Zetor Crystal 12045 tehtiin kolmen valmistajan yhteistyönä – nelivetotraktori toi puhtia turpeennostoon ja kalkkivaunun eteen

Isoja nelivetoja olivat Fiat-mallit 1000 DT ja 1300 DT ja Volvo-BM T814, joiden DIN-tehot olivat välillä 100–132 hv. Luettelo pysyi suppeana, kunnes vuosikymmenen lopulla siihen liitettiin Fordin, Internationalin, John Deeren, Ursuksen, Valmetin ja Zetorin yli 100 hv:n nelikot.

Neliveto lisäsi hintaa suunnilleen 20 % verran, mutta muutamista merkeistä extraa pyydettiin vähemmän. Zetor 12045 ja sen puolalainen vastine Ursus 1204 kuuluivat tuohon ryhmään. Muutenkin ne olivat halvimpia yli 100 hv:n nelivetoja.

Vuonna 1968 esitelty Zetor Crystal 8011 pisti vauhtia läntisten merkkien suunnitteluosastoille. Itäblokkilainen valtio oli tehnyt nykyaikaisen traktorin, jonka ohjaamo oli ergonomialtaan ylittämätön. Sen nelisylinterinen moottori oli perinteistä tyyppiä, nykyaikaa edustivat hydraulinen pikavaihde, 2-nopeuksinen voimanotto hydraulikytkimineen, sekä vetovarsitunnustelu ja planeettavähennyspyörästöt. Otakar Diblíkin kehittämä kulmikas muotoilu poikkesi silloisesta itätyylistä, joskin DDR:ssä noihin aikoihin lanseerattu ZT-300 oli pitkälti samannäköinen.

Crystalin etulyöntiasema ergonomian edelläkävijänä kuitenkin menetettiin, koska sarjatuotanto päästiin aloittamaan vasta v.1971, jolloin BM-Volvo oli jo esitellyt 650-mallinsa ja englantilaiset uudet Internationalinsa. Valmetkin ennätti mukavuuskisaan 502-mallillaan.

Crystalia vietiin moneen maahan, jopa Yhdysvaltoihin, missä sitä myytiin myös merkeillä Long ja Westmac. Vientimaissa ja kotikolhooseillakin alettiin kaivata lisää voimaa. 4,5-litraisessa koneessa oli kyllä nimellisesti yli 80 hv, mutta sen 27 kpm:n momentit olivat suurimmillaan vasta 1700 kierroksen tuntumassa. Voimansiirto oli tehty alun perin sikäli vankaksi, että nokalle uskallettiin asentaa sitkeämpi kuusisylinterinen 115 hv:n moottori.

Uusi Z8601-diesel oli perusrakenteeltaan neloskoneen kaltainen. Männät, sylinteriputket, venttiilit ja muut vastaavat osat olivat samoja, eroa oli muun muassa kahta sylinteriä pitemmässä lohkossa, kannessa, kampiakselissa ja ruiskutuspumpussa. Traktorin perusrakenteeseen ei tarvinnut juuri kajota, muutamia vahvennuksia toki tehtiin. Entiseen tapaan Crystalit tuotettiin kolmen valmistajan yhteistyönä. Moottorit ja vaihteistot olivat omaa tekoa, puolalaiselta Ursukselta tulivat hydrauliikat ja taka-akselistot, romanialaiselta UTB:ltä nelivetomallien etuakselit. Uusi Zetor Crystal-malli 12011 ja nelivetoinen 12045 saatiin tuotantoon v. 1975. Ursus aloitti tahollaan samanlaisten malliensa 1201 ja 1204 tekemisen.

Katso Zetor Crystal 12045 -traktorin tekniset tiedot Konedatasta.

Kuutos-Crystaliin oltiin enimmäkseen tyytyväisiä. Kokoonpanossa tapahtuneet laiminlyönnit olivat tavallisia, mutta omistaja saattoi lohduttautua sillä, että hän oli saanut ison traktorinsa noin 50 % länsimerkkejä halvemmalla. Huippunopeus olisi saanut olla paljonkin suurempi, eivätkä kuivat levyjarrut olleet parhaat mahdolliset tämän kokoluokan traktoriin, mutta raskaimpien perävaunujen jarruttaminen paineilmalla järjestyi helposti, kompressori kun kuului vakiovarusteisiin.

Kummankin Crystal-mallin ja niiden turboversioiden valmistus siirrettiin 1980-luvun alussa Brno:n tehtaalta Slovakian puolelle Martiniin, koska tuolle Tšekkiä heikommalle alueelle piti saada työpaikkoja. Crystal-Zetoreita uudistettiin vuosikymmenen puolivälin tienoilla, ja vielä v.1990, jonka jälkeen merkiksi vaihtui maan jakauduttua ZTS. Viimeiset Crystalin sukuiset traktorit tehtiin 2000-luvun alussa. Crystal-Zetoreita pidettiin pienempiä malleja parempina, mutta ne olivat kokonaismäärissä vähemmistönä. Vuosina 1968–84 tehtiin 289 278 pikku-Zetoria ja 3 vuotta myöhemmin päättyneellä jaksolla 43 775 Crystalia.

Suomessa Zetor putosi tuontisäännöstelyn päätyttyä (1957) kärkipaikoilta heikosti myyvien merkkien kastiin. Vuonna 1970, jolloin rekisteröitiin 10 217 uutta traktoria, Zetoria meni 230 kpl. Vuosikymmenen puolivälissä määrät olivat tuplaantuneet, nelisylinteristä Crystalia oli saatu siihen mennessä kaupaksi 148 kpl.

Sateiset kesät ja syksyt, sekä lisääntyneet turvetyömaat saivat viljelijät ja urakoitsijat kiinnostumaan nelivedoista, joiden osuus kasvoi vuosittain 10 % harppauksilla. Nelivetoisten Crystalien tultua saataville 1970-luvun lopulla, oli uusien Zetoreiden rekisteröinnit jo 800 pinnassa, millä lukemalla se oli viidennellä tilalla.

Edustuksen siirtyminen Keskolle nosti Zetorin neljännelle tilalle 1257 kappaleella, joka jäi viimeiseksi ennätykseksi. Nelivetoisissa Zetor oli kakkossijalla 879 traktorilla, edellä oli Valmet (1168 kpl) ja takana Fiat (720 kpl). Tuohon aikaan noin 50 % uusista traktoreista oli jo 4-vetoja.

Zetorin lippulaiva 12045 oli etenkin turve- ja kalkitusurakoitsijoiden suosiossa, myös suurehkot viljatilat olivat mainittava asiakaskunta, samoin vielä tuohon aikaan yleiset puutavara-ajurit. Kokonaistuontimäärä oli muutamia satoja kappaleita.

Kuva: Koneviestin toimitus