Apuvirtalaatikolla ajoneuvot tehokkaasti käyntiin pakkasessa – peittoaa pienet apukäynnistimet mennen tullen

Apuvirran antaminen on turvallista erillisellä akulla, kunhan ei laita kaapeleita väärinpäin. Kolmen metrin kaapelit riittävät hyvin tavallisessa käytössä. Kuva: Seppo Nykänen

• Sopii maksimissaan 80 Ah akku.
• Siipimutterilliset liitännät kannessa.
• Kiinnityshihna ja tukeva kahva.

Kulunut alkutalvi on ollut säätilan kannalta harvinaisen kylmä. Tämä onkin näkynyt autoilijoiden ja konemiesten arjessa – käynnistyksen yhteydessä moottori on ilmoittanut että ”kev-vääm-mäl-lä”. Kyseessä on yleensä iäkkäämmän akun vaiva, jossa joko akku ei anna tai ota vastaan riittävästi virtaa.

Vieraillessani Puuilossa tein heräteostoksen, josta syntyi apu virranpuutteeseen pienellä värkkäämisellä. Hyllyssä oli tarjolla 60 €:lla Easterner-akkukotelo, jonka kannessa on 12 V virranulostulot. Lisäksi siinä on 2 kpl USB virtalähtöjä sekä 1 kpl 12 V 16 A sytkäripistoke. Molemmille virtalähdöille on yhteinen 60 A automaattisulake. Kannessa on lisäksi akun varaustilan ilmaisin.

Täyden teho virranulosotot ovat sivussa kaapelit kiinnitetään siipimuttereilla. Kuva: Seppo Nykänen

Kotelon sisällä on kaapelit, jotka kytketään akun kenkiin. Kotelon kansi kiinnitetään kudoshihnalla, kannessa on kantokahva. Koteloon mahtuu maksimissaan 80 Ah akku, eli käytännössä pienen dieselin käynnistykseen riittävä. Asensin koteloon 74 Ah:n akun.

Lisävirran antoon se on useimmiten riittävä, jos käynnistettävän ajoneuvon akussa on hiemankin henkeä jäljellä. Käynnistettäessä kannattaa pitää apuakun kaapeleita kytkettynä hetkisen, jolloin virtaero tasaantuu. Akkuboxia on helppo kantaa kunnon kahvan ansiosta, vaikka laatikko akun kanssa painaakin reilun kymmenen kiloa.

Apukäynnistimestä tuli melko hintava, koska ostohinnalla sai vain akkulaatikon. Sisällä olevissa kaapeleissa ei ollut kenkiä valmiina. Ulkopuolella oli vain kaksi virtalähtöä + ja – kaapeleille. Ne piti itse tehdä, eli tarvitsin kaapelit (16 mm², 6 m) ja kaapelipuristimet ( 300 A). Kaapeleiden toiseen päähän tarvittiin vielä puristettavat kaapelikengät 2 kpl. Kokonaishinnaksi tuli 125 €.

Akun koko on maksimissaan 80 Ah, kuvan akku on 65 Ah:n, akun kengät eivät kuulu hintaan. Kuva: Seppo Nykänen

Tällä panostuksella sai toimivan apuakkupaketin, jolla käynnistää henkilöautot ja pienemmät työkoneet, ellei ajokissa ole muuta vialla. Erillinen akku on turvallisempi apuvirtalähde kuin kaapeleiden vetäminen toisesta autosta, sillä pahimmassa tapauksessa siinä voi aiheutua vaurioita komponenteille molemmissa ajoneuvoissa.

Pienet startterit, joissa käytetään litiumakkuja, ovat kyllä tehokkaita ja niillä voi käynnistää hyvissä oloissa autoja sekä koneita. Ongelma niiden osalta on talviaika ja kovat pakkaset, jolloin virta ei sitten riitäkään. Nykyaikaiset dieselmoottorit eivät käynnisty yhtä helposti kuin vanhanliiton nokivasarat.

Akun varaustilan näkee valoista: mitä useampi valo palaa, sitä enemmän on virtaa varastossa. Kuva: Seppo Nykänen

Yhteispaineruiskutuksella varustettu moottori vaatii usein useampia kierroksia käynnistyäkseen verrattuna syöttöpumpulla varustettuun suoraruisku dieseliin, joka parhaimmillaan käynnistyy ensimmäisellä kierroksella. Starttereiden energiamäärä ei kestä pitkää käyttöä, ja kun jännite laskee, sähköiset suuttimet lakkaavat toimimasta, vaikka moottori pyörisikin vielä.

Akkuboxissa on lisäarvoa USB- ja sytytinpistokkeista, jotka tarjoavat turvallista virtaa puhelimien ja tietokoneiden lataamiseen. Lisäksi lyijyakun lataaminen on vaivatonta, sillä tavallinen akkulaturi riittää; se kytketään suoraan virranulosottonapoihin. Akkukotelon säilyttäminen lämpimässä varmistaa täyden tehon tarvittaessa.

USB-lähtöjä on kaksi. Kuva: Seppo Nykänen