Techagro 2008 -näyttely: Tšekkiläisen koneteollisuuden paluu

Vielä pari vuotta sitten väiteltiin esteröimättömien kasviöljyjen käytöstä polttoaineena. Traktorivalmistajien esittelemien kasviöljymoottorien myötä keskustelu hiipui. Vielä proto-asteella oleva Zetor 9641 Forterran kasviöljyversio on tekniseltä toteutukseltaan huomattavasti yksinkertaisempi kuin Fendtin ja Deutz-Fahrin vastaavat. Ainoa näkyvä ero on lisäpolttoainesäiliö. Konepellin alla on vain öljyn lämmittämiseen ja lämpötilan valvontaan tarvittavat laitteet sekä pari magneettiventtiiliä. 

DDR:n maatalouskuljetukset tehtiin VEB Fahrzeugwerk Annaburg ‑tehtaan perävaunuilla. Valikoimiin kuului jo silloin lietevaunuja, purkavia perävaunuja, kippivaunuja ja pohjakierukalla varustettuja viljavaunuja. Annaburger HTS 20.16 ‑viljavaunun kantavuus on 22 tonnia. Kolmiakselisena kantavuus nousee jo 33 tonniin. Vaunun tilavuus on varustuksesta riippuen 20–34 m³. Vaunu tyhjenee varsin rivakkaan tahtiin: tyhjennysteho on noin 15 kuutiota minuutissa. 

Itävaltalainen Biso valmistaa puimureiden varusteita, kuten erikoisleikkuupöytiä, silppureita ja ruumentenlevittimiä. Uusin aluevaltaus on traktorit, joita markkinoi Bison slovakialainen tytäryhtiö. Keltainen Tiikeri ‑mallistossa on kaksi traktoria: 80- ja 90-hevosvoimaiset X80 ja X90. Traktorit on valmistettu Kiinassa. Traktoreiden alkuperäinen merkki on YTO ja niiden tekniikka perustuu New Hollandin TL-sarjaan. 80 hevosvoiman malli maksaa Tšekissä noin 31 000 euroa. 

Insinööri Josef Tulpikin vuonna 1994 perustama monialayritys WTC harjoittaa rakennus‑, majoitus- ja konepajatoimintaa. Kolmiakselinen Big 18 ‑perävaunu on yrityksen suurin raudasta tehty tuote. Sallittu kokonaispaino on 25 tonnia, josta vaunun osuus 6250 kg. Lisälaitojen kanssa tilavuus on 31,4 m³. 

Europard on niin ikään kiinalainen merkki. Koneen valmistaja on Foton-Lovol Co. Kuvan FT 904 ‑mallissa on lisenssillä tehty 3,99-litrainen nelos-Perkins, jonka teho on 90 hevosvoimaa. Vaihteita 16 eteen ja 8 taakse, kytkin on kuiva kaksoiskytkin ja etuakseli italialainen DANA. Konetta markkinoidaan myös Foton-nimellä. Kiinalainen traktori on Euroopassa vielä kummajainen, mutta muutaman vuoden kuluttua ehkä tavallinen ilmestys. Traktorin viimeistely ja muutamat tekniset yksityiskohdat eivät kestä lähempää tarkastelua. Laatua on varaa parantaa eikä hintakaan houkuttele. 

Hoštická on tšekkiläinen suurtila, joka harjoittaa pienimuotoista metalliteollisuutta ja konekauppaa. Päätuotteita ovat nostureilla varustetut perävaunut sekä liete- ja viljavaunut. Kuvan Hošticka SB5 ‑vaunun lavan pituus on 6,5 metriä. Slovakialainen Essel 90ZP ‑kuormain nostaa 1200 kg seitsemästä metrin päästä. Taustalla 13 tonnia kantava VN 13 ‑viljavaunu. 

Tšekkiläinen Opall-Agri-yhtymä valmistaa 3–8-siipisiä Jupiter- ja Evropa-auroja, 3–8-metrisiä Saturn- ja Neptun-äkeitä sekä 2,2–5,5 metriä leveitä Merkur-kultivaattoreita. Muokkauslaitteiden lisäksi tehdas valmistaa tarvikeosia erimerkkisiin auroihin ja jyrsimiin. Kuvassa malliston toiseksi suurin aura Evropa II 160. 

Strom-yhtymän tuotteita ovat lautasmuokkaimet, kesantomurskaimet ja perävaunut. Erillisellä vetorungolla varustettu 12-metrinen Discland LM 12000 ‑lautasmuokkain on muokkaimista suurin. Jättimuokkain sai messujen yhteydessä jaettavan Techagro Grand Prix ‑palkinnon. Suomessa Stromia edustaa TAK-Sai Oy. 

SMS-pintaäes on tarkoitettu olki- ja ruumenkasojen hajottamiseen sekä piensiementen multaamiseen. SMS:n 110 vuotta vanhalla tehtaalla tehdään lautasmuokkaimia, kultivaattoreita, s-piikkiäkeitä, jyriä ja kylvökoneita. Tuotantolaitokset ovat Rokycanyssa, Plzenin maakunnassa. 

Rozmital-tehdas aloitti toimintansa vuonna 1913. Ensimmäisiä tuotteita olivat sähkömoottorit, lietsot ja erilaiset teräskalusteet. Vuodesta 1946 lähtien yritys on keskittynyt maatalouskoneisiin. Nykyään tehtaalla valmistetaan pöyhimiä ja karhottimia. Kuvassa on karhottimista suurin, jonka työleveys 8,5 m ja paino 1895 kg. Uusia jälleenmyyjiä etsitään innokkaasti. 

Jyrkkärinteisillä viiniviljelmillä ja alppimaisemien heinänniitossa tarvitaan traktoreita, joiden painopiste on matalalla. Italialaisvalmisteisen BCS Volcan 950MT ‑traktorin korkeus on konepellin päältä mitattuna 122 cm. Traktori painaa 2175 kg ja tehoa löytyy 61 kW. Vuoristotraktorissa on nelisylinterinen turboahdettu VM Daimler-Benz ‑moottori, jonka iskutilavuus on 2970 cm³. Synkronoidussa suunnanvaihtajavaihteistossa on 16 vaihdetta eteen ja taakse. 

Saksalainen Brielmaier-niittokone on tarkoitettu kalteville pelloille ja niityille. Kaikki toiminnot ovat hydrostaattisia. 27 hevosvoiman Kohler Command V-moottori pyörittää kolmea hydraulipumppua, joista yksi käyttää niittolaitetta ja loput vetopyörien nestemoottoreita. Niittoteriä on saatavilla kuutta eri leveyttä. Leveät piikkipyörät ilmastavat nurmea ja takaavat hyvän pidon. 

SMS-Master-suorakylvökoneen etuosassa on tehokas lautasmuokkain. Kylvö tapahtuu lovetetuilla 1-kiekkoisilla vantailla. Vantaisiin voidaan laittaa 115–205 kg painoa. Mallistossa on neljä konetta, joiden työleveydet ovat 3, 4, 4,5 ja 6 metriä. Kuvan 6-metrisen koneen säiliötilavuus on kolme kuutiota. Kone painaa tyhjänä 7170 kg. Vantaita on 40 ja niiden riviväli on 15 cm. 

Farmet Excelent ‑kylvökoneilla voidaan kylvää suoraan sänkeen, kunhan olosuhteet ovat hyvät. Kylvö tapahtuu nauhakylvönä 25 cm leveiden siipivantaiden avulla. Kuvan 8-metrisessä mallissa on 32 vannasta. Farmet Excelent 8 Premiumin työpaino on suurimmillaan 12 tonnia. Eteen tarvitaan 285-hevosvoimainen traktori. Siemensäiliön tilavuus on 4 m³. Lisävarusteena voi hankkia lannoitesäiliön, jolloin säiliöön mahtuu 2,2 m³ siemeniä ja 1,8 m³ lannoitetta. 

1960-luvulla oli Suomessa myynnissä keskipakolevittimiä, jotka kiinnitettiin perävaunun taakse ja levityslautaselle otettiin veto kärryn pyörästä. Apumies lisäsi kuuppaan lannoitetta kulutuksen mukaan. Perrein-lannoitevaunun ja Bögballe-keskipakolevittimen yhdistelmässä on sama idea, repsikka on vain korvattu tekniikalla. Perrein Jumbo ‑vaunuun mahtuu yhdeksän mottia eli kymmenisen tonnia lannoitetta. 

Ranskalaisella Monosem NG Plus3 ‑tarkkuuskylvökoneella voidaan kylvää mm. maissia, auringonkukkaa, papuja, juurikasta, rypsiä ja rapsia. Pneumaattisen koneen riviväli säädetään hydraulisesti välillä 45–80 cm. Siemensäiliö on joko 16- tai 52-litrainen. Lannoitusyksikön on valmistanut kanadalainen Aulari. Säiliöön mahtuu mallista riippuen 5–7,5 tonnia lannoitetta. 

Brnossa toimiva AKP Spol s.r.o valmistaa tarvikeosia kasvinsuojeluruiskuihin. Lisäksi yrityksellä on italialaisen Mazzottin edustus. Ibis 2000LPS ‑mallissa on 78,5 kW:n Perkins-moottori, neliveto, 1650- tai 2259-litrainen säiliö ja 250 litran pumppu. Puomiston pituutta saa säädettyä 16 ja 24 metrin välillä. Puomistoon saa myös ilma-avustuksen. Maavara on 90–110 cm. 

Prodag Zlin s.r.o valmistaa ja myy sekä nostolaitemallisia että hinattavia kasvinsuojeluruiskuja ja pieniä keskipakoislevittimiä. Runkoa lukuun ottamatta kaikki levittimien osat ovat joko rosteria tai muovia. Yrityksellä on edustus Zetor‑, Belarus ja Goldoni-traktoreihin sekä laaja valikoima muiden valmistajien työkoneita. 

Strom-vaunukuivuri on teknisempi versio vanhanajan lavakuivurista. Vaunun yläpuolella on täyttöruuvi ja alapuolella tyhjennysruuvi. Viljaa ei kierrätetä missään vaiheessa. Kuivurissa on kaksi lietsoa, joista toinen puhaltaa öljypolttimen kuumentamaa lämmintä ilmaa ja toinen kylmää ilmaa viljatilan keskellä olevaan ilmakanavaan. Poistoilma tulee ulos ilmaa läpäisevistä seinämistä. 

Agroing Brno valmistaa sekä kiinteitä että pyöräalustalla varustettuja yli- ja alipainekuivureita. Pienimpään jalustakuivuriin mahtuu 15 tonnia viljaa, suurin kuivuri vetää jo 99 tonnia. Agroing-kuivureissa riittää lämpötehoa: pienimmässä on 502 kW:n ja suurimmassa 4000 kW:n poltin. 

Tšekin yleisin puunkuljetusväline on vinssillä ja muilla tarpeellisilla laitteilla varustettu maataloustraktori. Kuormaa kantavat metsätraktorit ovat toistaiseksi harvinaisia. Puita ajetaan vielä osittain hevosillakin. 

Zetorin metsävarusteet: vahvistetut vanteet ja lokasuojat, metalliverkolla suojatut lasit ja tukeva pohjapanssari. Lähes kaikkiin muihinkin traktorimerkkeihin on saatavana valmiita metsävarustesarjoja. 

Itävaltalainen Reform Mounty 80S mahtuu nelipyöräohjauksen ansiosta ahtaastakin välistä. Koneessa on myös ns. koiraohjaus, josta on apua viettävillä rinteillä. Metsätöiden lisäksi Mountya suositellaan lumitöihin, kiinteistöhuoltoon ja vaikeissa olosuhteissa tehtäviin maataloustöihin. Koneessa moottori on 80 hevosvoiman Daimler-Chrysler. Synkronoidussa vaihteistossa on 12 pykälää ja suunnanvaihtaja. Vakiovarustukseen kuuluu voimanottoakselit ja nostolaitteet. 

Tšekkiläiset juontovinssit ovat huomattavasti teknisempiä kuin takavuosina Suomessa käytetyt mallit. Hydrauliveto on tavallinen varuste ja useimmissa vinsseissä on sähköinen ohjaus. Vetotehot ovat vaihtelevat välillä 4–10 tonnia. Kuvassa saksalainen Ritter SD29-D, jonka vetoteho on 8000 kg. Kelalla on sata metriä 13-millistä vaijeria. 600 kiloa painavan vinssin käyttöön suositellaan traktoria, jossa on vähintään 70 hevosvoimaa. 

Juontotraktoreita ei ole Suomessa käytetty vuosikymmeniin, mutta Keski-Euroopassa juontotraktoreita käytetään edelleen paljon. Saksalainen HSM (Hohenloher Spezial-Maschinenbau) valmistaa yhdeksää juontotraktorimallia kolmessa eri kokoluokassa. HSM 805 on varustettu 136 hevosvoiman Iveco-moottorilla, Clarkin voimansiirrolla ja Adlerin rumpuvinssillä. Traktori painaa 8600 kg ja vetotehoa on kymmenen tonnia. Lisävarusteena traktoriin saa Loglift F81 ‑kuormaajan, jolla nostetaan puiden tyvet piikkipankkojen päälle. 

Kapsen-metsäajoneuvo on puunkorjuukoneena hevosesta seuraava. 640-kiloisessa telakoneessa on nesteveto. Koneessa on 13 hevosvoiman B&S Vanguard ‑bensamoottori sekä tuhannen kp:n vinssi. Huippunopeus on 6 km/h. Kapsenin myyntihinta Tšekissä on 12 700 euroa. 

Techagro on järjestetty jo 10 vuoden ajan huhtikuun alussa Brnon messukeskuksessa. Tänä vuonna kävijöitä oli 88 000 ja näytteilleasettajia 750.

Samoissa tiloissa pidettiin kotieläintuotantoa esitellyt Animal Vetex ‑näyttely sekä metsään ja metsästykseen keskittynyt Silva Regina. Yhteensä näyttelyalaa oli 64 270 m2.

Näyttävimmin esillä olivat suuret monikansalliset merkit, niin traktoreissa kuin työkoneissakin. Ilman paikallisten valmistajien tuomaa lisäväriä näyttely olisi eräänlainen Agritechnican pienoismalli.

Tšekkiläinen maatalouskone-teollisuus oli esillä kiitettävän hyvin, vaikka esittelypisteet olivat vaatimattomampia kuin suurilla merkeillä. Itäeurooppalaiset valmistajat olivat harvinaisuuksia, lukuun ottamatta muutamaa puolalaista ja slovakialaista merkkiä.

Ulkomaisista näyttelyvieraista suurin osa oli entisistä SEV-maista. Vaikka näyttelyä mainostetaan kansainvälisenä konemessuna, kaikki esittelytaulut, esitteet ja useimmiten myös esittelijät olivat tšekinkielisiä, mikä hankaloitti tiedonsaantia. Muuten näyttely onnistui loistavasti.

Tšekin pinta-alasta maatalousmaata on 46 prosenttia eli 3,65 miljoonaa hehtaaria.

EU:hun liittymisen aikoihin tilojen keskimääräinen peltoala oli 70 ha. Pelloista 73 % oli 3200 yritysmuotoisen suurtilan tai osuuskunnan hallussa. Tämän ryhmän keskipeltopinta-ala oli 970 ha.

Loput 27 % oli 32 500 yksityisviljelijän omistuksessa. Näiden tilojen keskimääräinen peltoala oli 35 ha. Lukemat eivät ole merkittävästi muuttuneet.

Maatalousmaa on laadultaan ensiluokkaista ja tilat ovat suurehkoja, siitä huolimatta Tšekkiä ei voi kuvailla maatalousvaltioksi. Maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on prosentin luokkaa ja reilusti alle viisi prosenttia väestöstä työskentelee maataloudessa.

Metsää Tšekin maa-alueista on 33–34 %. Valtio omistaa metsistä 60 %, yksityiset 23 % ja loput ovat kuntien ja oppilaitosten hallinnassa. Metsistä 76 % on talousmetsiä, suojeltujen metsien osuus on 3 %.

Puista kaadetaan vielä moottorisahalla 85 %. Motot tekevät vasta tuloaan, nykyisin niitä ryskää tšekkiläisissä metsissä 220 kappaletta. Kuljetuksista suurin osa tehdään juontamalla. Hevosiakin käytetään vielä. Kauramoottorin avulla ajetaan 2–3 % maan puista.

Kovat tuulet ovat viime vuosina riepotelleet Keski-Eurooppaa, ja pelkästään myrskytuhoja kertyy vuosittain 3–8 miljoonaa mottia, joten töitä riittää metsissä.

Entisistä itäblokin maista Tšekkoslovakian oli helpoin siirtyä läntiseen järjestykseen niin tapakulttuurin kuin elinkeinoelämänkin suhteen.

Tšekkoslovakialaisissa tuotteissa on aina ollut kaikkein vähiten slaavilaista leimaa, jos jätetään jokunen henkilöautomalli pois laskuista.

Koneteollisuus oli ennen sotia hyvin korkeatasoista, mutta rautaesiripun myötä tekninen kehitys taantui pahasti. Paikallisista koneista ja laitteista ei ole puuttunut hyviä oivalluksia, vaikka paljon on ollut moitittavaakin.

Muurien kaatumisen jälkeen kahteen osaan jakautunut Tšekki ja Slovakia ovat onnistuneet nostamaan tuotteidensa laadun takaisin hyvälle eurooppalaistasolle. n

Avaa artikkelin PDF