Claasin tulo Hankkijalle oli monen mutkan takana

Claasin tulo Hankkijan myyntiin on sattumien summa. Ensimmäinen vaihe oli se, kun SOK myi omistamansa Hankkija-Maatalous Oy:n tanskalaiselle Danish Agrolle. SOK halusi päästä eroon maatalous- ja konekaupasta. Ostajaa etsittiin kissojen ja koirien kanssa Suomesta ja myös Ruotsista, mutta ilman tulosta. Tanskalainen Danish Agro innostui asiasta vuonna 2013 ja kauppa syntyi. Danish Agroa kiinnosti erityisesti Hankkijan maatalouskauppa. Konekauppa tuli kylkiäisenä.

Seuraava vaihe oli syksyllä 2015. Ruotsissa oleva Hankkijaa vastaava yritys Lantmännen sanoi yhteistyösopimuksen Claasin kanssa irti, mikä tuli Claasille täytenä yllätyksenä. Lantmännen oli hoitanut Ruotsissa Claasin maahantuonnin ja myynnin. Lisäksi se oli hoitanut Norjassa ja Tanskassa Claasin maahantuonnin. Lantmännen halusi keskittyä Ruotsissa Agcon-koneiden myymiseen, ja luopua kokonaan kaupankäynnistä Norjassa ja Tanskassa.

Claasin aluejohtajana oli tuolloin Jens Skifter ja kun tuollaisen yhteistyösopimuksen irtisanomisen yhtäkkiä kuulee, tuskin järkytyksestä selviää ilman kunnon hömpsyä.

Lantmännenin tuottaman yllätyksen jälkeen Danish Agro teki päätöksen, että konekauppa tulee osaksi sen liiketoimintaa, ja se aloitti yhteistyön Claasin kanssa. Samalla Jens Skifter siirtyi Claasilta Danish Agrolle. Tanskaan ja Norjaan Danish Agro perusti maahantuontiyhtiöt ja jatkoi yhteistyötä Claasin koneita jo aikaisemmin myyneiden yksityisten konekauppiaiden kanssa.

Ruotsissa Danish Agro joutui aloittamaan aivan tyhjästä, sen oli perustettava koko organisaatio alusta loppuun.

Kolmas vaihe oli se, kun Kesko halusi päästä eroon konekaupasta ja löysi ostajan Danish Agrosta. Konekesko oli ollut pitkään Claasin myyjä Suomessa ja myös Baltiassa. Itse asiassa Baltiassa Konekesko oli ensimmäinen Claas-traktorien ulkomainen maahantuoja.

Kun Hankkijalla oli John Deere, Danish Agrolla oli tarkoitus perustaa Suomeen Hankkijan kanssa rinnakkainen yhtiö Claasia varten. Ja ehdittiinhän se perustaakin, mutta sitten John Deere menikin yllättäen Hankkijalta Wihurille, ja tuo sisaryhtiö päätettiin lopettaa heti alkuunsa. Tällä tavalla Claas päätyi Hankkijan hoidettavaksi.

Että monta kiemuraa on matkan varrella koettu.

Claas tunnetaan erityisesti puimureistaan ja heinätyökoneistaan. Traktorivalmistajana se on muihin traktorivalmistajiin verrattuna noviisi.

On vaikeata ruveta ennustamaan, mihin Hankkija Claas-traktorien myynnissä aikanaan yltää. Baltiassa, missä Claas-traktoria on ehditty myymään jo pitkään, markkinaosuus oli keskimäärin 12,8 %. Latviassa Claas on ollut markkinajohtaja kaksi vuotta. Viime vuonna osuus oli 20 %. Nuo luvut antavat korkeintaan osviittaa, mihin Claasilla on mahdollista päästä. Suomessa tilannetta mutkistaa se, että Valtran osuus on kovasti hallitseva.

Danish Agron toimesta on seitsemässä Itämeren ympärillä olevassa maassa myyty viime vuonna Claas-traktoreita 550 kpl. Alun pitäen puhtaasta maatalouskauppiaasta on tullut myös kova konekauppias.

Kirjoittaja on ollut Koneviestin kolumnisti jo vuodesta 1985 lähtien