Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Tekoäly on kaikkien käytettävissä – "Mistään tekstistä ei voi enää tietää, onko se koneen vai ihmisen kirjoittamaa"

Viime kuukausina uusin tekoälyaalto on ollut paljon uutisissa. Kehitystä on kiihdyttänyt teknologiajättien kilpajuoksu integroida ns. generatiivisia tekoälymalleja hakukoneisiin ja jokapäiväisiin tietokoneohjelmiin.
”Tekstin automaattinen generointi ei ole uusi asia, mutta nyt nämä generaattorit ovat helposti kaikkien ulottuvilla,” kirjoittaa Timo Oksanen. Kuvituskuva.
”Tekstin automaattinen generointi ei ole uusi asia, mutta nyt nämä generaattorit ovat helposti kaikkien ulottuvilla,” kirjoittaa Timo Oksanen. Kuvituskuva. Kuva: Miia Utriainen
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Generatiivinen tekoäly ei pelkästään pysty tekemään tulkintoja monimutkaisesta lähtöaineistosta, vaan myös osaa tuottaa automaattisesti tekstiä tai kuvia sille annetusta aiheesta.

Talven aikana ilmestyneiden ”tsättibottien” (chatbot) tekoäly perustuu opetettuun kielimalliin, jossa kone osaa arvata seuraavia sanoja. Kun se on opetettu hyvin, arvaus ei ole vain seuraava sana tai lauseen loppu, vaan satoja tai tuhansia sanoja – eli vaikka tällainen kolumni. Tsättibotteja voi käyttää eri tavoin: siltä voi pyytää esimerkiksi tekstiä annetusta aiheesta, jossa perustana on alkuperäinen opetusaineisto (Internet) ja annetulla tyylillä. Kalevala-tyylinen runo kaivinkoneen käyttötarkoituksista suomeksi syntyy hetkessä – joka kerta vieläpä erilainen.

Mielenkiintoisempi tapa on kuitenkin syöttää tsättibotille lisämateriaalina omaa tai löytämäänsä tekstiä, ja pyytää sitä tekemään yhteenveto omalla kielellä ja tulkitsemaan asiaa. On nähty esimerkkejä syötetyistä kokonaisista vaikeaselkoisista vero-ohjeista, jonka jälkeen voi tsättäillä aiheesta yksinkertaisin kysymyksin. Jos työkoneen käyttöohje on monimutkaisen oloinen, ehkä vieraskielinen ja sisältää vähän kuvia, voidaan teksti kopioida tsättibotille ja pyytää lyhennelmä selkosuomeksi tai -ruotsiksi. Pian myös kuvien tulkinta tekstiksi onnistuu.

Syötin ChatGPT(-4) -palvelulle Ruokaviraston sivuilta löytyviä kokonaisia maataloustukien ohjeita ja kyselin sitten sekä yleisiä että erikoistapauksiin liittyviä kysymyksiä. Botti osaa hyvin tehdä tulkinnat erilaisista tapausesimerkeistä, esimerkiksi mitä Suomessa voidaan ajatella olevan poikkeuksellisena sääolosuhteena. Valitettavasti numerotietojen yhdistelyn osalta botti tekee usein virheitä ja vastuu on aina käyttäjällä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Jos tähän mennessä sähköpostiohjelma on osannut parhaimmillaan arvata lauseen lopun, kohta riittää, että antaa vain aiheen ja koko teksti syntyy koneen tekemänä. Vastaanottaja voisi vastavuoroisesti omasta sähköpostiohjelmastaan painaa nappia: tee 50 sanan tiivistelmä ja lue se ääneen. Valitettavasti tämä johtaa myös aidontuntuisten huijaussähköpostien yleistymiseen. Pidemmän päälle mistään tekstistä ei voi enää tietää, onko se koneen vai ihmisen kirjoittamaa – siis mistään. Paitsi niistä teksteistä, jotka on painettu paperille tai hakattu kiveen reilusti ennen tätä päivämäärää.

Työkoneiden ohjaamoissa on jo käytetty tekoälyä ennakoimaan ja oppimaan käyttäjän toimintamallia toistuvissa näppäinsekvensseissä. Kuljettajan on vaikea tietää, tapahtuuko tämä oppiminen koneen sisällä olevissa tietokoneissa vai valmistajan pilvipalvelussa, johon Internet-yhteys välittää tietoa. Yleisempi avustajamalli saadaan, kun yhdistetään kaikkien koneiden ja kuljettajien tuottama data oppimiseen.

Tekstin automaattinen generointi ei ole uusi asia. Algoritmit ovat olleet ammattilaisten käytössä jo joitakin vuosia. Konekielisestä Internet-palvelusta löytyvä tieto on generoitu välittömästi yksinkertaiseksi tekstiuutiseksi – myös suomalaisessa klikkimediassa. Nyt nämä generaattorit ovat helposti kaikkien ulottuvilla – teknologiajätit tuovat sen kaikkialle käyttöömme.