Salaojitus vaatii erikoisosaamista – Savon Salaojassa töitä tehdään perheen voimin

Savon Salaoja on siirtymässä uuden sukupolven vastuulle. Tuleva salaojayrittäjä Jouni Kolehmainen on lapiotöissä ojan pohjalla. 

Inter Drain 2040 GP on Hollannissa valmistettu aurasalaojakone. Koneen paino on 35 tonnia. Erittäin pitkät telaketjut saavat kuitenkin koneen painon jakaantumaan suurelle alalle, jolloin pintapaine on vain 400 g/cm2. 

Laserlähettimen kantama on jopa 300 metriä, minkä saavuttaminen kuitenkin edellyttää suhteellisen tyyntä ilmaa. 

Hannu Kolehmainen ottaa uuden putkenpään ja liittää sen edellisen perään aurauskoneen päällä. 

Sora- ja aurasalaojakone töissä. Aurakoneen maata rikkova vaikutus näkyy kuvassa. 

Vasemmalla Trimble laserlähettimen kauko-ohjain. Oikealla GPS-ajouraopastin. Alhaalla on Trimblen laservastaanottoon perustuva koneenohjausjärjestelmä. 

Auran sisälle on asennettu kamera, jolla putken kulkua auran sisällä voi tarkkailla ohjaamon näyttöruudulta. 

Kuljettajan istuimen oikealla puolella on ohjauspaneeli koneen toimintoja varten. 

Auraus alkaa hieman kokoojaojan kulkulinjan takaa. 

Aliurakoitsijana työmaalla työskentelevä Jaakko Rautiainen on liittämässä 65 mm imuputken 200 mm kokoojaan ylihuuhteluliitoksella. 

Kauhan huulilevyyn on tehty salaojaputken mittainen kolo, jotta imuojan putki jää vahingoittumattomaksi kaivettaessa maa pois kokoojaojan putken päältä. 

Imuojan liittämiseksi kokoojaojaan täytyy liitospaikka avata kaivinkoneella. Tämä työvaihe vaatii koneenkuljettajalta tarkkuutta. 

Sorastuskoneen tehtävä on syöttää salaojaputken ympärille tuleva sora suoraan auran päällä sijaitsevaan kaukaloon. Syöttö tapahtuu hihnakuljettimella. Sorastuskone kykenee kuljettamaan kerralla 10 m3 soraa, mikä riittää 100–200 metrin matkalle. 

”Aikoinaan 60-luvulla harva ojaväli oli täysin sopiva, koska viljelyssä käytetyt koneet olivat kevyitä. Nyt, kun painot on kasvaneet, niin maa on päässyt monin paikoin pahoin tiivistymään. Näiden vanhojen salaojien väliin ajetaan toisinaan jopa kahdet uudet ojat, jotta ollaan turvallisessa ojavälissä”, kertoo Hannu Kolehmainen.

Hän on työskennellyt ojitustyömailla 70-luvun alusta lähtien. Kiinnostus asiaan on jatkunut sulkupolvelta toiselle, sillä hänen isänsä, Jaakko Kolehmainen aloitti työt Pellonraivaus Oy:n salaojatyöryhmän jäsenenä 1954. Sittemmin Jaakko aloitti oman urakoinnin Ketju-Maralla.

”Nyt taas, kun on ollut paljon sadetta, eikä vesi ole päässyt pois muun muassa maanpinnan liettymisen vuoksi, on maan kiderakenne päässyt paikoin pahoin romahtamaan. Tästä seuraa kuivana aikana toisaalta liiallista kuivumista. Ja myös se, ettei juuristo pääse veteen asti”, lisää Hannu Kolehmainen.

Hän painottaa huomioimaan, että pellon vesitalouteen vaikuttaa moni muukin asia, kuin varsinainen salaojitus. Tärkeitä asioita ovat niin pellon pintamuotoilu kuin riittävän syvät ja huolellisesti peratut ja hoidetut reunaojat. Liian lähellä ojia kasvavat puut työntävät juurensa salaojiin, jotka sitten tukkeutuvat.

Itse salaojitustyö on kolmen osapuolen yhteistyötä. Sekä viljelijän, suunnittelijan että urakoitsijan täytyy olla tarkasti selvillä siitä, mitä ollaan tekemässä ja puhua samasta asiasta.

Päätoimisia salaojaurakoitsijoita Suomessa on nykyisellään vain muutama. Raskasta salaoja-auraa käyttää viitisen urakoitsijaa. Yksi näistä on juuri Hannun ja hänen vaimon Pirjon yhdessä omistama Savon Salaoja, jonka nykyinen aurauskone on Inter Drain 2040 GP.

Aurauskoneen lisäksi koneketjuun kuuluu tela-alustainen sorastuskone ja 14-tonninen kaivinkone, jota tarvitaan liitoskohtien avaamiseen, kaivojen ja sorapesien kaivantojen tekemiseen sekä yhteyksien avaamiseen valtaojiin.

Työ pellolla vaatii vähintään kolme miestä. Työporukan vanhin on ollut Savon Salaojan työmailla jo 23 vuotta ja soramieskin 15 vuotta.

Kolehmaisten perheestä on työmaalla myös nuorempaa polvea edustava Jouni, josta on tulossa yrityksen jatkaja. Hannu toteaa, ettei neljäskään työntekijä ole haitaksi, sillä silloin hän pystyy koneiden ollessa työssä tarkistamaan suunnitelmia ja tekemään muita ennakoivia töitä.

Kaikkea työtä ei tehdä työmaalla, Pirjo hoitaa toimistopuolen apunaan sisko Salla. Velipoika Jukka mittaa peltoja, joten työskentelemme kaikki tässä omassa yrityksessä, lisää Jouni Kolehmainen.

Tärkeä osa konekalustoa on myös yrityksen omat lavettiautot. Aurauskone painaa 35 tonnia ja se kulkee työmaalta toiselle puoliperälavetilla. Toinen auto on koneenkuljetusauto, jonka perässä on täysperävaunulavetti.

Kuljetuskalustoa tarvitaan tiheään, sillä yksi työmaa kestää usein vain muutaman päivän. Keskimäärin yhdessä kohteessa salaojitettu peltopinta-ala on 8 hehtaaria, mutta tämän kesän isoin kohde on ollut 35 hehtaaria.

Savon Salaoja työskentelee pääasiassa noin 300 kilometrin säteellä tukikohdastaan Kotalahdelta, joka sijaitsee 40 kilometriä Kuopiosta etelään.