Tällä alalla Suomi on maailman paras – menestys perustuu tekniseen edelläkävijyyteen
Metsäkonevalmistus on konepajateollisuuden menestyjä Suomessa. Metsäkoneita tai -laitteita myyvien yritysten viennin osuus tuotannosta on keskimäärin 80 %, usein jopa yli 90 %. Pienillä muutaman työntekijän työllistävillä konepajoillakin voi olla yli 20 vientimaata ympäri maailmaa.
Viime vuosina kasvu on tehty pääsääntöisesti viennillä ja kysyntää on edelleen. Energiakriisillä on vaikutuksensa myyntiin, mutta se selittää vain Pohjois-Euroopan tilanteen. Puuta kun ei polteta kaikkialla maailmassa.
Energiakourat edustavat menetelmänä uutta teknologiaa monilla markkinoilla, mikä selittää kasvua. Toisaalta USA:ssa kysytään sahakouria sahatavaran suhdanteen vuoksi. Japanissa taas oman puutavaran käyttö lisääntyy. Maailman mittakaavassa syitä kysynnälle on siis useita, koronaelvytys yhtenä niistä.
Suomessa ei ole montaa teollisuudenalaa, josta voidaan vain lakonisesti todeta, että me osaamme tämän. Metsäkonevalmistus on kuitenkin sellainen. Menestys ei myöskään nojaudu yhteen isoon toimijaan, kuten matkapuhelinliiketoiminta aikanaan, vaan lukuisiin erikokoisiin ja erilaisiin yrityksiin alihankkijoita unohtamatta. Puunkorjuun mittalaitteet ja ohjelmisto-osaaminen ovat vielä oma lukunsa, johon etumatka myös pitkälti kulminoituu.
Samalla matalan jalostusasteen metsäkonevalmistus, kuten metsävaunu ja -kuormainvalmistus on siirtynyt suurelta osin Baltian maihin. Tuotantokustannukset ja Keski-Euroopan markkinat näyttelevät niin merkittävää osaa niiden koneiden osalla. Myös energiakourien valmistus muualla Euroopassa on lisääntymässä.
Onneksi Suomen metsät tarjoavat ainutlaatuisen toimintaympäristön teknologian kehittämiseksi. Konepajateollisuuden kilpailukyky mitataan vientimarkkinoilla. Huipputeknologiaan on panostettava, jotta pärjää Suomea halvempien tuotantokustannusten maita vastaan. On oltava askeleen edellä.
Osaston luetuimmat
- Kovat pakkaset aiheuttavat ongelmia urealaitteistolle ja logistiikassa maksetaan turhasta ‒ standardi palvelee vain Keski-Euroopan markkinoita
- Viranomaisten käyttämä valta osoittautuu usein kohtuuttomaksi koneyrittäjälle – kunnioittaako viranomainen kansalaisia ja koneurakoitsijoita?
- Metrin halko – polttopuubulkki
- Ihmisarvo ei ole rahasta kiinni – velkajärjestely voi pelastaa maatilan
- Viljelijän ja koneurakoitsijan ammatti on maailman vaikein – silti työtä vähätellään duunariammatiksi
- Vaikka läpi harmaan kiven
- Agritechnicasta oppia kotimaan konenäyttelyihin – kohtaamiset pitää olla keskiössä