Kolme vuotta tekoälyn kanssa toimimista – maailman murros tekoälyn osalta on vasta alussa

Tekoäly on kehittynytisoin harppauksin viimeisen kolmen vuoden aikana. Nykyään sitä voi käyttää apun tukihakemusten täyttämisessä, viljelysuunnitelman optimoinnissa tai veroilmoituksen täyttämisessä Kuva: Tekoäly

Huolto ja tekniikka|Tekniikka

10.4.202607:59

Kolumni

Timo Oksanen

Reilu kolme vuotta sitten kirjoitin kolumnin ensimmäisistä käyttökokemuksistani generatiivisen tekoälyn kanssa. Tuolloin oli juuri julkaistu GPT-4-malli, jonka sai käyttöön noin 20 euron kuukausimaksulla. Vaikka tuossa mallissa muistin määrä oli hyvin pieni, se ymmärsi suomea jo varsin hyvin. Muistiin mahtui kerralla muutaman sivun tietomäärä, ja keskustelun edetessä se oli jo unohtanut, mistä alussa puhuttiin. Avoimet mallit olivat alkutekijöissään, ja ainoa suomea osaava oli opetettu Turun yliopistossa, mutta se ei kielen lisäksi juuri muuta osannutkaan.

Yksi ensimmäisistä kokeiluistani helmi–maaliskuussa 2023 oli testata, miten uunituore GPT-4 selviää Ruokaviraston sivuilta löytyvien kokonaisten maataloustukien ohjeista. Ensimmäiset kokeilut olivat tekstin osalta toimivia, mutta numeroiden ymmärtäminen ja laskeminen ei onnistunut. Lisäksi vähäinen muisti-ikkunan koko edellytti aineiston käsittelyä paloissa, pari sivua kerrallaan.

Kun miettii edistystä näiden 36 kuukauden aikana, silloinen tekniikka tuntuu nyt museotavaralta. Jos tuohon aikaan parilla kympillä tekoälyn päähän mahtui kolme sivua tekstiä, nyt mahtuu koko Iijoki-sarja tai verottajan verkkosivuston kaikki ohjeet kerralla.

Jos suomen kielen ymmärtäminen ja murteiden tuottaminen oli kolme vuotta sitten aina jännittävä kokeilu eri tekoälymalleilla, nykyisin ihmiset tekevät enemmän kielioppivirheitä kuin amerikkalaiset tekoälymallit. Myös useimmat kiinalaiset mallit pärjäävät hyvin harvinaisen kielemme kanssa – ilmeisesti oppivat sen amerikkalaisilta malleilta.

Kolme vuotta sitten arvioin, että siitä päivästä lähtien ei voi enää tietää, mikä teksti on ihmisen ja mikä koneen kirjoittamaa. Kaikki tapahtui hyvin nopeasti, maailma muuttui parissa vuodessa. Näppäimistön painelu ei välttämättä näiden vuosien aikana ole vähentynyt, mutta mihin näppäimen painallukset menevät, on yhtä iso murros kuin mekaanisesta kirjoituskoneesta ATK-tekstinkäsittelyohjelmaan.

Maailman murros on kuitenkin tekoälyn osalta vasta alussa. Joulukuusta lähtien on ollut käytettävissä toimivia työkaluja, joiden avulla ohjelmistojen tekemisestä ja periaatteessa kaikesta tietokonetyöstä on tullut automatisoitavaa. Tämä edellyttää yhä jonkin verran ihmisen osallistumista, jotta lopputulos on toivottu. Toimistotyö automatisoituu nopeasti tänä vuonna.

Viime vuoden aikana tekoälytutkijoilla on ollut jo hyvin vaikeaa keksiä pulmia, joita tekoäly ei osaisi ratkaista – kaikki ratkeaa. Kun tekoälyjä ajetaan testipenkissä, mallit tekevät ilmiömäisiä ongelmanratkaisuyrityksiä, muun muassa kehittämällä itselleen työkalut, kaivamalla tietoa netistä ja tutkimalla löytämänsä tiedon sisältöä. Olemme nyt suurin piirtein siinä pisteessä kehitystä, että kone osaa ja tietää käytännössä lähes kaiken oleellisen, minkä planeetan parhaat ihmiset yhdistettynä. Valitettavasti tulemme näkemään, miten näitä koneita voidaan käyttää väärin kansakuntien välisessä kamppailussa eri tasoilla.

Enää ei tarvitse testata, osaisiko tekoäly auttaa kevään tukihakemusten täyttämisessä, viljelysuunnitelman optimoinnissa tai veroilmoituksen täyttämisessä – kaikki onnistuu, kun lähettää Amerikkaan sen noin 20 euroa kuussa. Eurooppalaiset vaihtoehdot ovat edelleen vähissä.

Kirjoittaja toimii maatalouskoneautomaation professorina Münchenin teknillisessä yliopistossa.