Arto Pohto 50 vuotta – Pellonpaja hakee kasvua

Toimitusjohtaja Arto Pohto uskoo Pellonpajan nousevan karjatalouskone- ja laitetoimitusten markkinajohtajaksi. 

Eri mittaisista moduuleista koottava mattoruokkija voi pituudeltaan olla jopa 80 m. Näitä yksiköitä voidaan asentaa samaan linjaan useita, jolloin todella suurtenkin karjojen ruokinta on mahdollista. 

Pellon TMR-seosrehusukkula kulkee kiskoilla ja jakaa rehun ruokintapöydälle. 

Mattoruokkijaan sadaan riittävä pituus suurtenkin karjojen ruokintaan. 

Tänä vuonna kasvuprosentti on sen sijaan kova, noin 40 %. Karjatalouskonekaupassa 30 %:n markkinaosuutta hallitsevan yrityksen tavoitteena on päästä ehdottomaan markkinajohtajan asemaan Suomessa.

Viime vuoden elokuusta Pellonpajan toimitusjohtajana aloittaneella Arto Pohdolla on yrityksen kovasta tavoitteesta huolimatta jalat tiukasti maassa. Onnistuneesta tuotekehityksestä, osaavasta henkilöstöstä ja hyvistä ulkomaisista kone- ja laite-edustuksista johtuen hän uskoo tavoitteiden myös toteutuvan. Ainakin alkuvuosi on edennyt suunnitteen mukaisesti.

Huhtikuussa 50 vuotta täyttänyt kauppatieteidenmaisteri Arto Pohto on koko työuransa ajan toiminut joko pankkien tai metalliteollisuusyritysten johtotehtävissä. Pankkikriisiä lukuun ottamatta Arto Pohto on aina saanut toimia menestyvissä ja kasvuhakuisissa yrityksissä. Metalliteollisuuden palvelukseen hän siirtyi SYP:n Kauhavan konttorin johtajan paikalta vuonna 1992.

SYP:n konttorinjohtajan paikalta, kauhavalainen menestysyrittäjä Jorma Lillbacka sai houkuteltua Arto Pohdon siirtymään omistamansa metalliteollisuusyrityksen talousjohtajaksi vuonna 1992. Talousjohtajan toimi oli laajennettu rahoitus- ja yleisten talousasioiden lisäksi koskemaan myös eräitä operatiiviseen toimintaan liittyviä osia.

Niiden 10-vuoden aikana, jotka Arto Pohto Lillbacka OY:ssä toimi, sai yrityksen toimiala kokonaan uusia ulottuvuuksia ja sen liikevaihto kahdeksankertaistui. Lopulta yrityksen toimiala jakautui kolmeen pääryhmään: ohutlevyteknologiaan, eli levytyökeskuksien, taivutusautomaattien, särmäyspuristimien, laserleikkureiden ja FMS -valmistusjärjestelmien tuotantoon, kuljetus- ja huolintatoimintaan sekä viihde- ja vapaa-ajanpalveluun. Kun Jorma

Lillbacka vuonna 2002 myi levyteknologian pääomasijoittaja EQT: lle, pyysi uusi omistaja Arto Pohtoa, uuden yrityksen toimitusjohtajaksi. Siihen tehtävään hän lupautuikin kolmen vuoden ajaksi.

Kolmen vuoden kuluttua syyskesällä 2005 Pellonpaja Oy:n silloinen toimitusjohtaja perusti oman yrityksen, jolloin paikka Pellonpajalla kuin tilauksesta vapautui Arto Pohdolle.

Pellonpaja on karjatalouskoneiden ja -laitteiden valmistukseen, niiden asennukseen, huoltoon ja markkinointiin keskittynyt toimialansa suuriin kuuluva perheyritys Ylihärmässä. Päätoimialan muodostavat navetta- ja sikala -automaatiot sekä niiden koneet, laitteet ja kalusteet. Emoyhtiön lisäksi konserniin kuuluvat:

- Ydre-Grinden Ab (Sales in Sweden), Ruotsissa navetta-, sikala- ja talli koneita, laitteita ja kalusteita valmistava ja markkinoiva yhtiö

- Pellon S.p.z.o.o (Sales company in Poland), Puolassa toimiva myyntiyhtiö

- Datatech Oy, tuottaa atk-ohjelmistoja maatiloille

- Tekno-Sähkö Oy, maatilakäyttöön suunnattujen puhdistusaineiden mahantuontia ja markkinointia harjoittava yritys.

"Konsernin liikevaihto oli vuonna 2005 noin 18,7 milj.e. "Tämän vuoden tavoitteena on nostaa liikevaihto 24 miljoonaan euroon ja tavoitevauhdissa on ainakin alkuvuosi pysytty", toimitusjohtaja Arto Pohto toteaa. "Me tavoittelemme selkeästi alamme markkinajohtajuutta Suomessa. Nyt kuulumme kolmen suurimman toimijan joukkoon."

Konserni työllistää 130 henkilöä ja niiden lisäksi 60 itsenäistä huoltoyrittäjää. Välillisesti työllistävä vaikutus on myös niillä 30 alihankkijalla, jotka toimitussuhteessa Pellonpajaan toimivat.

Karjatalouskoneiden ja -laitteiden tuotekehitystyössä Pellonpaja luottaa pitkälti omaan osaamiseen ja kokemukseen. Uutta teknologiaa tietenkin tarkasti seurataan. Ideoita haetaan sekä kansainvälisiltä että kotimaisilta messuilta sekä käyttäjäpalautteista. "Emme kuitenkaan halua olla yleistä kehitystä seuraava yritys, vaan ideoitten toteuttajana edelläkävijä", Arto Pohto toteaa. "Vankan ja luotettavan pohjan tuotekehitykselle tarjoaa se vuosikymmenten työ, joka Pellonpajalla karjatalouskone ja -laitevalmistajana on."

Tuotannossa ja markkinoinnissa sekä ulkomaisten valmisteiden kaupassa on löydettävissä selkeitä tuoteryhmiä, joista tärkeimmät ovat lypsyasemat ja robotit, maidonkäsittelylaitteet, ruokintakoneet ja -järjestelmät, rehusiilot ja rehunkäsittely-, ilmastointi-, juotto- ja lannanpoistojärjestelmät sekä navetta- ja sikalakalusteet.

Lypsyasemaratkaisut ovat kaikki Pellonpajan omaa tuotesuunnittelua ja tuotantoa. Tandem-asemassa jokaisella lehmällä on oma lypsyparsi, joka takaa lehmälle ehdottoman lypsyrauhan ja yksilöllisen lypsyn. Lypsyn ohjaus tapahtuu maidonmittauslaitteistolla tai lypsinirroittimella. Aseman teho 5–6 lehmää/tunti/paikka.

Perinteistä kalanruotoasemaa voidaan suositella 40-100 lehmän karjoihin. Suurille 60-150 lehmän karjoille suositellaan jo rinnakkais-kalanruotoasemaa, jossa lypsy tapahtuu takaapäin. Siinä lypsypaikan leveys on vain 70 cm. Kalanruotoasemien hienouksia edustavat Fast Exit- ja Side by side -asemat.

Pellonpaja tuo maahan, markkinoi, asentaa ja huoltaa tanskalaisia SAC:n valmistamia Galaxyn lypsyrobotteja, lypsykoneita ja kaikkia lypsyyn ja maidon käsittelyyn ja laadun valvontaan liittyvää elektronisesti toimivaa automatiikkaa. Laitteiston asentamisessa käytetään Pellonpajan omaa laite- ja rakennetekniikkaa. Galaxy -lypsyrobotin vahvoina puolina pidetään sen taloudellisuutta, varmatoimisuutta ja alansa edistyksellisyyttä. Galaxyn Saturnus-ohjelma on selkeälukuinen. Se mahdollistaa tila- ja lehmäkohtaiset raportit ja näyttää selkeästi punaisella ne lehmät, jotka tarvitsevat erillisen huomion.

Parsinavetassa tapahtuvaan lypsyasemakäyttöön on pellonpaja kehittänyt oman lypsyradan, joka keventää ja nopeutta lypsäjän työtä. Se on kevyt ja varmatoiminen ja sopii kaikille lypsykoneiille ja on helppo asentaa myös vanhoihin karjasuojiin. Lypsyvaunu liikkuu kevyesti ja äänettömästi kiskoilla ja vaihteissa.

"Automaattisessa rehunjaossa ruokintapöydän leveydeksi riittää 2 metriä, kun se ajettavilla koneilla tule olla vähintään 4 metriä. Investointikustannuksissa se säästää lähes saman summan mitä automaattisesti toimiva rehunjakovaunu tai mattoruokkija maksaa", Arto Pohto laskee. "Automaattinen rehunjako säästää oleellisesti myös työaikaa. Varsinainen työntarve rajoittuu vain rehun siirtämiseen laakasiilosta täyttölaitteeseen."

Pellonpajalla on tarjota useita vaihtoehtoja automaattisista ruokintalinjoista: täyttölaite+TMR-sekoitin+mattoruokkija, täyttölaite+TMR sukkula, CutMix+mattokuljetin+pihattosukkula, täyttölaite+Combisukkula ja täyttölaite+mattoruokkija. Vaihtoehdoissa on siis valinnanvaraa.

Kiskoilla kulkeva seosrehusukkula sekoittaa rehut ja jakaa seoksen eläimille ryhmäkohtaisesti. Rehujen sekoitus TMR -sukkulassa tapahtuu kolakuljettimen avulla, joka siirtää sukkulassa olevaa rehua sen etupäähän ja vierittää rehumassaa kasan päältä alaspäin. Sekoitusta vielä tehostaa keskellä sukkula vaakatasossa oleva ruuvi. Muita sukkulamalleja ovat Pihatto-, Combi-, tuorerehu- ja väkirehusukkulat.

Mattoruokkijalle rehu johdetaan suoraan joko täyttölaitteesta tai kiinteästä sekoittimesta, esimerkiksi mattokuljettimen avulla. Mattoruokkijan päällä edestakaisin kulkeva aura pudottaa rehun tasaisesti ruokintapöydälle, tarvittaessa molemmin puolin mattoruokkijaa. Ruokintajäjestelmien monipuolisuutta täydentävät monet rehun sekoitus- ja täyttölaitteet, siilot ja myllyt sekä vasikoille suunniteltu oma juottojärjestelmä ja näiden automaattista toimintaa ohjaavat ohjausjärjestelmät.

Pellon Grapihics -ohjausjärjestelmä voi ohjata yksittäistä väkirehuruokkijaa tai laajaa ruokintalinjaa. Järjestelmän toiminta, käyttö tai käyttöönotto ei vaadi PC:tä, vaan kaikki tieto voidaan syöttää järjestelmään näyttöyksiköltä. Tarvittaessa järjestelmän etäohjaus voidaan järjestää PC-tekniikan avulla tai rajoitetusti GSM-puhelimella.

Pellon DryAir -ilmastointijärjestelmä lupaa poistaa jopa kolmanneksen navetassa syntyvästä kosteudesta, jolloin normien mukaisella ilmanvaihdolla varustetun navetan ilma on kuiva, hajuton ja työympäristönä miellyttävä. Ylimääräinen kosteus tiivistyy kondensiopellille, josta se valuu alla olevan kouruun ja edelleen viemäriin. Samalla kun vesihöyry tiivistyy, vapauttaa se sitomaansa lämmön tuloilmaan. Yli 15 -asteen pakkasessakin tuloilman lämpötila nousee -5 C-asteeseen.

Lannanpoistojärjestelmistä löytyy ratkaisumalli jokaiseen lannanpoiston vaihtoehtoon. Kuivalanta, lietelanta ja virtsanerotus löytävät oman käsittelymallinsa. Samoin lietteen käsittely, sen ajo ja levitys peltoon.

Erityisen tunnetuksi ovat tulleet Pellonpajan navetta- ja sikalakalusteet. Kuumasinkittyjä parsi- ja karsinarakenteita on valmistettu jo vuodesta 1960 lähtien. Käytössä ne ovat osoittautuneet kestäviksi, helppokäyttöisiksi ja eläinystävällisiksi. Valmistusjärjestelmä mahdollistaa vakiomittaisten tuotteiden lisäksi myös määrämittaisten tilausten toimittamisen.

"Valtakunnallisen myynti-, asennus-, huolto- ja varaosatoimintojen organisaatioiden avulla Pellonpaja huolehtii kaiken kattavasta toiminnasta kautta maan. Oikeutetusti voimmekin todeta, että kaikki ne tarvikkeet mitä navetta- ja sikalarakentamisen sisustaminen, koneistaminen ja eläinten hoito näissä tiloissa edellyttää sen Pellonpaja pystyy toimittamaan ja sen käytön toimivuudesta myös vastaamaan", Arto Pohto toteaa. r

Avaa artikkelin PDF