Agritechnicassa esiteltiin myös monipuolista sähkönkäyttöä

Joskin E-Drive oli toisena osallisena Agritechnican kultamitalipalkinnossa yhdessä John Deeren sähköavusteisen voimansiirron kanssa. 3-akselisen vaunun toinen ja kolmas akseli ovat vetäviä, ja niille tuleva kardaani saa voimansa 100 kW sähkömoottorilta. Moottorin teho ja pyörimisnopeus määritetään Isobus-väylältä saatujen tietojen, kuten ajonopeuden, akselimassan ja ohjauskulman perusteella. (TA)
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Italialainen De Pietri on erikoistunut vihannesten korjuukoneisiin. Kuvassa oleva kone leikkaa kasvuston ja nostaa sen lajittelupöydälle ja edelleen pakattaviksi laatikoihin. Eco-line-mallit toimivat kokonaan sähköllä: pyörissä on ajomoottorit, samoin leikkuupäätä ja nostomattoa käyttää oma korkeajännitemoottori. Sähkökäyttöinen laite sopii erinomaisesti kasvihuoneissa käytettäväksi. (UO)
Italialainen De Pietri on erikoistunut vihannesten korjuukoneisiin. Kuvassa oleva kone leikkaa kasvuston ja nostaa sen lajittelupöydälle ja edelleen pakattaviksi laatikoihin. Eco-line-mallit toimivat kokonaan sähköllä: pyörissä on ajomoottorit, samoin leikkuupäätä ja nostomattoa käyttää oma korkeajännitemoottori. Sähkökäyttöinen laite sopii erinomaisesti kasvihuoneissa käytettäväksi. (UO) Kuva: Uolevi Oristo
Multainten jakajia esimerkiksi Bomechille valmistava Alrena esitteli jakajamallin, jossa virtausta voidaan säätää sähkötoimisesti. Jakajan päällä sijaitseva karamoottori säätää vivuston avulla läppiä, jotka menevät jokaisen ulostuloaukon eteen. Jakaja on suunniteltu käytettäväksi yhdessä määränsäätöautomatiikan kanssa. (TA)
Multainten jakajia esimerkiksi Bomechille valmistava Alrena esitteli jakajamallin, jossa virtausta voidaan säätää sähkötoimisesti. Jakajan päällä sijaitseva karamoottori säätää vivuston avulla läppiä, jotka menevät jokaisen ulostuloaukon eteen. Jakaja on suunniteltu käytettäväksi yhdessä määränsäätöautomatiikan kanssa. (TA) Kuva: Tuomas Anttila
Lantavaunuvalmistaja Samson kehittää uudenlaista SlurryLab-ravinnesensoria yhdessä tanskalaisen NanoNordin kanssa. Sensori perustuu ydinmagneettiseen resonanssiin (lyh. NMR), jota käytetään esimerkiksi magneettikuvauksessa. Sensori on "perinteisempää" lähi-infrapunamittausta tarkempi, sillä lähi-infrapunasensorin tulos on ikään kuin kuva materiaalin pinnasta, kun taas NMR läpäisee materiaalikerroksen. Sensoria ei myöskään tarvitse kalibroida, sillä se mittaa molekyylien määrää, eikä perustu vertailuaineistoon kuten lähi-infrapunamittaus. Samsonin ja NanoNordin tavoitteena on saada selville levitettävän lietteen tarkat hetkelliset NPK-pitoisuudet ja mahdollisesti tulevaisuudessa myös hivenravinteet. Teknologia on vielä kokeilu- ja kehitysvaiheessa Aarhusin yliopiston kanssa, mutta valmistajan edustajan mukaan tuote voidaan kaupallistaa toivottavasti jo parin vuoden sisällä. Hinta tulee olemaan samaa luokkaa lähi-infrapunaan perustuvien sensorien kanssa, eli noin 30 000 euron tienoilla. (TA)
Lantavaunuvalmistaja Samson kehittää uudenlaista SlurryLab-ravinnesensoria yhdessä tanskalaisen NanoNordin kanssa. Sensori perustuu ydinmagneettiseen resonanssiin (lyh. NMR), jota käytetään esimerkiksi magneettikuvauksessa. Sensori on "perinteisempää" lähi-infrapunamittausta tarkempi, sillä lähi-infrapunasensorin tulos on ikään kuin kuva materiaalin pinnasta, kun taas NMR läpäisee materiaalikerroksen. Sensoria ei myöskään tarvitse kalibroida, sillä se mittaa molekyylien määrää, eikä perustu vertailuaineistoon kuten lähi-infrapunamittaus. Samsonin ja NanoNordin tavoitteena on saada selville levitettävän lietteen tarkat hetkelliset NPK-pitoisuudet ja mahdollisesti tulevaisuudessa myös hivenravinteet. Teknologia on vielä kokeilu- ja kehitysvaiheessa Aarhusin yliopiston kanssa, mutta valmistajan edustajan mukaan tuote voidaan kaupallistaa toivottavasti jo parin vuoden sisällä. Hinta tulee olemaan samaa luokkaa lähi-infrapunaan perustuvien sensorien kanssa, eli noin 30 000 euron tienoilla. (TA) Kuva: Tuomas Anttila
ITPhotonicsin kehittämä Farmlab on lähi-infrapunaan (lyh. NIR) perustuva anturi, jota voidaan käyttää useiden maatilan materiaalien analysoinnissa. Kannettavaan laitteeseen saadaan yhteys bluetoothilla, ja se voidaan käsikäytön lisäksi kytkeä esimerkiksi ajosilppuriin, lietevaunuun, puimuriin tai apevaunuun. Laitteelle löytyy tällä hetkellä kalibrointidata noin 30 eri materiaalille. (TA)
ITPhotonicsin kehittämä Farmlab on lähi-infrapunaan (lyh. NIR) perustuva anturi, jota voidaan käyttää useiden maatilan materiaalien analysoinnissa. Kannettavaan laitteeseen saadaan yhteys bluetoothilla, ja se voidaan käsikäytön lisäksi kytkeä esimerkiksi ajosilppuriin, lietevaunuun, puimuriin tai apevaunuun. Laitteelle löytyy tällä hetkellä kalibrointidata noin 30 eri materiaalille. (TA) Kuva: Tuomas Anttila
John Deere esitteli omalla tulevaisuus-ständillään autonomisen sähkökäyttöisen traktorin prototyyppiä. Zuidbergin teloilla tai vaihtoehtoisesti renkailla varustettu kone on varustettu 670 hevosvoiman sähkömoottorilla ja voidaan painottaa 5–15 tonnin painoiseksi. Sitä, että sähkö syötetään kaapelilla, ei erikseen korostettu näyttelyssä. (TV)
John Deere esitteli omalla tulevaisuus-ständillään autonomisen sähkökäyttöisen traktorin prototyyppiä. Zuidbergin teloilla tai vaihtoehtoisesti renkailla varustettu kone on varustettu 670 hevosvoiman sähkömoottorilla ja voidaan painottaa 5–15 tonnin painoiseksi. Sitä, että sähkö syötetään kaapelilla, ei erikseen korostettu näyttelyssä. (TV) Kuva: Tapio Vesterinen

Tarkan säädettävyytensä ansiosta yleistyy sähkön käyttö maatalouskoneiden säätö- ja voimansiirtojärjestelmissä. Moottorin nopeutta voidaan säätää lähes kierroksen tarkkuudella ja sähköinen säätösylinteri liikkuu millin murto-osia kerrallaan.