Tieliikennelaki uudistui 1.6.2020 – raskaamman kaluston muutokset tieliikennelain pykäliin

Traktorin kuljettajalle muutoksia tuo muun muassa se, että mikäli traktorin leveys on paripyörien tai siihen kytketyn työkoneen vuoksi yli 2,6 metriä, on nopeusrajoitus jatkossa 40 km/h. Majakan käyttö muuttuu, sillä jatkossa majakkaa on käytettävä yli 2,6 m leveällä traktorilla liikuttaessa. Kuva: Michel Velderman

Jatkossa turvavyötä on käytettävä traktorissakin, mikäli turvavyö on asennettu. Velvoite koskee myös matkustajaa. Kuva: Per Emgardsson

Edellinen tieliikennelaki oli vuoden 1981 peruja, uuden lain valmistelu aloitettiin vuonna 2013. "Tieliikennelaki koskettaa kaikkia ja tieliikennelaki onkin varmasti kaikkein luetuimpia lakitekstejä", liikenneministeri Timo Harakka kertoi Traficomin järjestämässä tilaisuudessa. Ministerin mukaan uudesta laista on poistettu vanhan lain tulkinnanvaraisuutta ja puutteellisuuksia ja lakia on korjattu johdonmukaisemmaksi.

Lakia on korjattu myös kansainvälisemmäksi, mistä johtuen esimerkiksi uusien liikennemerkkien symboliikka on kansainvälisten mallien mukaista. Liikennemerkkien muutoksille on asetettu kymmenen vuoden siirtymäaika, joten merkkejä vaihdetaan normaalisti sitä mukaa, kun niiden luontainen käyttöikä tulee täyteen.

Uudessa tieliikennelaissa on kaksi trendiä. Toisena on liikkujien oma vastuu turvallisuudesta, liikenteen sujuvuudesta ja ympäristöstä ja toisena varautuminen liikenteen teknologiseen kehitykseen. Esimerkiksi tiehen maalattujen sulkuviivojen väri muuttuu keltaisesta valkoiseksi, sillä robottinäkö tunnistaa valkoisen viivan keltaista paremmin tiestä, ainakin kesällä.

Uuden lain voimaantulon yhteydessä myös useita asetuksia, kuten tieliikenneasetus ja ajoneuvojen käytöstä tiellä annettu asetus kumoutuu. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi liikennemerkeistä, tiemerkinnöistä, ajoneuvojen nopeuksista, mitoista ja massoista säädetään jatkossa laissa, eikä enää asetuksissa.

Uusi laki edellyttää jatkossa istuinpaikalle asennetun turvavyön käyttöä niin traktorissa kuin moottorityökoneessakin silloin, kun turvavyön käyttö ei haittaa ajoneuvolla tehtävää työtä. Turvavyön käyttövelvoite koskee sekä kuljettajaa että matkustajaa.

Niissä traktoreissa, joissa turvavyötä ei ole, ei vyötä tarvitse luonnollisesti käyttää eikä laki myöskään edellytä turvavyön asentamista niihin.

Mikäli traktorin leveys on yli 2,6 metriä esimerkiksi paripyörien asentamisen vuoksi, on traktorin nopeusrajoitus tällöin 40 km/h. Hitaan ajoneuvon kilpi on asennettava traktoriin, kun sen rakenteellinen nopeus on enintään 50 km/h, mutta sitä saa käyttää myös kuuttakymppiä kulkevassa traktorissa. Kuva: Uolevi Oristo

Lakimuutoksissa traktorin nopeudet pysyivät isossa kuvassa ennallaan, suurin muutos nähtiin niissä tapauksissa, joissa traktorin leveys on esimerkiksi levikepyörien tai traktoriin kytketyn työkoneen vuoksi yli 2,6 metriä. Tästä eteenpäin yli 2,6 metriä leveän traktorin tai traktorin ja työkoneen yhdistelmän suurin sallittu nopeus on 40 km/h. Nopeusrajoitusta ei kuitenkaan sovelleta tienpidossa käytettävään traktoriin, eli aurata ja hiekoittaa saa jatkossakin yli 40 km/h, mikäli tarvetta on.

Hitaan ajoneuvon kilpeä on tieliikennelain mukaan käytettävä traktorissa, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 50 km/h, mutta kilven saa lain mukaan asentaa myös traktoriin, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 60 km/h. Hitaan ajoneuvon kilven saa asentaa myös köydellä, ketjulla, vaijerilla tai puomilla hinattavaan moottorikäyttöiseen ajoneuvoon varoittamaan takana tulevia muuta liikennettä hitaammin liikkuvista ajoneuvoista.

Uuden lain mukaan hitaan ajoneuvon kilpeä ei tarvitse kiinnittää ajoneuvoon, johon on kytketty hitaan ajoneuvon kilvellä varustettu ajoneuvo tai työväline.

Traktorin ja hinattavan ajoneuvon muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurimmaksi sallituksi nopeudeksi rajataan 40 kilometriä tunnissa silloin, kun yhdistelmän ajoneuvoille tai kytkentälaitteille ei ole saatavissa tietoa sallituista massoista. Mikäli traktorin rakenteellinen nopeus on yli 60 km/h ja siihen kytketään muu kuin lukkiutumattomin jarruin varustettu perävaunu, on yhdistelmän nopeusrajoitus 60 km/h.

Nopeankin traktorin ja perävaunun yhdistelmän nopeutta saattavat rajoittaa myös perävaunun muut tekijät, kuten perävaunun rakenteellinen nopeus tai perävaunun renkaiden nopeusluokka.

Maatalouteen ja tienpitoon käytettäviä työvälineitä ja hinattavia laitteita saa kuljettaa tiellä yli 4,0 metriä leveinä, mikäli tielaitteet eivät rajoita ajoneuvolla liikkumista eikä kuljettamisesta aiheudu huomattavaa haittaa tai vaaraa. Edellä mainittu työkone on kuitenkin pidettävä kuljetuksen aikana kuljetusasennossa tai säädettynä niin, että yleisesti sallitun leveyden ylitys on mahdollisimman vähäinen.

Lain mukaan yli 2,60 metriä leveiden moottorityökoneiden, työvälineiden ja hinattavien laitteiden merkitsemiseksi on ajoneuvon eteen ja taakse tai, jos työvälinettä tai hinattavaa laitetta vedetään, vetävän ajoneuvon eteen ja työvälineen tai hinattavan laitteen taakse, asetettava pituudeltaan ja sijoitukseltaan ajoneuvon ja työvälineen suurinta leveyttä vastaava, vuoroittaisin punaisin ja keltaisin tai punaisin ja valkoisin poikkijuovin tai vinojuovin varustettu kilpi, jonka ulkoreunoissa on edessä valkoiset ja takana punaiset heijastimet.

Jos traktoriin, jonka suurin sallittu nopeus on yli 50 kilometriä tunnissa, on kiinnitetty työväline, joka estää vaadittuja taka-, jarru- ja suuntavalaisimia tai heijastimia näkymästä taakse, työväline on varustettava vastaavin valaisimin ja heijastimin. Vaatimuksia sovelletaan myös traktoriin tai moottorityökoneeseen kiinnitettyyn muuhun kuin yli 2,6 metriä leveään työvälineeseen, jos työväline ulottuu enemmän kuin 0,2 metriä ajoneuvon suurinta leveyttä vastaavan pituussuuntaisen pystytason ulkopuolelle.

ETA-valtiossa rekisteröityä tai käyttöönotettua traktoria ja moottorityökonetta, jonka leveys on suurempi kuin 2,6 metriä mutta enintään 3,0 metriä, saa kuljettaa tiellä siirrettäessä ajoneuvoa sen säilytyspaikalle tai työkohteelle, työkohteelta toiselle tai huoltotarkoituksessa. Traktorin suurinta leveyttä mitattaessa ei oteta huomioon siihen liitettyä työvälinettä, levikepyöriä eikä levikepyörien käytön ajaksi asennettuja lokasuojia. Kuljettaminen on sallittu vain, jos siitä ei aiheudu haittaa eikä vaaraa liikenteelle.

Pimeän tai hämärän aikana taikka muulloinkin olosuhteiden sitä edellyttäessä levikepyöristä mitattuna yli 2,6 metriä leveään traktoriin on sekä eteen että taakse kiinnitettävä suurinta leveyttä osoittavat valaisimet ja heijastimet. Valaisimia ja heijastimia ei oteta huomioon traktorin suurinta leveyttä mitattaessa.

Liikuttaessa tiellä levikepyörillä varustetulla traktorilla, jonka leveys levikepyöristä mitattuna ylittää tiellä yleisesti sallitun 2,6 metrin leveyden, traktorissa on käytettävä eteenpäin ja taaksepäin näkyvää ruskeankeltaista valoa näyttävää vilkkuvaa varoitusvalaisinta.

Normaalisti traktoriin ja moottorityökoneeseen saa kytkeä perävaunun, jonka leveys on enintään 2,6 metriä. Traktoriin saa kuitenkin kytkeä lietelannan kuljetukseen ja levitykseen käytettävän, enintään 3,3 metriä leveän säiliöperävaunun edellyttäen, että yli 2,6 metriä leveää perävaunua tiellä kuljetettaessa traktoriin on kiinnitetty ylileveysvalot.

Eteenpäin suunnatut ylileveysvalot ja -heijastimet saa kiinnittää myös perävaunun etuosaan, jos traktorin leveys ei estä niiden näkymistä eteenpäin. Leveyttä osoittavat valaisimet vaaditaan kuitenkin vain, jos perävaunua kuljetetaan tiellä pimeän tai hämärän aikana taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut.

Traktorin ja perävaunun vähintään viisiakselisen yhdistelmän kokonaismassa saa olla enintään 44 tonnia. Traktorin ja perävaunun yhdistelmän suurin sallittu kokonaispituus on edelleen 16,5 metriä. Omavalmisteista perävaunua hinaavaa koskee pykälä, jonka mukaan traktorin ja hinattavan ajoneuvon muodostaman ajoneuvoyhdistelmän suurimmaksi sallituksi nopeudeksi rajataan 40 km/h silloin, kun yhdistelmän ajoneuvoille tai kytkentälaitteille ei ole saatavissa tietoa sallituista massoista. Kuva: Tapio Vesterinen

Henkilö- tai pakettiauton ja kevytperävaunun yhdistelmän suurin sallittu nopeus on jatkossa 100 km/h. Tälläkin yhdistelmällä saisi rajoituksen salliessa posottaa laillisesti satasta. Kuva: Tommi Hakala

Traktorin sekä siihen kytkettävän hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen muodostaman ajoneuvoyhdistelmän pituus saa olla edelleen enintään 16,50 metriä.

Uuden tieliikennelain mukaan traktorin, moottorityökoneen tai maastoajoneuvon sekä hinattavan ajoneuvon muodostaman ajoneuvoyhdistelmän massa saa olla enintään neliakselisena 36 tonnia ja viisi- tai useampiakselisena 44 tonnia. Suurimman sallitun yhdistelmämassan ollessa 44 tonnia on varsinkin suurempien traktoreiden kanssa oltava tarkkana, etteivät massarajat ylity.

Sään tai kelin edellyttäessä marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana rakenteelliselta nopeudeltaan yli 60 km/h traktoreissa on käytettävä vetävillä akseleilla, lukuun ottamatta ohjaavia vetäviä akseleita talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 5,0 millimetriä. Uusi laki ei määrittele talvirengasta tarkemmin, vaan määrittelyvastuu on valvovalla viranomaisella eli poliisilla.

"Traktorin talvirenkaalle ei ole tarkkoja määritelmiä, mutta käytännössä talvirenkaaksi katsotaan karkeakuvioiset talvikäyttöön soveltuvat renkaat. Yleisesti ottaen kuitenkin kaikki nastoitetut renkaat voidaan katsoa talvirenkaiksi", erityisasiantuntija Juhani Puurunen Traficomilta kertoo.

Muilla akseleilla sekä traktorilla vedettävän hinattavan laitteen tai perävaunun kaikilla akseleilla on tällöin käytettävä renkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 mm. Vaatimusta ei sovelleta traktorin ja perävaunun tai hinattavaan laitteen muodostamaan ajoneuvoyhdistelmään silloin, kun ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu nopeus tiellä esimerkiksi hinattavan laitteen tai perävaunun rajoituksista johtuen on enintään 60 km/h.

Sään tai kelin edellyttäessä moottorityökoneen, maastoajoneuvon ja traktorin, jonka rakenteellinen nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa, sekä niiden perävaunun renkaat ja telaketjut saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa.

Aiemmin talvirenkaiden käyttö oli pakollista joulu-, tammi- ja helmikuussa, mutta uusi laki edellyttää siis talvirenkaiden käyttöä olosuhteiden niin vaatiessa myös marras- ja maaliskuussa. Sääntö koskee traktoreiden lisäksi muitakin ajoneuvoja.

Uusi tieliikennelaki mahdollistaa myös tielle asetettavan vähimmäisnopeuden, mitä ei ilman painavaa liikennetilanteen edellyttämää syytä saa alittaa. Tällä rajoitetulla tiellä tai kaistalla ei saa ajaa ajoneuvolla, jonka rakenteellinen nopeus alittaa merkillä asetetun vähimmäisnopeuden. Moottoritielle saa lain mukaan mennä ajoneuvolla, jonka rakenteellinen nopeus on yli 70 km/h, mikä käytännössä rajaa suurimman osan traktoreista pois moottoritieltä.

Lain muutos tekee lailliseksi kokemusperäisen havainnon perusteella jo kauan sitten omaksutun tavan vetää luokittelumassaltaan enintään 750 kg perävaunua satasen nopeudella henkilö- tai pakettiautolla. Laki ei kuitenkaan salli perävaunun suurimman sallitun rakenteellisen nopeuden ylittämistä, eli mikäli esimerkiksi vanhemman perävaunun akseli on hyväksytty vaikkapa vain 80 km/h nopeudelle, on vaunua sallittua hinata vain 80 km/h.

Perustelut tähän on kirjattu lain 99 pykälän 1. ja 2. momentteihin, joissa kerrotaan: ”Ajoneuvolla ei saa ajettaessa ylittää ajoneuvolle määritettyä suurinta sallittua rakenteellista tai valmistajan määrittelemää taikka rakenteesta tai kuormauksesta johtuvaa nopeutta." ja "Ajoneuvolla, johon on kytketty hinattava ajoneuvo, ei saa ylittää yhdistelmän minkään ajoneuvon suurinta sallittua rakenteellista tai valmistajan määrittelemää taikka rakenteesta tai kuormauksesta johtuvaa suurinta sallittua nopeutta.”

1.6. alkaen pakettiautojen ajoneuvokohtainen 100 km/h tai 80 km/h nopeusrajoitus poistui ja pakettiautoilla saa nyt ajaa Suomen teillä nopeusrajoitusten mukaan. Muutos koskee pakettiautojen lisäksi myös huolto- ja ruumisautoja sekä kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin matkailuautoja.

Uuden tieliikennelain mukaan ajoneuvossa olevaa vaihtokuormakoria eli kansankielisemmin vaihtolavaa pidetään ajoneuvon kuormana eikä enää ajoneuvon osana. Peräylitys saa olla korkeintaan kaksi metriä, yli metrin ylitykset on merkattava valoin. Kuva: Arto Turpeinen

Uuden tieliikennelain mukaan ajoneuvossa olevaa vaihtokuormakoria eli kansankielisemmin vaihtolavaa pidetään ajoneuvon kuormana. Tästä johtuen vaihtokuormakori saa ulottua ajoneuvon takaosan takapuolelle enintään kaksi metriä. Vaihtokuormakorina pidetään myös ajoneuvon vaihtolavalaitteiden avulla ajoneuvoon kuormattavaa muuta tavaraa kuin tavarankuljetukseen tarkoitettua vaihtokuormakoria, kuten työmaaparakkia.

Jos vaihtokuormakori ulottuu ajoneuvon takana yli 1,00 metrin ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle, on korin uloin osa merkittävä. Merkitsemisen voi tehdä merkkilipulla tai vaihtokuormakorin takakulmiin sijoitetuilla, taaksepäin suunnatuilla punakeltaisin tai punavalkoisin raidoin varustetuilla kilvillä tai maalauksilla, joiden pinta-ala on yhteensä vähintään 0,09 m2. Kilpi tai maalaus saa heijastaa punaista valoa taaksepäin.

Pimeän tai hämärän aikana ja muulloinkin olosuhteiden sitä edellyttäessä on vaihtokuormakorin yli yhden metrin peräylityksen merkintään käytettävä punaista valoa taaksepäin näyttävää valaisinta ja punaista heijastinta. Tätä valaisinvaatimusta ei sovelleta sellaiseen vaihtokuormakoriin, joka on varustettu edellä mainituin kilvin tai maalauksin, jotka heijastavat punaista valoa taaksepäin. Edellytyksenä on lisäksi, että ajoneuvo täyttää sen valaisimia koskevat näkyvyysvaatimukset myös vaihtokuormakorilla kuormattuna.

Ajoneuvossa oleva vaihtokuormakori saa ylittää ajoneuvon leveyden ajoneuvolle sallitun leveyden rajoissa. Ajoneuvon etu- ja takavalaisimet on tällöin asennettava siten, että valaisimen sivusuuntaista etäisyyttä ajoneuvon reunasta koskevat vaatimukset täyttyvät myös vaihtokuormakorin leveimmästä kohdasta mitattuna.

Autoharrastajien kannalta harmillista uudessa laissa on se, että hinausapuvaunun, eli ns. dollyn käyttö ei ole enää sallittua 1.6.2020 alkaen. Apuvaunun jättämistä pois sallituista hinausvälineistä perusteltiin sillä, että autoon kytketyn jarruttoman perävaunun suurin sallittu massa on jo pitkään ollut enintään 750 kg. Apuvaunulla hinatessa hinattavassa autossa ei ole kuljettajaa, joten tilanne vastaa jarruttoman perävaunun hinaamista.

Henkilöautoa hinatessa 750 kilon massa ylittyy lähes aina ja näin syntyy epäselvä tilanne sen suhteen, onko massa huomioitu kytkentälaitteen ja vetoajoneuvon jarrujen mitoituksessa.

Haastatellut asiantuntijat: Ari Pihlajavaara, Koneyrittäjät ja Juhani Puurunen, Traficom