Moottorisahauksen MM-kilpailut, 2.–5.8.2018, Lillehammer, Norja - Saksan juhlaa

Norjan MM-kilpailuissa oli todellinen draaman kaari – kisoista voisi tehdä vaikka elokuvan. Ennen viimeistä lajia eli karsintaa oli kärjessä äärimmäisenä sahannut isäntämaan Ole Harald Løvenskiold Kveseth. 

Saksan lipun väreissä sahannut Marco Trabert teki peräti sekunnin nopeamman suorituksen ja nappasi mestaruuden vain 3 pisteen erolla. Norjalainen on yksi kaikkien aikojen lahjakkaimmista kilpailijoista, ja kotikisojen kakkossija oli valtava pettymys. 

Kaatotehtävä tehtiin ulkona, muut lajit suoritettiin paikallisessa jäähallissa. Kilpailua edeltävänä päivänä kilpailijoilla oli mahdollisuus tutustua suorituspaikkoihin valaistuksen ja muiden suoritukseen vaikuttavien asioiden osalta. 

Aina kaveria autetaan, oli sitten kyse treenaamisesta tai varustelaatikon lukon rikkomisesta. Juho Paanasen Stihl vapautettiin vankeudestaan Juho Tähkäsen, lekan ja kaatovänkärin avulla. 

Kilpailua edeltävässä katsastuksessa tarkistetaan saha ja sen terävarustus, joiden pitää vastata kaupasta saatavia tuotteita. Kilpailijat kuitenkin osaavat valita ”sopivasti kuluneen” ketjun esimerkiksi karsintatehtävään, jolloin runkovaurioiden syntyminen ei tapahdu liian helposti. Katsastusvuorossa Stihlsahuri Juho Paananen, odottamassa vuoroaan Husqvarnalla sahaava Juho Tähkänen ja Jonseredillä sahaava Esa Tumelius. 

Suomalaiset olivat ottaneet mukaan matkaansa karsintapuun telineineen, jonka saa purettua osiin. Sen avulla voitiin tehdä viime hetken lämmittelyt. Norjan kotijoukkue oli panostanut kilpailuun osallistumalla useampiin kilpailuihin Euroopassa. 

Altapäältä-sahauksessa Tumelius oli suomalaisista paras sijoituksella 24. Kuvassa Perämäki, jota haittasi hallin vaatimaton valaistus, tuloksena 30. sija. Kokonaisuutena laji oli tasoltaan vaatimaton; SM-kilpailujen kärkituloksella olisi tullut voitto ja kakkossijoituksellakin saavutettu sija 6. 

Kilpailun aloituslajissa, joka oli teräketjun vaihto, murenivat Paanasen menestysmahdollisuudet. Maailman nopeimpia aikoja takoneelle kilpailijalle tuli sormeen haava, eikä teräketju asettunut vetorattaalle. Nollapistesuoritus oli kova isku kauhajokelaiselle. 

Jos nopealla ketjunvaihtaja Paanasella ei paras laji onnistunut, niin sama kävi myös katkonnoissa huipputuloksia latoneelle Tumeliukselle. Nyt molemmissa tarkkuuskatkonnoissa teräketju naarmutti pohjavanerin ja virhepisteitä ropisi. 

Juho Paanasen molemmissa tarkkuuskatkonnoissa teräketju naarmutti pohjavanerin ja virhepisteitä ropisi. 

Ainoan palkintopallisijan saavutti Tähkänen, junioreiden altapäältä-sahauksen kolmossijallaan. Juhon kokonaissuorituskin oli erinomainen 7. sija, mikä lupaa tulevaisuudessa lisää MM-kisamatkoja. 

Jukka Perämäelle osui kaatotehtävässä runko, jossa oli ilkeä mutka keskellä. Vaikka kokenut kilpailija huomioi mutkan kaatokolon tekemisessä, ei ”ennakko” riittänyt, ja sijoitus lajissa oli lopulta 33:s. 

Ruotsalaiset tekevät uutta tulemista kilpasahauksen pariin. Naisten luokan voitti kuvassa tarkkuussahausta suorittava Linn Arvidsson ja Suomessakin 2017 kilpaillut Anton Petersson oli U24- luokan kuudes. 

Tähkäsen toinen huippusuoritus kilpailussa oli teräketjun vaihdon kuudes sija. 11,57 sekunnin virheetön suoritus ja sijoitus vain neljän pisteen päässä kakkosijasta. 

Suomen joukkueen sisäinen kemia toimi hyvin, ja kilpailujen ensikertalainen Juho Tähkänen sai hyvää tukea tulosten tutkinnassa. Suomen joukkueen mukana oli myös kannustajajoukko, johon kuului myös ”Hankasalmen harvesteri” Antti Oksanen. Viime vuoden suomenmestari Jarmo Laatikainen oli Sumoki ry nimeämänä teknisenä johtajana mukana. Hän toimi samalla lajien suoritusten valvojana. 

Kilpailujen joukkuelajina suoritetussa Relay Race -kilpailussa Suomen joukkue sijoittui kymmenneksi, ajalla 119 s ja kahdella virhepisteen saattelemina. Nopeimman suorituksen teki Serbian joukkue, ajassa 97 s, voiton vei Liechtenstein ajalla 105 s. 

Aina parillisina vuosina järjestettävät MM-kilpailut pidettiin vahvan urheilukansan eli norjalaisten luona. PRO-luokan lisäksi kilpailussa oli mukana junioriluokka ja myös naisten luokka, jossa kilpailijoiden määrä oli jo 12.

Järjestelyihin oli panostettu vahvasti, ja uusia innovaatioitakin oli toteutettu. Yksi sellainen oli kaatotehtävän järjestelyissä, sillä kaato tapahtui pehmeiden hiekkavallien päälle. Ratkaisulla minimoitiin rungon liikkuminen maahan osumisen jälkeen. Vallit pehmennettiin aina kaatotehtävien jälkeen kuormatraktorin kahmarilla. Kaatotehtävää lukuun ottamatta muut lajit kisattiin olympialaisista tutussa Lillehammerin jäähallissa.

Tänä vuonna alkoi uusi aika myös teknisessä mielessä. Kaksi johtavaa sahavalmistajaa eli Stihl ja Husqvarna toivat uudet sahamallit areenalle. Moni huippusahaaja oli siirtynyt uusien Stihl MS 500i ja Husqvarna 572 XP -sahojen käyttäjäksi – myös Suomen Juho Paananen, Juho Tähkänen ja Jukka Perämäki olivat uutuuksien kanssa matkassa. MS 500i -sahoja ei ole vielä edes toimitettu muille kuin kilpasahaajille. Molemmat kilpailijat olivat treenauksen ja Kauhajoella järjestettyjen IKH-Moottorisahauskilpailujen yhteydessä paneutuneet sahojen toimintaan, jotta niillä varmasti pystyi kilpailemaan MM-tasolla. Esa Tumelius luotti edelleen perinteisesti Jonsered 2071:een.

Kilpailujen aloitustehtävissä suomalaiset kuuluvat ryhmään, joka aloitti kilpailun hallin kenttätehtävillä – toinen osa aloitti kaatotehtävillä.

Ensimmäisenä ollut ketjunvaihtotehtävä sujui pääsääntöisesti suomalaisilta rutiinisuorituksilla, esimerkiksi Perämäki teki virheettömän 11,14 s suorituksen, kuten myös 11,57 s ajan ja junioriluokan 5. sijan saavuttanut Tähkänen. Tumeliuksen aika 17,51 s oli myös hänelle hyvin tyypillinen suoritus. Lajin kärkiajan 8,38 s rykäisi Itävallan Jürgen Erlacher.

Sen sijaan Paanaselle tuli hankala epäonnistumisen rypäs, ja hänen kilpailunsa meni pieleen. Sen lisäksi, että hänelle tuli virhepisteitä sormen haavasta, oli teräketju asettunut kytkinrummun ja sivuprikan väliin. Tilanne huomattiin vastaavassa altapäältä-sahauksen tehtävässä – seurauksena teräketjun vaihdosta nollapisteet ja altapäältä-sahauksesta jäivät mahdolliset aikapisteet saamatta. Lajin julmuus osui valitettavasti Paanasen osalle.

Jo SM-kisoissa juniorikilpailija Tähkänen teki koko kilpailujen parhaan altapäältä-sahauksen. Nyt hän saavutti pisteet 188 ja sen myötä saavutti junioriluokassa lajin pronssimitalin. Se on ensimmäinen MM-juniorimitali suomalaisille!

PRO-luokan suomalaisista Tumelius oli paras pisteillä 191 ja kokonaiskilpailun sijalla 24. Perämäelle jäi sahauksessa harmillinen 0,2 asteen kulmavirheen rajan ylitys, ja pienet porrastukset leikkuupintoihin, mikä pudotti pistesaldon lukemaan 188. Paanasen suoritus tuhoutui jo edellisen tehtävän jatkumona. Lajin ykkönen oli Saksan Alexander Genz pisteillä 203.

Tarkkuuskatkonnassa Paanasen hermot pitivät ja hän teki suomalaisten kärkisuorituksen, eli pisteet 238. Myös Perämäki teki varman suorituksen pisteillä 236 – molemmilla jäi varmistelun vuoksi hieman liikaa sahaamatonta puuta. Kilpailusta toiseen käkikellon tarkasti sahannut Tumelius olikin nyt vuorostaan epäonnen soturi. Molemmissa sahauksissa alusvaneriin tuli teräketjun jäljet ja pisteitä vain 90. Hänen normisuorituksellaan lajissa olisi päästy viiden parhaan joukkoon ja huippusuorituksella lajin ykköseksi. Tähkäsen varma suoritus toi pisteet 230 ja juniorisarjan sijan 13. Lajin ykkönen oli Slovakian Jaroslav Kukuc pisteillä 253.

Katkonnan virheistä sisuuntunut Tumelius teki kaatotehtävässä PRO-sarjassa kilpailleiden suomalaisten parhaan lajisuorituksen. Virheetön kanto ja pisteet 652 oikeuttivat pitkäpartaisen elimäkeläisen sijalle 7. Perämäelle (ja koko joukkueelle) valikoitui pinon alimmaisena ollut ja mutkalle taipunut runko. Vaikka kokenut kilpailija otti mutkan huomioon tähtäyksessä, osui runko turhan kauas merkkikepistä, pisteet 633.

Juhot sortuivat kannon virheisiin – Paanaselle tuli vielä 5 sekunnin yliaika ja pisteet 552. Tähkäsellä pienet virheet veivät mahdollisuuden juniorimitaliin, pisteet 600. Kaadon ykköseksi tömäytti Slovakian Tomas Kvasnicak pisteillä 659.

Koska suomalaisilla oli ollut joka lajissa epäonnistumisia, myös mahdollisuus joukkuekilpailussa pärjäämiseen meni. Niinpä kilpailijat päättivät yrittää huippusuoritusta viimeisessä karsintatehtävässä ja mahdollisuus lajimitaliin oli vielä olemassa. Toiveet olivat korkealla, sillä sekä Paananen että Perämäki ovat vahvoja tässä lajissa.

Riskit kuitenkin kostautuivat. Perämäki oli lähellä pronssimitalia, mutta yksi onneton virhepiste pudotti sijoituksen 10:ksi – lähes samalla ajalla napattiin pronssimitali. Myös Tumeliukselle tuli yksi virhe, ajan puolesta sijoitus 61. Juhot ottivat enemmän osumia: Tähkänen kolme ja Paananen neljä.

Kilpailun viimeinen tehtävä, eli karsinta, ratkaisi myös kultamitalin, ja kisasta tuli todella tiukka. Saksan Marco Trabert tempaisi hiuksenhienosti ohi Norjan Ole Harald Løvenskiold Kvesethistä. Kveseth oli johtanut kilpailua vielä ennen karsintaa, kolmen pisteen tappio loppupisteissä ja hopeamitali ei todellakaan tyydyttänyt häntä. Trabert oli samalla lajin paras ajalla 14,03 ja huippupisteillä 464.

Ennen karsintaa suoritetussa Relay Race -joukkuetehtävässä suomalaiset ottivat parin virheen jälkeen sijan 10. Vauhtikin oli vähissä, lieneekö syynä kisaväsymys.

On kuitenkin huomioitava etenkin Juho Tähkäsen suoritukset junioriluokan ensikertalaisena. Se lupaa hyvää suomalaiselle kilpasahaukselle ja sen tasolle. Kirittäjiä tämä vaativa urheilulaji tarvitsee tason pysymiseksi korkealla. Nytkin suomalaisten kärkisuoritukset muissa kisoissa antoivat odottaa parempia tuloksia. Laji vaatii vahvat rutiinit suorituksiin, ja huippusuoritukseen on yllettävä myös tiukassa paikassa, minkä toki vahvasti harjoittelevat suomalaiset tietävät. Laji sopii hyvin esimerkiksi pihapuunkaatajille ja arboristeille, joilla päivittäinen työ toimii sopivasti harjoitteluna ja lajissa tarvittava järeä saha on jo valmiina.

Ensi vuonna on MM-kisojen välivuosi ja silloin järjestetään epäviralliset EM-kilpailut

Belgiassa. Seuraavat MM-kilpailut pidetään 2020 Serbiassa.

Teksti: Tommi Hakala

Kuvat ja tekninen avustus: Marjo Perämäki