Vuosimallin -84 Marshall 100 -traktori yhä kovassa käytössä Mietoisissa – on ainoa laatuaan Suomessa

Jussi Verhon Marshallilla on urakoitu monipuolisesti erilaisia töitä. Urakointi on sivutoimista, mutta silti mittariin on parinkymmenen vuoden aikana kertynyt lisää lähes 5 000 tuntia. Koneen mittarissa on lähes 10 000 tuntia, mitä ei siististä ulko- näöstä voisi uskoa. Kuva: Uolevi Oristo

• Marshall on brittiläinen traktorivalmistaja, joka on valmistanut mm. telatraktoreita
• Yritys osti Leyland-traktoreiden valmistusoikeudet vuonna 1982 ja jatkoi niiden tuotantoa
• Marshallin kehittämä uusi mallisarja ehti vain esisarjavaiheeseen v.1984, mutta ei tullut laajamittaiseen tuotantoon

Isossa-Britanniassa autoja ja traktoreita valmistava British Leyland oli monen muun sikäläisen teollisuusyrityksen tavoin suurissa talousvaikeuksissa jo 1970-luvulla. Traktorivalmistus oli kannattavaa, mutta määrältään vain pieni osa koko konsernia, minkä vuoksi British Leyland päätti luopua traktoreiden valmistuksesta. Se myi koko traktoriliiketoiminnan Marshall Tractors Ltd:lle, joka jatkoi Leyland-traktoreiden valmistusta 1980-luvun loppupuolelle asti – vuosiluvut ja kappalemäärät vaihtelevat eri lähteiden mukaan. Marshallin omistajat myös vaihtuivat vuosien varrella.

Marshallin esittelemä 100-sarja oli monille suuri yllätys vuoden 1984 Smithfield-näyttelyssä. Traktorissa oli täysin uusi voimansiirto ja hydrauliikka, vain moottori ja ohjaamo olivat Leylandin perua. Kuva: Uolevi Oristo

Katso Marshall 100 -traktorin tekniset tiedot Konedatasta.

Keltaisten Leyland-pohjaisten traktoreiden valmistus jatkui 1980-luvun lopulle asti. Leyland-traktorit olivat uudistuneet 1970- ja 80-lukujen vaihteissa. Näkyvimmät muutokset olivat vanhan hytin korvaaminen ajanmukaisella Sekura-ohjaamolla ja värin vaihtuminen keltaiseksi.

Teknisesti merkittävimmät uudistukset olivat uusi synkronoitu 9+3-vaihteisto ja nelivetomallit. Helppokäyttöinen vaihteisto oli synkronoitu peruutusvaihdetta myöden. Vaihteiden helppoa kytkentää esiteltiin vauhdikkaissa työnäytöksissä, jotka antoivat liian optimisetisen kuvan vaihteiston kestosta. Carraron valmistama nelivetoakseli sopi sen sijaan traktoriin erittäin hyvin. Suuret 28” etupyörät paransivat vetotehoa ja tekivät Leylandista hyvän etukuormainkoneen.

Moottori oli moniin sen aikaisiin kilpailijoihin verrattuna taloudellinen, ja uudet ahdetut mallit laajensivat mallivalikoimaa. Valitettavasti vanhaa perua oleva nostolaite oli alamittainen traktorin muihin ominaisuuksiin nähden.

Teknisistä parannuksista huolimatta vanhat Leyland-pohjaiset mallit olivat tulleet elinkaarensa päähän. Siksi Marshall esitteli uuden 100-sarjansa Royal Smithfield -näyttelyssä 1984, mikä yllätti monet alan asiantuntijat. Mallisto oli todellakin uusi ja teknisesti varsin kehittynyt. Vaihteisto, akselistot ja hydrauliikka olivat ZF:n valmistamia, vain moottorit ja ohjaamo olivat Leylandin peruja. Nostolaitetta ohjattiin sähköllä ja moottori vaihtui myöhemmin Perkinsiksi.

Jussi Verhon valmistajan arkistoista keräämien tietojen mukaan vuonna 1985 tehtiin tasan 100 jo tuotantomallia olevaa traktoria: Marshall 100 -mallia tehtiin 84, 115-4-mallia kaksi, 125-4-mallia 13 ja 145-mallia vain yksi kappale. Marshallin uudet omistajat jatkoivat 100-sarjan tuotantoa pienempien mallien rinnalla vuoteen 1990 asti, mutta määrät olivat vaatimattomia.

Marshall jatkoi kuitenkin sitkeästi toimintaansa markkinoimalla Puolassa ja entisen Jugoslavian alueella valmistettuja kiinteistönhoitotraktoreita ja Steyrin maatalousmalleja keltaisina ja omalla nimellään. Netistä löytyy myös kuva Valtran pienoismallista, joka on tuunattu Marshallin väreihin.

Marshallissa on Leylandin valmistama moottori, minkä vuoksi siinä on myös erillinen runko. Runko on tukevaa tekoa. Jussi Verho on asentanut kuvassa näkyvän turboahtimen jälkeenpäin. Traktori vastaa nyt teholtaan Marshalla 125 -mallia, jollainen oli alun perin haaveissa. Uudempaa tyyppiä olevassa moottorissa oli valmiiksi ahtamisen kestävät sisäkalut. Kuva: Uolevi Oristo

Hydrauliikka on nostolaitteen kantta lukuun ottamatta ZF:n valmistama, vain öljyntäyttötulppa on peräisin Nuffieldista. Kahdella ulkopuolisella sylinterillä olevan nostolaitteen teho on reilut 5 tonnia. Kallistuksen säädin ja vetokoukku ovat vakiovarusteita. Maatalousvetolaitteen tilalle voidaan vaihtaa vetokoukku. Kuva: Uolevi Oristo

Marshilla on matalapainehydrauliikka, jolla käytetään voimanottoa ja nelivetoa. Voimanoton liikenopeutta voidaan säätää kuristusventtiilillä. Voimanotolle on 10-levyinen kuiva levykytkin. ZF:n vaihteisto ja Leyland-moottori on yhdistetty Marshallin valmistamalla sovitepalalla. Kuva: Uolevi Oristo

Marshall 100- sarjan traktoreiden voimansiirto on kokonaisuudessaan ZF:n valmistama. Kuva: Uolevi Oristo

Uudet Marshall-traktorit kiinnostivat vanhaa asiakaskuntaa varsinkin kotimaassa. Vientimarkkinoilla tilanne oli haastavampi. Suomi oli ollut yksi suurimmista vientimaista brittiläisen kansainyhteisön ulkopuolella. Leylandin henkilöstön keskuudessa kiersi kuulemma sitkeä huhu, että suomalaiset myyvät Leylandeja edelleen Neuvostoliittoon, sillä eihän missään noin pohjoisessa maassa voida muuten myydä 10 000 traktoria vuodessa…

Kesko ei kuitenkaan lämmennyt Marshallin tuonnille. ”Asiaa pohdittiin pitkään ja hartaasti, mutta lopulta jouduimme tekemään raskaan päätöksen ja ilmoittamaan, että emme ole halukkaita myymään Marshall-traktoreita Suomessa”, muistelee Antti J. Jussila Keskolta.

”Emme uskoneet, että Marshallilla olisi ollut malliston uudistamiseen tarvittavat resurssit. Siksi totesimme, että Keskon on löydettävä uusi länsimerkki Zetorin rinnalle”. Keskon traktorikaupan johdon tekemä päätös osoittautuikin myöhemmin oikeaksi.

Tanskalaisen Sekuran valmistama ohjaamo on sama kuin Leylandeissa. Ohjaamon lipassa oleva kattopuhallin oli 1984 lähtien MK2-mallin ohjaamoiden vakiovaruste. Ohjaamon sisäverhoilu on ilmeisesti korkeampaa laatua kuin eräiden muiden merkkien Sekura- ohjaamoissa, koska se on kestänyt käyttöä hyvin, toki käyttäjäkin on erittäin tarkka. Kuva: Uolevi Oristo

Oikean sivukonsolin päällä on kouraan sopiva käsikaasuvipu. Nostolaitetta käytetään Boschin sähköisellä ohjauksella, jonka käyttökatkaisimet ovat kotelon etureunassa. Erillisestä herkkyys- säätö-toiminnosta päätellen järjestelmä on Boschin kolmatta sukupolvea. Myös nelivedon käyttökytkin on kotelon etuseinässä. Nelivedon kuivaa monilevykytkintä käytetään hydrauliikkasylinterillä. Kuva: Uolevi Oristo

Hydrauliikan vivut ovat kolmen vaihdekepin takana. Kauimpana kuljettajaa olevalla vivulla käytetään 6-lovista päävaihteistoa. Kuva: Uolevi Oristo

Mittaristo on karun asiallinen sisältäen perustoiminnot. Lämmityslaitteen kenno on kojelaudan takana. Lämmityslaite on osoittautunut Suomen oloissa riittävän tehokkaaksi. Ohjauspyörän etäisyyttä ja kulmaa voi säätää. Kuva: Uolevi Oristo

Jussi Verhon kotitilalla Mietoisissa oli ollut useita Nuffield- ja Leyland-traktoreita. Jussi näki 11-vuotiaana uuden Marshallin kuvan Koneviestissä, mikä herätti jo silloin vahvan omistamisen halun. Jussi toteutti pitkäaikaisen haaveensa, kun hänelle tuli tarve hankkia noin 125 hevosvoiman traktori.

Sopivan Marshallin löytäminen ei vaatimattomien valmistusmäärien vuoksi ollut helppoa. Brittiläisen merkkikerhojen ja aktiivisen markkinoiden seurannan ansiosta löytyi kaksi ehdokasta. Toisen traktorin teho oli 125 hevosvoimaa, mutta traktori oli paljon ajettu ja olisi vaatinut kunnostusta. Teholtaan pienempi Marshall 100 -traktori löytyi englantilaisen Leyland- ja Marshall-myyjän varastosta. Yritys oli peruskunnostanut traktorin, mutta sen 100 hevosvoiman teho oli Jussin tarpeisiin alhainen. Ratkaisuksi löytyi valmis muutossarja, joka sisälsi ahtimen ja muut tarvittavat osat. Jussi asensi osat itse Suomessa.

Jussi Verho on Suomen ainoan Marshall-traktorin onnellinen omistaja, seuraavaksi lähin on Tanskassa. Marshall 100 -sarjan traktoreita ehdittiin valmistaa vain alle 50 kappaletta. Jussi hankki traktorinsa parikymmentä vuotta sitten englantilaiselta Marshall-jälleenmyyjältä. Merkin valintaan vaikutti vahvasti Jussin 11 vuotiaana näkemä Marshallin kuva Koneviestin näyttelyartikkelissa. Kuva: Uolevi Oristo

Marshall 100 on edelleen sivutoimisessa urakointikäytössä. Jussi Verho tekee traktorilla hyvin erilaisia töitä oman toimensa ohessa. Jussi työskentelee Turun Konekeskuksessa huoltopäällikkönä ja myynnin teknisenä tukena.

Marshall-traktoria on käytetty maataloustöiden lisäksi mm. uusien koneiden siirtoon. Se on toiminut erittäin hyvin ollakseen nollasarjan kone.

100-sarjan Marshallia voi luonnehtia urheilutermein lupaukseksi. Tehtaan tilauskirja täyttyi ensiesittelyn jälkeen hyvin, mutta traktorimarkkinoille tullut lama ja komponenttien puutteesta johtuvat toimitusten viivästykset kostautuivat tilausten peruutuksina, minkä vuoksi Marshall 100 -sarjan traktoreiden valmistus päättyi vuonna 1990.

Tämä juttu on julkaistu alun perin Koneviestin Koneklassikot 6/2021 -lehdessä.