
Salaojitus vaatii erikoisosaamista – Savon Salaojassa töitä tehdään perheen voimin













”Aikoinaan 60-luvulla harva ojaväli oli täysin sopiva, koska viljelyssä käytetyt koneet olivat kevyitä. Nyt, kun painot on kasvaneet, niin maa on päässyt monin paikoin pahoin tiivistymään. Näiden vanhojen salaojien väliin ajetaan toisinaan jopa kahdet uudet ojat, jotta ollaan turvallisessa ojavälissä”, kertoo Hannu Kolehmainen.
Hän on työskennellyt ojitustyömailla 70-luvun alusta lähtien. Kiinnostus asiaan on jatkunut sulkupolvelta toiselle, sillä hänen isänsä, Jaakko Kolehmainen aloitti työt Pellonraivaus Oy:n salaojatyöryhmän jäsenenä 1954. Sittemmin Jaakko aloitti oman urakoinnin Ketju-Maralla.
”Nyt taas, kun on ollut paljon sadetta, eikä vesi ole päässyt pois muun muassa maanpinnan liettymisen vuoksi, on maan kiderakenne päässyt paikoin pahoin romahtamaan. Tästä seuraa kuivana aikana toisaalta liiallista kuivumista. Ja myös se, ettei juuristo pääse veteen asti”, lisää Hannu Kolehmainen.
Ojien kunnosta pitää huolehtia
Hän painottaa huomioimaan, että pellon vesitalouteen vaikuttaa moni muukin asia, kuin varsinainen salaojitus. Tärkeitä asioita ovat niin pellon pintamuotoilu kuin riittävän syvät ja huolellisesti peratut ja hoidetut reunaojat. Liian lähellä ojia kasvavat puut työntävät juurensa salaojiin, jotka sitten tukkeutuvat.
Itse salaojitustyö on kolmen osapuolen yhteistyötä. Sekä viljelijän, suunnittelijan että urakoitsijan täytyy olla tarkasti selvillä siitä, mitä ollaan tekemässä ja puhua samasta asiasta.
Päätoimisia salaojaurakoitsijoita Suomessa on nykyisellään vain muutama. Raskasta salaoja-auraa käyttää viitisen urakoitsijaa. Yksi näistä on juuri Hannun ja hänen vaimon Pirjon yhdessä omistama Savon Salaoja, jonka nykyinen aurauskone on Inter Drain 2040 GP.
Koneketju
Aurauskoneen lisäksi koneketjuun kuuluu tela-alustainen sorastuskone ja 14-tonninen kaivinkone, jota tarvitaan liitoskohtien avaamiseen, kaivojen ja sorapesien kaivantojen tekemiseen sekä yhteyksien avaamiseen valtaojiin.
Työ pellolla vaatii vähintään kolme miestä. Työporukan vanhin on ollut Savon Salaojan työmailla jo 23 vuotta ja soramieskin 15 vuotta.
Kolehmaisten perheestä on työmaalla myös nuorempaa polvea edustava Jouni, josta on tulossa yrityksen jatkaja. Hannu toteaa, ettei neljäskään työntekijä ole haitaksi, sillä silloin hän pystyy koneiden ollessa työssä tarkistamaan suunnitelmia ja tekemään muita ennakoivia töitä.
Koko perheen yritys
Kaikkea työtä ei tehdä työmaalla, Pirjo hoitaa toimistopuolen apunaan sisko Salla. Velipoika Jukka mittaa peltoja, joten työskentelemme kaikki tässä omassa yrityksessä, lisää Jouni Kolehmainen.
Tärkeä osa konekalustoa on myös yrityksen omat lavettiautot. Aurauskone painaa 35 tonnia ja se kulkee työmaalta toiselle puoliperälavetilla. Toinen auto on koneenkuljetusauto, jonka perässä on täysperävaunulavetti.
Kuljetuskalustoa tarvitaan tiheään, sillä yksi työmaa kestää usein vain muutaman päivän. Keskimäärin yhdessä kohteessa salaojitettu peltopinta-ala on 8 hehtaaria, mutta tämän kesän isoin kohde on ollut 35 hehtaaria.
Savon Salaoja työskentelee pääasiassa noin 300 kilometrin säteellä tukikohdastaan Kotalahdelta, joka sijaitsee 40 kilometriä Kuopiosta etelään.
Osaston luetuimmat
- Pöttinger valmistaa koneita vain tilauksesta – varustevaihtoehdot tekevät koneista yksilöitä
- Video: Koneurakoitsijat Koneviestin Proforest-paneelissa – maanomistajat, metsäyhtiöt, konetekniikka, talous ja politiikka ovat päätöksenteon arkea
- Nivalan Konekapinassa pääosissa olivat sähköiset pienkuormaajat – tapahtumaan kuului myös näyttävä harrasteautonäyttely
- Video: Konevalmistajat maalaavat globaalit mahdollisuudet suomalaiselle osaamiselle – työkoneiden sähköistämisen vaihtoehdot esillä Proforestin paneelikeskustelussa
- Italiassa järjestetyssä Samoter-näyttelyssä oli positiivinen tunnelma – näyttelysuman vuoksi yrityksiä oli kuitenkin mukana aiempaa vähemmän
- Einböck on mekaanisen rikkatorjunnan pioneeri – myös nurmenhoitokalustoa runsaasti tarjolla
- Video: Hydrauliset sivurajoittajat kysyttyjä traktorivarusteita Proforestissa – Piippo Hydraulic panostaa ISOBUS-järjestelmien kehittämiseen