Paikallista yrittäjyyttä pitää elvyttää

Talouden elvytystoimia aiotaan kohdistaa ilmastonmuutosta torjuviin, ”vihreän kasvun” hankkeisiin, mikä on periaatteessa hyvin kannatettavaa. Investointien tulisi samalla parantaa teollisuutemme kilpailukykyä sekä ottaa uutta tekniikkaa ja menetelmiä käyttöön.

Liikenteen päästöjen vähentäminen painottuu edelleenkin sähköautoihin, vaikka nykyisten akkujen kapasiteetti ei riitä raskaan liikenteen tarpeisiin. Tesla on lykännyt sähkörekkansa esittelyä akkuongelmien vuoksi. Markkinoilla on kuitenkin jo nyt biokaasulla toimivia kuorma-autoja, joilla päästään yli 1000 kilometrin toimintasäteeseen.

Suomi on iso maa, ja meillä on erittäin hyvät mahdollisuudet kehittää hajautettua bioenergian tuotantoa. Bioenergian sivutuotteena syntyviä rejektiliemiä voidaan käyttää haja-asutusalueilla tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti lannoitteina ja maanparannusaineina, mikä olisi kiertotaloutta parhaimmillaan.

Biokaasun tuotanto on biologinen prosessi, minkä vuoksi se vaatii paljon tietoa ja osaamista sekä toimivaa tekniikka. Biokaasun tuotannon tekniikan kehittämiseen tulisi panostaa rahallisesti nykyistä enemmän. Tällä hetkellä oppiminen ja tuotekehitys tapahtuvat pitkälti kantapään kautta.

Teiden piennarten, viheralueiden, peltojen suojakaistojen sekä laskeutusaltaiden ja kosteikkojen kasvustoa tulisi käyttää bioenergian tuotannon raaka-aineena, ja kierrättää prosessista syntyvät ravinteet takaisin kasvien käyttöön.

Sateiset talvet ja roudan puute tulevat jatkossakin vaivaamaan viljelyksiämme ja metsätalouttamme. Kosteikkojen rakentamista tulisi tukea kunnon summilla, koska rakentamien tukisi paikallista yrittäjyyttä ja parantaisi samalla vesistöjen tilaa. Kosteikkojen hoito työllistää, kuten tässä lehdessä olevassa artikkelissa kerrotaan.

Paikalliset kosteikko- ja biokaasuhankkeet ovat yleensä sen kokoisia, että myös pienyrittäjät voivat tarjota palvelujaan ja osallistua kilpailutukseen. Varsinkin rakennus- ja tiehankkeet ovat sen sijaan usein niin isoja ja monipuolisia kohteita, että vain muutama harva yritys pystyy tekemään tarjouksen. Pienyrittäjät työllistyvät isoissa hankkeissa vain ravintoketjun alapäässä aliyrittäjinä ja isot yritykset kuorivat kerman.

Kotitalousvähennystä supistettiin nykyisen hallituksen ohjelmassa, vaikka se aktivoi paikallista yrittäjyyttä, vähentää harmaata taloutta ja helpottaa ikäihmisten kotona asumista. Suomessa pelätään ”piikomiskulttuurin” leviämistä, minkä vuoksi siivous- ja kodin kunnostustyöt pitäisi tehdä itse. Samaan aikaan ravintoloille jaetaan – varmasti tarpeeseen – runsaasti rahaa, jotta kansalaiset ulkoistaisivat suvun jatkamisen jälkeen keskeisimmän perustarpeensa eli ruokailun.

Kotitalousvähennyksen saa vasta jälkikäteen, ja summa on niin pieni, että yksityinen kuluttaja valitsee ostamansa palvelun tarkemmin kuin moni virkamies, joka tekee virkavastuulla esim. maskikauppoja. Paikallisilta yrittäjiltä ostettu palvelu piristää paikallista yritystoimintaa, eikä siitä makseta osinkoja veroparatiiseihin.