markkula rohkaisevat muitakin nuoria kokeilemaan konetöitä – ”Konetekniikan ymmärtäminen ja koneen korjaaminen on siistiä”