Moottorisahauksen SM-kilpailut 2020 olivat täynnä tulokkaiden ja konkareiden näytöksiä – kisa käytiin perinteisesti 8.8.2020 Suomen Metsämuseo Lustossa, Punkaharjulla

Punkaharjun aurinkoisessa säässä kilpailtiin moottorisahauksen Suomen mestaruudesta. Mukana oli uusia kilpailijoita, mutta konkarit pitivät pintansa. Piristystä toivat ensimmäinen naiskilpailija ja erittäin tarkkoja kaatotehtäväsuorituksia mahdollistanut laser-mittauksella tehty kaato.
Marjut ”Mare” Laakkonen pääsi historian kirjoihin ensimmäisenä naiskilpailijana SM-kilpailuissa. Eivätkä suoritukset olleet heikkoja, päinvastoin. Kaadossa kaatopoikkeama vain 65 milliä ja teräketjutehtäväkin sujui hieman päälle 18 sekunnissa (sija 7.).
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Vuoden 2020 moottorisahauksen SM-kilpailuissa saatiin myös maistiaisia tulevaisuuden suunnasta. Arboristi Jaakko Romu teki näytöskarsinnan akkusahallaan. Vaikka saha oli varustettu ¼” teräketjuvarustuksella, suoritus vastasi jo hänen kilpailusuoritustaan polttomoottorisahalla.
Vuoden 2020 moottorisahauksen SM-kilpailuissa saatiin myös maistiaisia tulevaisuuden suunnasta. Arboristi Jaakko Romu teki näytöskarsinnan akkusahallaan. Vaikka saha oli varustettu ¼” teräketjuvarustuksella, suoritus vastasi jo hänen kilpailusuoritustaan polttomoottorisahalla. Kuva: Tommi Hakala

Kuten kaikissa vuoden 2020 tapahtumissa, myös kilpamoottorisahauksessa on eletty koronaviruksen vahvassa vaikutuksessa. Se tarkoitti tämän vuoden Serbian MM-kisojen siirtymistä kahdella vuodella eteenpäin, sillä kansainvälinen emojärjestö IALC ei halunnut muuttaa kilpailujen parillista pitovuotta.

Sen seurauksena Suomessa kilpailutoimintaa ylläpitävä Sumoki ry teki muutoksen MM-kilpailuvalintojen tekoon – koska tänä vuonna SM-kilpailujen kolme parasta olisivat lähteneet MM-kisoihin, päätettiin tehdä vuoden 2022 valinnat kaksi parasta kolmesta -menetelmällä. Eli vuosien 2020, 2021 ja 2022 SM-kilpailuista lasketaan kahden parhaan kilpailusuorituksen yhteispisteet ja sen perusteella valitaan MM-kilpailijat 2022. Näin annetaan mahdollisuus myös ensi vuonna osallistuvalle osallistua MM-kilpailuihin pääsemiseen. Samalla korostuu myös tasaisten suoritusten tekeminen, vahvat ja varmat suoritukset ovat MM-tasolla pärjäämisessä ehdoton edellytys.

Uusia kilpailijoita ja vihdoin naiskilpailijakin

Vuosi 2020 jää historian merkkipaaluksi, sillä ensimmäisen kerran SM-kilpailuihin ilmoittautui ja osallistui myös naistenluokan kilpailija. Marjut Laakkonen on ammattiarboristi Lohjalta. Hänellä on työn puolesta jatkuva kosketus moottorisahatyöhön, mikä myös näkyi kilpailusuorituksissa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Uusia kilpailijoita olivat myös Jaakko Romu ja Pekka Kovanen. Mukaan ilmoittautui myös välivuoden pitänyt Stihl-sahuri Arto Karvonen. Uutta oli myös pitkän linjan Jonsered-sahuri Vesa Kurjen siirtyminen Husqvarnan leiriin.

Kaikkiaan kilpailuun osallistui 11 kilpailijaa ja taso oli erittäin kova – paikalla olivat lähes kaikki viime vuosien mitalistit. Kilpailijamäärää pienensi virolaisten kilpailijoiden puuttuminen rivistä, matkustusrajoitusten vuoksi.

Tässä hetkessä punaisen kypärän sisällä lienee ollut enemmän kierroksia kuin sahassa – Esa Tumelius havaitsi sahanneensa ensimmäisessä alta-päältäsahauksessa alasahauksen merkkimaalauksen yläpuolelle. Siitä saadut 50 virhepistettä maksoivat hänelle pronssimitalin.
Tässä hetkessä punaisen kypärän sisällä lienee ollut enemmän kierroksia kuin sahassa – Esa Tumelius havaitsi sahanneensa ensimmäisessä alta-päältäsahauksessa alasahauksen merkkimaalauksen yläpuolelle. Siitä saadut 50 virhepistettä maksoivat hänelle pronssimitalin. Kuva: Tommi Hakala

Lajisuorituksissa myös uutta

Koska kilpailijamäärä jäi normaalia pienemmäksi, päätti järjestäjä Sumoki ry muuttaa kaatotehtävän suoritustapaa. Aikaisempien, koneellisesti pystytettyjen kaatorunkojen sijaan suoritettiin ns. laserkaato. Ratkaisua on käytetty Suomessa paikallisissa sahauskilpailuissa ja kilpailijat sen hyväksyivät.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Laserkaadossa kilpailija tekee suorituksen lyhyellä, alle 2 metrisellä tolpalla. Kaikki sahaukset ja mittaukset tehdään muutoin tolppakaadon tavoin, mutta osumatarkkuus määritellään laserilla ja pölkkyä ei varsinaisesti kaadeta. Mittalaitteena on kaatokolon pohjaan asetettava muovilevy, joka keskitetään pölkyn keskilinjaan. Levyssä oleva laserosoitin osoittaa 15 metrin päässä olevaan tähtäyslevyyn ja tulos on mitattavissa hyvin tarkkaan. Kilpailijoille tämä antaa tasapuolisemman tuloksen, sillä kaatuvan rungon pomppaus maahan osumisesta usein muuttaa tulosta hyvinkin paljon.

Aloitus perinteisesti teräketjutehtävällä

Kilpailusuoritukset aloitettiin teräketjun vaihto/laipankääntö -tehtävällä, tehtävien lomittamiseen ei ollut kilpailijamäärästä johtuen tarvetta. Kaikki kilpailijat tekivät virheettömän suorituksen, eli virhepisteitä ei jaettu.

Ei ollut kovin suuri yllätys, että moninkertainen mestari Jukka Perämäki oli tehtävän nopein. Lähes toinen käsi taskussa hän teki suorituksen ajassa 10,68 sekuntia. Hänen taakseen jäi kova 12 sekunnin kaksikko, eli Arto Karvonen (12,36 s) ja Jarmo Laatikainen (12,74 s).

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kärkikolmikon takana Vesa Kurki oli hyvässä tuntumassa, ajalla 13,90 s. Marjut Laakkonen sai ajaksi 18,90 s, eikä ollut lainkaan tyytyväinen tulokseen – napakka tiuskaisu tehtävän jälkeen kertoi, että parempaa olisi ollut odotettavissa. Sija lajissa kuitenkin 7., eli taakse jäivät konkarit Esa Tumelius ja Antti Oksanen.

Alta ja päältä pudotti yhden menestyjän

Alta-päältäsahauksessa alkavat yleensä erottua kilpailussa menestymään tulevat kilpailijat – virhepisteiden saaminen tässä tehtävässä on raju isku menestykselle. Ja sen tänä vuonna koki aikaisemmin erittäin hyvin sahannut Tumelius. Hänen ensimmäinen alasahauksensa karkasi sentin verran maalatun raja-alueen yläpuolelle, 50 virhepistettä oli kova isku ja yksi kokonaiskilpailun mitalisti oli pois pelistä.

Varmasti sahannut Perämäki teki perussuorituksen pisteillä 198. Laatikainen ja Pentti Paananen tulivat tuntumassa 188 ja 183 pisteellään. Uusille kilpailijoille tämä laji oli hankala, etenkin katkaisupoikkeamien vuoksi, mutta Kovanen sahasi sijalle 7., tasapisteillä Oksasen kanssa.

Kaatotehtävässä kaksi kaatajaa oli todella tarkkana. Jarmo Laatikainen ja 32. SM-kilpailuihinsa osallistunut Antti Oksanen saivat tasapisteet (kts. seuraava kuva).
Kaatotehtävässä kaksi kaatajaa oli todella tarkkana. Jarmo Laatikainen ja 32. SM-kilpailuihinsa osallistunut Antti Oksanen saivat tasapisteet (kts. seuraava kuva). Kuva: Tommi Hakala
Laatikainen voitti, koska teki nopeamman suorituksen (kts. seuraava kuva).
Laatikainen voitti, koska teki nopeamman suorituksen (kts. seuraava kuva). Kuva: Tommi Hakala
Kaatopoikkeama 15 metrin päästä määriteltiin laserin avulla – Laatikaisen ero tähtäysviivasta vain 10 milliä!
Kaatopoikkeama 15 metrin päästä määriteltiin laserin avulla – Laatikaisen ero tähtäysviivasta vain 10 milliä! Kuva: Tommi Hakala

Tarkkuuskatkaisussa toinen mitaliehdokas putosi

Tarkkuuskatkaisussa Perämäki jatkoi vahvojen suoritusten tekoa ja otti 247 pisteellään kolmannen lajivoiton putkeen. Tumelius oli kakkonen (245 p) ja Laatikainen kolmas (236 p). Nelikko Karvonen, Jukka Kylliäinen, Kurki ja Oksanen tulivat tiukkana rintamana perässä, kaikki yli 230 pisteellä. Uudet kilpailijat olivat ottaneet konkareiden ohjeet liiankin tarkasti talteen – pohjalevyyn sahauksen virhepisteiden vuoksi he jättivät reilusti sahaamatonta puuta. Tumeliuksen 1,4 milliin ei kukaan edes halunnut riskeerata.

Tässä lajissa taas epäonnisiin kuului Paananen, joka liittyi Tumeliuksen kanssa virhepisteiden kokoojien kerhoon. Toisen katkaisun jälkeen hän epähuomiossa astui sahan pysäytyslevyn päälle, mistä saa 50 virhepistettä.

Kaadossa konkari-Oksanen lähes voitti

Laserkaatona suoritetussa kaatotehtävässä oli mielenkiintoista nähtävää, sillä nyt todellinen sahan käsittelytaito oli ainoa tehtävän tuloksentekijä – sattumapomppaukset jäivät pois.

Perämäki otti varman päälle ja sijoittui vasta 5. sijalle, kuitenkin vain 4 pistettä voittajasta. Voittajaksi sihtasi Laatikainen, kaatopoikkeama vain 10 milliä ja 659 pistettä. Mutta häntä paremmaksi pisti kuitenkin kilpailujen ikänestori, 71-vuotias Oksanen – vain 7 millin heitto ja samat 659 pistettä. Koska kaikki kannon mitat olivat toleranssien sisällä, nopeamman ajan tehnyt Laatikainen voitti lajin.

Kolmanneksi sijoittui Tumelius, pisteillä 657. Tarkkuudessa Paananen osui 20 millin päähän ja Laakkonenkin hienosti 65 millin päähän.

Jukka Perämäki teki tarkkaa työtä, kovan harjoittelun pohjalta. Kolmessa ensimmäisessä lajissa voitto, kaadossa varmisteleva 5. sija ja karsinnassa atomikellon tarkkuudella taas voitto. Kokonaispisteiksi kertyi peräti 1 675, eroa seuraavaan 40 pistettä.
Jukka Perämäki teki tarkkaa työtä, kovan harjoittelun pohjalta. Kolmessa ensimmäisessä lajissa voitto, kaadossa varmisteleva 5. sija ja karsinnassa atomikellon tarkkuudella taas voitto. Kokonaispisteiksi kertyi peräti 1 675, eroa seuraavaan 40 pistettä. Kuva: Tommi Hakala
Taaempana sahaava Jukka Kylliäinen teki ennen karsintaa tasaista jälkeä, eli kolme vitossijaa ja kaadossa seitsemäs sija. Karsinnassa nopea ja virheetön suoritus toi sijan 3. ja sen myötä hän nousi pronssimitalille. Arto Karvonen otti sijan 4., vain 6 pistettä Kylliäisen takana.
Taaempana sahaava Jukka Kylliäinen teki ennen karsintaa tasaista jälkeä, eli kolme vitossijaa ja kaadossa seitsemäs sija. Karsinnassa nopea ja virheetön suoritus toi sijan 3. ja sen myötä hän nousi pronssimitalille. Arto Karvonen otti sijan 4., vain 6 pistettä Kylliäisen takana. Kuva: Tommi Hakala
Mitalistien on helppo hymyillä. Kokeneet sahaajat tekivät rutiinilla kovia tuloksia. Kylliäinen – Perämäki – Laatikainen saivat tämän vuoden mestaruusmitalit. Perämäelle kulta oli 13. ja ura jatkuu edelleen.
Mitalistien on helppo hymyillä. Kokeneet sahaajat tekivät rutiinilla kovia tuloksia. Kylliäinen – Perämäki – Laatikainen saivat tämän vuoden mestaruusmitalit. Perämäelle kulta oli 13. ja ura jatkuu edelleen. Kuva: Tommi Hakala

Karsinnassa hermopaineita…

Ennen ratkaisevaa karsintatehtävää oli Perämäki vetänyt jo 34 pisteen eron kakkoseen, eli Laatikaiseen. Tiukasti perässä olivat Karvonen ja Kylliäinen – kaikille oli selvää, että virhepisteisiin ei ollut varaa.

Toiseksi viimeisenä parina sahanneet Kylliäinen ja Karvonen ratkaisivat vauhdilla pronssisijan kohtalon. Ja Kylliäinen teki lajin kolmanneksi parhaan tuloksen, ei virhepisteitä ja ajalla 21,59 s. Se nosti hänet pronssimitalille. Erittäin nopean ja kilpailun nopeimman 15,71 s ajan tehnyt Paananen kärsi virhepisteistä – yksi tynkä ja maaliviivan ylityksen jälkeen tehty korjaussahaus antoivat 70 virhepistettä.

Viimeisessä parissa sahanneet Perämäki ja Laatikainen pääsivät ratkaisemaan mestaruutta rinnatusten. Mutta etumatkalla olleelle Perämäelle riitti puhdas suoritus ilman huippuaikaa. Se näkyikin suorituksessa, tahti oli napakka ja ennen maaliviivan ylitystä hän ehti vielä korjata yhtä oksaa. Laatikaiselle hän hävisi ajallisesti sekunnin verran, mutta…Laatikainen jätti yhden tyngän ja sai 20 virhepistettä – ilman sitä hän olisi voittanut lajin ja kokonaiskilpailun mestaruuden.