Lujabetoni satsaa laatuun – nykyaikainen ritiläpalkki kestää lähes miehen iän

Betoni pitää sitkeästi pintansa maatilarakentamisessa, eikä syyttä. Monipuolinen rakennusmateriaali taipuu moniin kohteisiin ja olosuhteisiin. Kilpailu alalla on kovaa, mutta laatu pitää markkinoilla pintansa, uskotaan Lujabetoni Oy:ssä. Ritiläpalkinkin olisi kestettävä yhtä kauan kuin koko tuotantorakennuksen.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Kantavat palkit ja pilarit ovat betoniteollisuuden huipputuotteita, esittelee Lujabetonin myyntipäällikkö Pekka Mönkkönen. Maatalouden tuotantorakennusten koon kasvun myötä myös navetoissa käytetään yhä enemmän järeää betonirunkoa.
Kantavat palkit ja pilarit ovat betoniteollisuuden huipputuotteita, esittelee Lujabetonin myyntipäällikkö Pekka Mönkkönen. Maatalouden tuotantorakennusten koon kasvun myötä myös navetoissa käytetään yhä enemmän järeää betonirunkoa.
Teollisuusrobotti huolehtii ritilöiden raudoitushäkkien hitsauksesta.
Teollisuusrobotti huolehtii ritilöiden raudoitushäkkien hitsauksesta.
Teollisesti valmistetussa betoniritilässä on vahva käsityön leima. Valun jälkeen muotista irroitetut ritilät tarkastetaan molemmin puolin ja ritilän reunojen särmät hiotaan hiomakivellä sileiksi.
Teollisesti valmistetussa betoniritilässä on vahva käsityön leima. Valun jälkeen muotista irroitetut ritilät tarkastetaan molemmin puolin ja ritilän reunojen särmät hiotaan hiomakivellä sileiksi.

Betoni lienee maailman yleisin rakennusmateriaali. Maatalousrakentamisen näkökulmasta sen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat kosteuden kesto, lujuus, mekaaninen jäykkyys sekä paloturvallisuus.

Koska betonituotteiden valmistaminen on luonteeltaan hyvin paikallista toimintaa, löytyy Suomestakin lukuisia betonituotteiden valmistajia. Koko Suomen betoniteollisuuden nettomyynti oli vuonna 2008 1 044 miljoonaa euroa, johon sisältyy betonielementtien, valmisbetonin, betonituotteiden myynti sekä vienti ja asennustoiminta.

Luja-yhtiöihin kuuluva Lujabetoni Oy oli betonialan toimijoiden viime vuoden myyntitilastossa kolmantena 146 miljoonan liikevaihdolla. Edellä olivat ainoastaan elementtivalmistaja Parma Oy ja valmisbetonin tekijä Rudus Oy. Lujabetonin tuotevalikoimaan kuuluvat lähes kaikki rakennuselementit, joita käytetään rakennusten rungossa ja julkisivussa.Lisäksi yhtiö tekee kivitalopaketteja, ratapölkkyjä, paaluja ja pihakiviä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Elementtivalmistus tärkeää

Maatalousrakentamisen näkökulmasta tärkeimpiä tuotteita ovat erilaiset tuotantorakennusten, siilojen ja säiliöiden betonielementit sekä ritiläpalkit, kertoo Lujabetonin maatalouselementtien myyntipäällikkö Pekka Mönkkönen. Elementtivalmistus on yksi Lujabetonin kivijaloista, sillä rakennuselementtien valmistajana yhtiö on Suomen toiseksi suurin ja maatalouselementtien valmistajana suurin. Maatalouselementtien liikevaihto koko Lujabetonin liikevaihdosta on kuitenkin melko pieni, noin 10 miljoonaa euroa.

Mönkkönen kertoo, että nykyisin maatalousrakennuksetkin toimitetaan asiakkaille yhä useammin kokonaistoimituksina, joihin sisältyy lähes koko paketti suunnittelusta asennukseen.

”Valmistamme itse kaikki betonielementit omilla tuotantolaitoksillamme, mutta muiden rakenneosien - kattojen, ovien ja ikkunoiden - osalta teemme yhteistyötä. Lisäksi DeLaval on meille kotieläinrakennuspuolella vahva yhteistyökumppani”, Mönkkönen mainitsee.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Bulkkituotekin vaatii erikoistyövaiheita

Lujabetoni on keskittänyt maatalouden vakioitujen tuotteidensa valmistamisen kahdelle tehtaalleen, Siilinjärvelle ja Loimaalle. Seinäelementtejä tehdään lisäksi vielä Taavetin ja Hämeenlinnan tehtailla. Näitä vakioituja tuotteita ovat esimerkiksi ritiläpalkit eli kasettiritilät.

Ritiläpalkin teko alkaa raudoitushäkin valmistamisella, josta huolehtivat nykyisin teollisuusrobotit. Harjateräkset pätkitään ja muotoillaan, jonka jälkeen osat siirtyvät hitsausrobottiasemalle, jossa kaksi robottia huolehtii häkin kasaamisesta. Toinen robotti asettelee raudoitushäkin osat muottiin ja toinen hitsaa häkin. Kahdessa vuorossa häkkejä valmistuu 250 kappaletta vuorokaudessa. Hitsauksen jälkeen häkit siirtyvät valupöydälle muottiin. Valu ja tärytys tehdään prosessissa yhtä aikaa ja pinta viimeistellään ensin teräshierrolla ja lopuksi puuhierrolla, jotta pinta ei jäisi liukkaaksi.

Ritiläpalkkien valmistuksessa käytettävä massa ei saa Mönkkösen mukaan olla liian hienojakoista.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Kiviaineksen pitäisi olla ritiläpalkeissa mahdollisimman isoa. Näin ritilän pinnan kulutuskestävyys paranee ja kutistumishalkeiluriski pienenee.”

Viimeisenä työvaiheena muotista irroittamisen jälkeen ritilät tarkastetaan vielä silmävaraisesti ja kaikki reunat ja kulmat hierretään käsin, ettei palkkeihin jää valupurseita, jotka voisivat vaurioittaa eläinten jalkoja.

Huolellinen asennus takaa kestävyyden

Pekka Mönkkönen sanoo tuotannossa lähtökohtana olevan, että ritiläpalkki kestää 20-30 vuotta eli käytännössä navetan tai sikalan käyttöiän. Varsinkin vanhempia ns. yksittäispalkkeja on kuitenkin syytä välillä ottaa lähempään tarkasteluun mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.

”Ritiläpalkki ympäri ja huolellinen pesu. Jos palkin alapinnalta löytyy pituussuuntaisia halkeamia, niin on syytä huolestua ja ryhtyä suunnittelemaan palkkien vaihtoa. Romahtamisriski piilee nimenomaan 15-35 vuoden ikäisissä yksittäispalkeissa. Kasettiritiläthän ovat rakenteeltaan jo paljon jäykempiä”, Mönkkönen sanoo.

Myös rakennusvaiheessa on syytä olla huolellinen ritiläpalkkien käsittelyn kanssa. Palkit on mitoitettu eläinkuormalle eikä kuljetuskalustolle.

”Usein näkee, että esimerkiksi pienkuormaajalla viedään useampia kasettipalkkeja kerralla valmista palkkilinjaa pitkin. Tällöin palkin taipumat ja siitä johtuva halkeilu kasvavat lyhentäen palkin käyttöikää. Oikea tapa olisi käyttää kurottajaa tai ajaa kuilun pohjaa pitkin”, Pekka Mönkkönen muistuttaa.

Maatalousrakennusten suunnitteluun kiinnitettävä huomiota

Lujabetoni Oy:n maatalouselementtien myyntipäällikkö Pekka Mönkkönen toteaa kokemuksenaan, että maatalousrakennusten suunnittelu ja erityisesti suunnittelutus on Suomessa kirjavaa. Ala on ollut rakennekehityksen vuoksi viime vuosina melkoisessa murroksessa ja teollisuuden näkökulmasta kehityskohteita ja kustannus- ja laaturuuvin kiristämisen paikkoja löytyisi niin suunnittelussa kuin rakentamisessakin.

Kustannusten hallinnan näkökulmasta katsottuna maatalousrakentamisessa on edelleen vallalla liika yksilöllisyys.

”Meillä ei käytetä tarpeeksi standardoituja elementtejä”, Mönkkönen sanoo.

Kun rakennusten mitat ja aukkojen paikat sekä lukumäärät vaihtelevat rakennuskohtaisesti, aiheuttaa se aina tehtaalla muutoksia elementtien valmistusvaiheessa. Jokainen muutos tuo tietysti lisää kustannuksia rakentajalle. Jonkinlainen yhteinen sävel olisi alalla löydettävä, sillä kotieläinrakennusten yksikkökustannukset ovat päässeet karkaamaan turhan korkeiksi.

”Näkisin hyvänä, että kaikki merkittävästi mukana olevat maatalousrakennusten suunnittelijat ja muut toimijat saataisiin yhden pöydän ääreen keskustelemaan”, Pekka Mönkkönen sanoo.

Mönkkönen muistuttaa myös, että maatilarakentajien ja ennen kaikkea suunnittelijoiden kannattaisi käyttää hyväkseen elementtivalmistajien rakennesuunnitteluosaamista. Esimerkiksi Lujabetonilla on töissä kaksi rakennussuunnittelijaa pelkästään maatalouden rakennesuunnittelussa.

”Meillä rakennesuunnittelu maksaa noin 2 euroa seinäneliötä kohti”, Pekka Mönkkönen mainitsee.

Standardi määrää rakolattiaelementeistä

 

Ritiläpalkkien valmistusta säädellään rakolattiaelementtien eurooppalaisella harmonisoidulla tuotestandardilla, jonka määräykset täyttävät elementit voidaan varustaa CE-merkinnällä. Standardissa säädetään ritiläpalkkien mittojen toleransseista, aukkojen muodosta, elementtien tasomaisuudesta, pinnan ominaisuuksista, elementtien kantokyvystä sekä raaka-ainevaatimuksista.

 

Rakolattiaelementtien mittapoikkeamat ja kantokuormat on standardissa määritelty kuormitusluokittain, jotka puolestaan pohjautuvat eläinlajeihin sekä eläinten ikään ja painoon. Aukkojen sivupintojen kaltevuuden ja aukon reunojen mahdollisten pyöristysten on oltava standardin mukaisia, että lietelanta virtaisi rakojen kautta tehokkaasti kuiluun.

Elementtien on oltava tasomaisia, eikä elementin yläpinta saa poiketa 5 milliä enempää elementin päitä yhdistävästä viivasta. Ennen käyttöä elementtien yläpinnassa ei saa olla purseita eikä ulkonemia. Kun rakolattiaelementit lähtevät tehtaasta niissä ei saa olla yli 0,1 millin halkeamia. Kuormituksen alaisen ritilän halkeaman leveys on rajoitettu 0,25 milliin.

 

Avaa artikkelin PDF