Agritechnicassa kävi vieraita 171 eri maasta. Kuva: Juho Nivala

• Näyttelyssä vieraili yhteensä 476 000 kävijää
• Kävijöitä oli 171 eri maasta, kun edellisellä kerralla oli 149 maasta.
• 2 849 näytteilleasettajaa 52 eri maasta.

Agritechnica ei ollut uutuuksien suhteen pettymys. Uutuuksia oli keskellä näyttelyhalleja, kirkkaissa valoissa mutta myös hallien reunoilla hieman vaatimattomammin esiteltynä. Aina uutuuksien löytymistä ei helpottanut edes uutuuslappu.

Suomalaisia oli jälleen kohtuullisen paljon ensimmäisinäkin päivinä, vaikka lippujen aikaisempaa jyrkempi hintaporrastus saattoi vaikuttaa vierailupäivien valintaan. Korkeampien lippuhintojen päivillä toki näkee enemmän, kun loppuviikon väentungos ei hidasta halleissa kulkemista.

Kävijöitä näyttelyjärjestäjä ilmoitti käyneen tapahtumassa 476 000, joten kävijäennätys ei rikkoutunut. Vieraita kävi 171 eri maasta.

Hallien varaustilanne oli samankaltainen kuin aiempina, niin sanottuina normaaleina huippuvuosina, kun jokainen paikka oli vuokrattuna. Yksittäisiä pienempiä osastopaikkoja oli toki vapaana.

Turkkilaiset yritykset ovat aktivoituneet tuomalla uusia malleja, uusimmat 100 kW:n traktorimallit olivat jopa kohtuullisen modernin näköisiä. Sampo on siirtynyt intialaisilta turkkilaisille omistajalle ja Versatile on nyt kokonaan turkkilaisen firma omistama.

Toistakymmentä vuotta sitten vaikeuksiin ajautunut saksalainen muokkauskonevalmistaja Rabe on nyt kiinalaisten omistuksessa.

Kuhn GMD 1530 -perhosniittokoneen ja etukoneen yhdistelmän työleveys on 14,6 m. Koneessa on neljä Optidisc Elite -teräpalkkia, jotka on kiinnitetty pareittain yhteen. Kuljetuskorkeus on alle 3,8 m, koska kiinnitysnivel kääntyy lähes 180 astetta. Joustavasti kiinnitetyt ja 7 lautasella varustetut palkit seuraavat hyvin pellon pinnan epätasaisuuksia.  Kuva: Uolevi Oristo

Kiinalaiset panostavat sähkökäyttöisiin koneisiin, koska osaamista on autoteollisuuden kautta. Samaan aikaan pitää muistaa traktoreiden sähköistämisen haasteet.

Jos akkutekniikka kehittyy, tulevaisuudessa voi olla edessä pudotuspeli, jossa monelle perinteiselle valmistajalle voi käydä huonosti.

Kuitenkin useat perinteiset konevalmistajat kertovat, että ovat asettaneet sähkökäyttöisten koneiden tuotekehityksen odotustilaan.

Esimerkiksi Merlolta kerrotaan, ettei sähkökäyttöisten koneiden myynti ole lähtenyt liikkeelle, ja kysyntä koskee vain pieniä koneita. Suunnilleen sama viesti tuli vastaan Weidemannilla, ja Schäffer kertoo sähköistävänsä aktiivisesti vain pieniä malleja.

JCB:llä kerrotaan panostettavan vetyyn sähkön sijasta. Faresin sen sijaan sanoo panostavansa sähköön, ja vetoaa vuosien kokemukseen sähkökäyttöisissä kurottajissa ja seosrehuvaunuissa.

NIR-antureita (Near Infrared – lähi-infrapuna) sijoitetaan nyt entistä aktiivisemmin osaksi koneita. Apevaunuissa ratkaisuja oli paranneltu esimerkiksi Silokingillä ja Faresinilla.

Kverneland oli sijoittanut NIR-anturin niittomurskaimeen niittohetken kuiva-ainepitoisuuden selvittämiseksi.

Claasilla oli puimurissaan suomalaistakin osaamista Grain Sensen NIR-toteutuksen mukana. Viljasadon arvojen mittaus tarkentuu, kun jyvä saadaan läpivalaistua pelkän pinnasta mittaamisen sijaan.

Claas Nutrimeter Grain on Lexion-puimureiden viljaelevaattoriin asennettava NIR-anturi, joka mittaa viljan valkuaispitoisuutta ja öljykasvien öljypitosuutta reaaliajassa. VTT:llä kehitetty ja suomalaisen GrainSense Oy:n valmistama anturi mittaa koko jyvän ravintosisällön eikä vain pintakerrosta. Mittaustulokset voidaan tallentaa satokartoitusohjelmaan. Kuva: Uolevi Oristo

Automaatio lisääntyy, mutta varsinaisesti autonomiaa ei toisteltu mantran tavoin tavoitteena kuin aiemmin. Automaatiota tarvitaan, sillä väkeä puuttuu koneiden valmistuksesta ja myynnistä ja urakoitsijoilla on puutetta kuskeista.

Etenkin hitaasti ajettaviin tehtäviin, kuten mekaaniseen haraukseen alle 3 km/h nopeudella, on jo todella vaikeaa löytää kuljettajia Saksassa.

Autonomiset traktorit vaativat myös autonomisia työkoneita. Uutuus-Agxeed T2 7.230 -robotin perään oli kytketty Amazonen jyrsinkylvökone ja eteen Müthingin kelamurskain. Molemmat työkoneet osaavat anturointinsa ansiosta raportoida ongelmista, kuten tyhjenevästä siemensäiliöstä, luistavasta hihnasta tai irronneesta robotin kautta työn valvojalle. Kuva: Juho Nivala

Traktorivalmistajat panostavat tällä hetkellä autonomiakitteihin, jossa konenäkökamerat ja tutkat asennetaan traktorin katolle. Ajatuksena Euroopassa on, että normaali traktori varustetaan autonomiasarjalla ja kuljettaja ajaa koneen peltolohkolta toiselle.

Automaatiota tarvitaan helpottamaan koneiden käyttöä, koska koneiden koko kasvaa ja ominaisuudet lisääntyvät nopeasti. Kuljettaja ei pysty eikä ehdi enää ohjaamaan työlaitetta ajolinjaa pitkin.

Automaattiohjaus mahdollistaa koneen suurimman mahdollisen työleveyden käytön. Jälkiasenteisten automaattiohjausten tarjonta on kasvanut nopeasti.

Autonomiset koneet vaativat myös autonomisia työkoneita. Useammalla eurooppalaisella valmistajalla onkin jo tuotannossa työkoneita, joissa koneiden antureiden ansiosta tieto esimerkiksi luistavasta hihnasta tai terän irtoamisesta voidaan välittää autonomisen traktorin kautta valvojalle.

Koulutustarjontaa löytyy, oppisopimus- ja aikuiskoulutusta on tarjolla. Huoltodemoja oli useita.

Suomalaisen Epec Oy:n osastolla esiteltiin ensimmäistä kertaa Cabin Vision -konsepti, joka oli asennettu Ponssen harvesteriohjaamoon. Järjestelmä yhdistää koko koneen tietoteknologian yhdeksi kokonaisuudeksi. Kuljettajalle muodostuu parempi ergonomia, näkyvyys ja mukavuus. Konevalmistajille konsepti tarjoaa valmiin, skaalautuvan alustan sähköistämiselle, automaatiolle ja telematiikalle. Kuva: Juho Nivala

Automaatiota kehitetään myös siten, että koneen ohjelmistossa on tekoäly mukana yhtenä elementtinä, joka kykenee havainnoimaan työskentely-ympäristöä ja ohjaamaan joitakin perustoimintoja sen mukaisesti.

Tästä oli etukuormaajakonsepti nähtävillä Quicken osastolla. Tekoälyä käytetään myös laajempien työkoneiden keräämien tietomassojen käsittelyyn johtopäätösten muodostamiseksi.

Kuljetuskalustolle halutaan lisää käyttötunteja varustamalla niitä lisävarusteilla eri töihin. Claasin noukinvaunumallisto myytiin Flieglille ja mallistoa on kehitetty. Ajosilppuriketjussa noukinvaunua voidaan käyttää lähikuljetukseen pellolla isomman tien varteen, kun lisävarusteena käytetään pitkää kuormauselevaattoria, joka siirtää rehun ojan yli kuorma-autoon.

Demmlerin perävaunuun oli perinteisen kävelevän lattian lisäksi asennettu vaijereilla siirrettävä etuseinä, jolloin vaunusta tulee myös puskuvaunu. Kun kävelevän lattian avulla massa saadaan liikkeelle, liikkuvan etuseinän avulla vaunu saadaan tyhjäksi minuutissa.

Perävaunun kantavuus maantiekuljetuksissa on yksi ongelma. Esillä oli vaunuja, joissa kaksiakseliseen perävaunuun on lisätty kolmas akselisto, jonka pienikokoiset pyörät lasketaan maantiellä alas. Pellolla ajetaan kahdella akselilla, vaikka pintapaineet pellolla ovat suuret kyseisellä ratkaisulla. Samaa ratkaisua on käytetty aiemmin isoissa korjuukoneissa.

Kerääjäkasvien viljely kasvaa, minkä vuoksi silppureita ja matalamuokkaukseen sopivia koneita oli tarjolla paljon. Väderstad lisäsi lautasmuokkaimeensa kolmannen akselin juuri tästä syystä.

Geringhoffin uutuus mahdollistaa kerääjäkasvin kylvön puinnin yhteydessä leikkuupöytään kytketyllä piensiemenkylvölaitteella.

Geringhoffin CoverPro -piensiemenkylvölaite on kiinnitetty leikkuupöytään, mikä mahdollistaa kerääjäkasvin kylvön puinnin yhteydessä. 5,5–9 metrin leikkuupöytiin soveltuvassa laitteessa on 500 litran säiliöt molemmin puolin leikkuupöytää ja kylvö onnistuu koko leikkuupöydän leveydelle. Idean soveltuvuus Suomeen on kyseenalainen kerääjäkasvin kylvöajankohtavaatimuksen vuoksi. Kuva: Juho Nivala

Jyrsimien käyttö kylvömuokkauksessa vähenee, vaakatasojyrsimen ja kylvökoneen yhdistelmiä oli aiempaa vähemmän tarjolla. Tosin sillekin puolelle esiteltiin uutuutta esimerkiksi Pöttingerin osastolla.

Muokkauspuolella ei kyntö ole menettämässä asemaansa ainakaan sen perusteella, miten auroja esiteltiin. Samaan aikaan lautasmuokkainten lautasten koot kasvavat, jotta päästään suurempiin syvyyksiin.

Maissin osuus viljelykasveissa kasvaa, mikä näkyy maissin kylvöön tarkoitettujen tarkkuuskylvökoneiden tarjonnassa. Ne soveltuvat myös muiden rivikasvien kuin maissin kylvöön. Viljalla ja varsinkin öljykasveilla suuremmat vannasvälit yleistyvät. Niin sanottuja oikeita suorakylvökoneita ei ollut kuin muutama ja nekin valtameren takaa.

Ruiskupuolella isoja uutisia oli John Deerellä, joka uudisti ajettavien ruiskujen mallistonsa. Hinattavien ruiskujen puolella esimerkiksi Hardilla oli uutta esiteltävää.

Rengasrintamalla intialaisten merkittävä vaikutus näkyy entistä enemmän. Uudet peltorenkaat ovat lähes kaikki VF-renkaita, joita löytyy nyt myös esimerkiksi 18,4 R34- ja 20,8 R38-kokoa vastaavina. Maantierenkaita on kaikilla suurimmilla valmistajilla.