Monipuolisia menetelmiä tarvitaan!

Kiivaana käyvä ympäristökeskustelu noudattaa tuttuja linjoja, jossa puheet ovat kauniita, mutta niissä ehdotetut toimenpiteet koskevat muiden kuin puhujan omaa toimialaa tai äänestäjäkuntaa. Siksi nuorten turhautuneisuutta aikuisten asenteisiin on helppo ymmärtää.

Vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisääminen olisi toteutettavissa, mutta hallituksen polttoaineveropäätös ei sitä tue. Ympäristöystävällisemmän parafiinisen dieselpolttoaineen tukea vähennetään myös silloin, kun niiden valmistukseen on käytetty uusiutuvia raaka-aineita. Tuntuu järjettömältä, että ympäristöystävällisemmän polttoaineen käytöstä rangaistaan.

Maa- ja metsätalouden vaikutusta ympäristöön arvioidaan usein kriittisesti siksi, että arvostelijat ja valtamedia tuntevat niitä huonosti. Peiliin kannattaa katsoa – kerrommeko aikaansaannoksistamme riittävästi? Tiedetäänkö Kehä III:sen sisäpuolella esimerkiksi seuraavat faktat: kyntöä on vähennetty radikaalisti, ylivoimaisesti suurin osa pelloista pidetään kasvipeitteisinä ympäri vuoden, hehtaarille levitettävän lannan määrää on vähennetty, ja levitystekniikkaa on parannettu, pelto- ja metsäojista tulevan kiintoaineksen määrää vähennetään laskeuttamalla.

Viljelymenetelmien tutkimusta on supistettu radikaalisti. Kuvaavaa on, että Lounais-Suomen Ammattiopisto Novidan opetusmaatilan ja Koneviestin yhteistyönä toteuttama suorakylvö- ja viljelymenetelmäkoe on tällä hetkellä pitkäaikaisin yhtäjaksoinen ja dokumentoitu koealue Suomessa.

Koneviesti 14/2019 -lehdessä julkaistavat kahden kylvökoneen kokeilut havainnollistavat hyvin viljelymenetelmien kehitystä. Kummatkin koneet sopivat hyvin erilaisille kylvöalustoille, mikä on urakoinnissa ja myös tiloilla tarpeen. Viljelijän on pakko kasvattaa pinta-alaa, koska tuotteiden reaalihinnat laskevat. Hajallaan olevien viljelmien kylvöaikaa voidaan pidentää käyttämällä sänkipeitteisyyttä ja eri viljelymenetelmiä joustavasti. Samalla maa-aineksen huuhtoutuminen vähenee, mikä on ympäristön kannalta hyvä asia.

Perinteisten ja hyväksi havaittujen viljelymenetelmien käyttö on valitettavasti myös vähentynyt. Viljelykierron merkitys kasvaa, mutta torjunta-ainekeskustelu vähentää kiinnostusta öljykasvien viljelyyn, joka olisi myös kotimaisen rehuvalkuaisen saannin kannalta tärkeää.

Levikepyörien käyttö on vähentynyt todennäköisesti siksi, että traktoreiden ja työkoneiden renkaiden koon kasvun luullaan poistaneen tiivistymisongelma. Valitettavasti koneiden koon ja painon kasvu on syönyt rengaskehityksen tuomat hyödyt. Tuotteiden halpa hinta ei myöskään motivoi hankkimana kallista levikepyöräsarjaa. Neljän, laadukkailla renkailla varustetun levikepyörän hankintaan tarvitaan 100 000 kiloa ruista!