
Yleisimmät pulttien kierrejärjestelmät – huomioi nämä seikat pultin valinnassa






Pulttien tehtävä on pitää erilaisista osista koottuja rakenteita koossa. Tähän liittyy aina vaatimus kestävyydestä: pulttiliitoksen on pystyttävä kantamaan sille suunniteltu kuorma.
Varmistaakseen pulttiliitoksen kestävyyden suunnittelija valitsee ensisijaisesti riittävän suurikokoisen pultin. Seuraavaksi suunnittelija tekee valinnan pultin materiaalin suhteen: kovempi teräslaatu merkitsee kestävämpää pulttiliitosta. Tämän lisäksi on vielä valittava tarkoitukseen sopiva kierretyyppi.
Kun alkuperäinen pultti on jossain vaiheessa uusittava, on uuden pultin parasta olla vähintään yhtä kestävä kuin aikaisemmin käytetty. Ja jotta liitos ylipäätään onnistuisi, täytyy uuden pultin sopia sille tarkoitettuun kierteytykseen. Sama koskee tietysti myös muttereita.
Vaihtoehtoja riittää
Euroopan talousalueella on tehty aikoinaan periaatteellinen päätös metrisen eli niin sanotun M-kierrejärjestelmän käyttämisestä. Se on osa yleistä SI-mittajärjestelmää. Niinpä kaikissa viimeisen 25 vuoden aikana Euroopassa valmistetuissa koneissa on pääsääntöisesti M-kierteiset pultit.
Maailmanlaajuisesti katsottuna metrijärjestelmä ei edelleenkään ole saavuttanut kaikkia alueita eikä kaikkia tehtaita. Uusistakin tuotteista voi löytyä yllättäviä kierteitä. Tämän lisäksi maailmassa on valtava määrä aikaisemmin tuotettuja koneita ja laitteita, jotka on koottu jonkin muun kierrejärjestelmän kuin M-järjestelmän pulteilla.
Siksi on hyvä tuntea ainakin tuumamittoihin perustuvan unified eli UN-järjestelmän merkinnät. Unified syntyi toisen maailmansodan jälkeen, kun USA:n, Kanadan ja Britannian välillä syntyi sopimus, jolla aikaisemmat maakohtaiset tuumakierrejärjestelmät yhtenäistettiin. Unified-pultteja lienee edelleen olemassa vähintään yhtä paljon kuin M-kierrejärjestelmän pultteja, ellei enemmän.
Metriset kierteet
Metristen kierteiden käyttö vakiintui kaikkein ensimmäiseksi Saksan ja Neuvostoliiton teollisuudessa. Sen sijaan muissa Euroopan maissa saatettiin käyttää vielä 70-luvulla muiden järjestelmien kierteitä.
Metrisessä järjestelmässä normaalin eli karkeakierteisen pultin koko ja tyyppi ilmoitetaan kirjaimella M, jonka perässä on läpimitta milleinä, esimerkiksi M12. Normaalikierteisessä pultissa ei nousua merkitä erikseen näkyviin.
Sen sijaan hienommissa metrikierteissä nousua kuvaava luku tulee läpimitan perään, esimerkiksi M12 x 1,5. Nousun merkitseminen on tarpeen, sillä saman läpimitan pultissa voi olla useita vaihtoehtoisia nousuja. M12-kokoluokan hienokierrepultissa nousu voi olla joko 1, 1,25 tai 1,5. Nousun sijasta saatetaan käyttää myös sanaa jako.
Lujuusluokan merkitseminen
Pulttiin tai mutteriin ei kokoa merkitä näkyviin. Sen sijaan kaikkien yli 5-millisten kuusio- tai kuusiokoloruuvien kantaan on merkitty lujuutta kuvaavat numerot, esimerkiksi 8.8. Toisinaan ennen numeroita on M-kirjain. Kaikki muut kirjaimet ovat yleensä valmistajan tunnuksia.
Tämän lujuusluokkamerkinnän ensimmäinen numero ennen pistettä ilmaisee sadasosat nimellismurtolujuudesta N/mm2. Esimerkiksi merkintä 8 tarkoittaa 800 N/mm2. Pisteen jälkeinen numero kertoo kymmenkertaisena suhteen alemman myötörajan ReL (tai venymärajan Rp0,2) ja nimellisen murtolujuuden, Rm välillä.
Ruuveissa voi olla seuraavia lujuusluokkia: 4.6, 4.8, 5.6, 5.8, 6.8, 8.8, 9.8, 10.9 tai 12.9. Kun ruuvin koko, lujuusluokka ja muut tekniset ominaisuudet ovat tiedossa, voidaan sille laskea kuorma, jonka se pystyy vaurioitumatta kantamaan. Samaten voidaan määrittää kiristysmomentti, kun tiedetään pultin lujuus ja mitat.



UN-kierrejärjestelmä
Tuumamittoihin perustuva UN-kierrejärjestelmä jakautuu karkea- ja hienokierteisiin pultteihin samaan tapaan kuin metrinen järjestelmä. Karkean kierteen tunnus on UNC (Unified Coarce) ja hienon UNF (Unified Fine).
Nämä tunnukset on merkitty näkyviin pultin kuusiokantaan. Sen lisäksi kannassa näkyy lujuusluokka, joka on merkitty säteittäisin viivoin. Mutterissa merkintänä voi olla toisella puolella oleva rengas tai lyhyet viivat reunassa.
Lujuusluokkia on 1–8:aan. Yleisimmin käytetään luokkaa 5, joka merkitään kolmella säteittäisellä viivalla pultin kannassa ja se vastaa suurin piirtein M-kierteisten lujuusluokkaa 8.8.
On myös mahdollista törmätä edelleen vanhoihin tuumapohjaisiin kierteisiin, kuten amerikkalaisiin SAE-pultteihin tai englantilaisiin Whitworth-kierteisiin. Jälkimmäisissä on erityinen kierreprofiili, joka eroaa muista tuumajärjestelmistä ja siihen liittyy hankalasti millimittoihin osuvia kuusiokantoja. UN-kierrejärjestelmä vastaa melko pitkälle aikaisemmin USA:ssa käytettyä SAE-järjestelmää.
Näiden Suomessa harvinaisten kierrejärjestelmien kanssa toimittaessa apuna voi käyttää netistä löytyviä taulukoita. Esimerkiksi sanayhdistelmät "unf bolt meaning" tai "bolt head markings" tuovat lukuisia asiaa selventäviä tiedostoja.
Väriin ei saa luottaa
Pultin väristä ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä lujuutta koskevia johtopäätöksia. Tavallisesti pultit ja mutterit on käsitelty vähintään jollain tavoin niiden säilytyskestävyyden varmistamiseksi, joten väri paljastaa vain pinnoitusmenetelmän.
Yleisin pinnoite on sähkösinkitys. Kuumasinkityt pultit on tarkoitettu ulkotiloihin ja suolaiseen ilmanalaan kuten laiturirakenteisiin. Aikaisemmin tavalliset musta- ja keltapassivoidut pinnoitteet ovat nykyisin poistuneet markkinoilta EU:n tiukentuneiden normien johdosta.
Ruostumattomat kiinnikkeet tunnistaa metallin väristä. Sen perusteella voi tehdä myös päätelmän kiinnikkeen lujuudesta, koska ruostumattomat teräslaadut eivät anna niin suurta kestävyyttä kuin lujimmissa pulteissa käytetyt seosteräkset. Ruostumatomasta (A2) ja haponkestävästä (A4) materiaalista valmistetut kiinnikkeet ovat tarkoitettu kohteisiin, jossa ollaan tekemisissä suolan, veden, polttoaineiden tai happojen kanssa.
Riippumatta siitä, mitä kierrejärjestelmää koneen valmistaja on varsinaisesti käyttänyt, voi koneesta löytyä erikoiskierteitä, joihin ei mikään normaalisti saatavilla oleva vakiomittainen pultti tai mutteri sovi. Syynä erikoiskierteiden käyttämiseen on yleensä tarve saada aikaan normaalia lujempi liitos esimerkiksi tekemällä kierteestä hyvin tiheä.
Osaston luetuimmat
- Puukäyttöinen kamiina on tehokas lämmitysmuoto konehalliin – tarvittavat luvat kannattaa tarkistaa oman kunnan viranomaisilta
- Traktorin kuivien levyjarrujen korjaus palautti jarrutuntuman – näin tehtiin jarruremontti vanhaan traktoriin
- Pakkasaamuina apukäynnistin antaa lisävoimaa hyytyneelle akulle – kahden tekniikan apukäynnistimet vertailussa
- Traktorin ketjujen asentaminen voi olla hankalaa – näillä muutamalla kikalla helpotat ketjujen asennusta
- Ylläpitolaturit pitävät akun käyttökunnossa, vaikka kone olisi kuukausia käyttämättä — nykyautot voivat tarvita ylläpitolaturia vaikka niillä ajettaisiin päivittäin
- Yleisimmät pulttien kierrejärjestelmät – huomioi nämä seikat pultin valinnassa
- Konehalliin asennettiin lämmitysöljyn rinnalle vesi-ilmalämpöpumppu − pumppu saatiin päivässä paikoilleen