Viking-vaunujen valmistus Junkkarille – automaatio ja laatu vahvuuksina

Kaikki olemme seuranneet, miten metalliteollisuuden tuotantoa – etenkin alihankintaa – valui halvempien kustannusten perässä Eestiin ja muualle 1990-luvulla. Sama trendihän jatkuu edelleenkin, maat ja tuotteet vaihtelevat ja menettäjänä ovat kalliin hintatason Pohjoismaat.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Ruotsalaistyyliin vaunussa on kuorma-autotason vetokita takana. Kahden vaunun yhdistelmä on mahdollinen, valoille ja hydrauliikalle on liittimet vaunun perässä.
Ruotsalaistyyliin vaunussa on kuorma-autotason vetokita takana. Kahden vaunun yhdistelmä on mahdollinen, valoille ja hydrauliikalle on liittimet vaunun perässä.
Kehittyneen robottitekniikan ansiosta voidaan käyttää tarkkuuskoneistettuja liitoskappaleita, jotka myös nopeuttavat kokoonpanotyötä.
Kehittyneen robottitekniikan ansiosta voidaan käyttää tarkkuuskoneistettuja liitoskappaleita, jotka myös nopeuttavat kokoonpanotyötä.
Samalla vaunulla hoidetaan myös urakoitsijan omat maatalousajot. Koukkulaitteen käyttö ei voisi olla enää helpompaa, ero vaijerisysteemeihin on valtaisa. Lavan päällevetokulma on mahdollisimman pieni.
Samalla vaunulla hoidetaan myös urakoitsijan omat maatalousajot. Koukkulaitteen käyttö ei voisi olla enää helpompaa, ero vaijerisysteemeihin on valtaisa. Lavan päällevetokulma on mahdollisimman pieni.
Viking tehdään modernilla tekniikalla, hitsausrobotti rungon teossa.
Viking tehdään modernilla tekniikalla, hitsausrobotti rungon teossa.
Jyrsinasemalla tehdään läpiviennit hitsausvalmiiseen runkoon, jolloin saavutetaan ennennäkemätön tarkkuus, akselitoleranssi on vain 0,1 mm. Kuvan kone on tosin vielä hitsausrobotti.
Jyrsinasemalla tehdään läpiviennit hitsausvalmiiseen runkoon, jolloin saavutetaan ennennäkemätön tarkkuus, akselitoleranssi on vain 0,1 mm. Kuvan kone on tosin vielä hitsausrobotti.

Kärryjen valmistus on hyvä esimerkki siitä, miten kova hintakilpailu on muovannut markkinoita. Lähialueiden eli Viron, Venäjän ja Puolan halvempi kustannustaso on ajanut pohjoismaiset valmistajat ahtaalle. Sama kehitys on näkynyt myös vaihtolavavaunujen kohdalla. Koukkulavavaunujen pioneeri Bigab (ks. KV 4/2001) oli alun perin ruotsalainen tuote, mutta sen valmistus Ruotsissa loppui korkeisiin kustannuksiin. Arvokkaita työtunteja kului liikaa yhden vaunun tekoon. Myyntimäärätkään eivät olleet riittäviä vielä kehittymättömillä markkinoilla. Tuotantokustannuksiltaan halvemmassa Virossa Bigab:in varmistus sen sijaan rullaa hyvin.

Viking vaunut – joiden valmistus siis siirtyy Junkkarille – ovat virkistävä esimerkki siitä, miten kalliin hintatason Pohjoismaassa voidaan kilpailla halvemman kustannustason maita vastaan. Aseena kilpailussa ei voi olla halpa työvoima, joten kustannuksia on saatava alas lisäämällä automaatiota, puristamalla valmistustyötunteja pois ja hakemalla synergiaetuja valmistuksessa. Viimeksi mainittu tarkoittaa sitä, että tehtaan "valmistusaparaatille" on saatava tasaisesti työkuormaa monipuolisen tuotesortimentin kautta.

Tehokkuutta ja laatua

 

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tehdasvierailu kesällä 2005 näytti konkreettisesti, miten korkealaatuinen Vikingin tuotantokoneisto jo silloin oli. Modernin suunnittelun ja tuotantotekniikan ansiosta Vikingissä voitiin ottaa käyttöön runsaasti koneistettuja liitososia, jotka kiinnitetään pulttaamalla, ei hitsaamalla. Tämän ansiosta kärryjen kokoonpanon tarkkuus on työkonesektorille suhteutettuna lähes "avaruustekniikkaa". Vikingin kokoonpanossa ei tarvita "pajavasaraa eikä hiomakoneita", jälki on kerralla mittatarkkaa ja viimeisteltyä. Samalla tuote saadaan pysymään jatkuvasti ja tarkasti tasalaatuisena.

Vikingin tuotantolinjalla kärrykomponentteja tehtiin jo olemassa olevilla leikkaus- ja työstölinjoilla silloin, kun niiltä aikaa liikeni. Komponenttien kokoonpano tapahtui omissa jigeissään hitsausroboteilla. Mittatarkkuudessa saatiin iso harppaus ylöspäin, kun kaikki reiät ja läpiviennit tehtiin vasta kokonaiseen hitsattuun runkoon. Tähän tarvittiinkin jo pykälää isompi jyrsintyöstöasema, mutta sellainenkin on linjalla käytössä. Kaikkien läpivientien mittatarkkuus on säädetty 0,1 millin toleranssiin! Oli selvää, että kokoonpano ja vaunun toiminta koko sen elinkaaren aikana on ongelmatonta tällaisen tarkkuuden ollessa käytössä.

Yksinkertaisuuden vuoksi eri vaunuissa käytetään paljon samoja osia ja niiden lujuudet on useassa kohdin mitoitettu isompien vaunujen tasolle. Samalla esimerkiksi varaosavarastoja ja muuta toimintaa on voitu virtaviivaistaa. Kaupanpäällisenä pienemmät vaunut on todella paljon ylimitoitettu. Vaikka modernin suunnittelutekniikan ansiosta olisi ainevahvuuksia ja mitoituksia voitu jopa vähentää, ei siihen menty. Päinvastoin, esimerkiksi rungon mitoituksessa on runsaasti turvamarginaalia.

Laatuajattelu jatkui myös ostokomponentteihin ja esimerkiksi maalaukseen. Hiekkapuhalluksen, pohjamaalauksen, 3-kertaisen pintamaalauksen ja uunikuivauksen jälkeen Vikingin maalipinta vastasi autoteollisuuden tasoa. Kun melko kylläisille markkinoille lähdettiin tarjoamaan uutta tuotetta, valittiin laatu tietoisesti kilpailuvaltiksi.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Uuteen tuotteeseen oli myös mahdollista saada kaikki halutut ominaisuudet. Vikingin sisärungossa on esimerkiksi kaksipuolinen, tukevuutta lisäävä, hydraulinen kippaus/vaihtotoiminnon lukitus, jota lisäksi valvotaan turva-anturilla. Kaikki toiminnot on mahdollista suorittaa hytistä poistumatta, myös telin lukitus (lisävarusteena), jota tarvitaan raskaita lastattuja lavoja vaihdettaessa.

Tehtaalta lähtiessä kaikissa vaunuissa oli valmius 60 km nopeuteen, eli navat, renkaat ja jarrut on mitoitettu tähän nopeuteen. Vaunut voitiin varustaa myös normaalia leveämmillä esim. 710 mm renkailla.

 

Onnistunut kulujahti

 

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tuotannon tehokkuus, eli automaatio ja valmistuksen integrointi muun tuotannon lomaan, oli siis kustannusjahdissa avainasemassa.

Automaatiolla onnistuttiin laskemaan kärryyn tarvittavien työtuntien määrää radikaalisti. Raakatavarasta täysin valmiiksi tuotteeksi (vaunun mallista riippuen) menee 25–40 ihmistyötuntia, vain noin kolmasosa perinteisen työvaltaisen tuotannon tasosta.

Työlaitteiden, eli lavojen sekä vastaavien, kohdalla on hintakilpailu niin kovaa, että ne on todennäköisesti edelleen valmistettava halvempien kustannusten maissa. Lavojen kohdalla ei päästä samaan automaatio- ja laatuetuun kuin vaunujen osalta. Erilaisia lavavaihtoehtoja löytyy jo nyt kaikkiaan parisenkymmentä.

Tuotekehitystyötä on tullut myös kärryvalmistajille paljon lisää. 2005 astui voimaan uusi EU- kärrydirektiivi. Vaatimustasoa on kauttaaltaan nostettu. Jarrutehoa, valovarustusta ja yleensäkin turvallisuusasioita on kiristetty ja vaunut on edelleen myös rekisteröitävä. Suomeenkin nämä uudet kiristyneet vaatimukset ovat tulossa. Myös esimerkiksi Norjassa on vielä omia erityissäädöksiä. Uudessa direktiivissä tehdään samalla mahdolliseksi traktoreiden suuremmat nopeudet. Viking vaunuissa kaikki nämä asiat olivat jo kunnossa.

Kaiken kaikkiaan Junkkari sai Viking-kärryistä paitsi valmiiksi kehitetyn tuotteen, myös linjakkaan ja huippulaatuisen tuotantoteknologian. Tällainen "high-tech"-tuotanto antaa samalla myös aineksia ja mallia yleisimminkin maatalouskonevalmistukselle siitä, miten pärjätä markkinakilpailussa halvemman kustannustason maita vastaan. Vikingin vastaanotto etenkin Ruotsissa ennätti muodostua hyvin positiiviseksi. Asiakkaat arvostivat toimintatapaa, jossa laadukas tuote tehdään kotimaassa ja valmistaja on muutoinkin lähellä asiakasta. r

Avaa artikkelin PDF