Olli Wuorimaalla on tallessa lähes kaikki Koneviestit

Olli Wuorimaan mukaan vanhimpia Koneviestejä lukiessa saa mukavaa perspektiiviä tämän päivän tilanteeseen. Koneiden parissa työtään tekevien kekseliäisyys on erittäin suuri voimavara ja alan innovaatioita olisi tärkeä saada entistä enemmän Koneviestin sivuille. 

Wuorimaan suvussa Koneviestin tilaamisen aloitti Ollin isä Niilo Wuorimaa. Hänen jälkeensä lehtitilausta hoitivat Niilo ja Ollin eno Esko Tikkanen vuorovuosin.

Molemmat miehet olivat karjatilallisia ja erittäin kiinnostuneita maatalouden koneellistamisesta. Liekö sattumaa, että Koneviesti kirjoitti Allis-Chalmers B Diesel -traktorista laajahkon artikkelin marraskuussa vuonna 1954. Seuraavana kesänä Wuorimaan pellolla möyri kuvatunlainen 25-hevosvoimainen traktori.

Olli on jatkanut lehden tilaamista, koska konetietoa ei koskaan ole liikaa. Uusi lehti luetaan koko lailla tarkkaan, mitä nyt kelkka- ja mönkijäjutut hieman harppomalla.

”Sataheppaiseen traktoriini ei tahdo enää löytyä uusia työlaitteita. Tästä syystä olenkin ostanut lähes kaikki nykyiset työlaitteet käytettyinä. Koneviestin arkistosta on mukava katsoa kyseisen työlaitteen esittely uutena ja mahdollisesti testikin. Tällainen tieto antaa mukavasti lisävarmuutta konekauppaan”, perustelee Wuorimaa lehtiarkiston säilyttämistä.

Hän toivoisi Koneviestiin enemmän kokeiluja ja testauksia, jotta konehankinnat olisivat turvallisemmalla pohjalla. Viime aikoina lehteen on onneksi tullut lisää huolto-ohjeita ja jokamiehen koneiden kunnossapitoa. Tämä suuntaus tuntuu olevan Ollin tuttavienkin mieleen.

Myös lukijoiden ideat, heidän tekemänsä parannukset koneisiin ja kokonaan uudet koneet ovat ehdottomasti Koneviestin peruskiviä.

Wuorimaan tilalle rakennettiin 1960-luvun alussa kylmäilmakuivuri Koneviestin Rakennusviesti-liitteen ohjeiden mukaan. Ollin mukaan ratkaisu herätti aikanaan runsaasti huomiota. Rakentaminen osoittautui oikeaksi ratkaisuksi, ja kuivuri on edelleen käytössä.

Ensimmäisen ja toisen vuosikymmenen lehtiä selatessa huomataan, että perusasiat eivät ole muuttuneet juuri ollenkaan. Koneviesti kirjoitti jo tuolloin asiantuntija-artikkeleita konehankintojen järkevyydestä. Laskelmia, harkintaa ja yhteistyötä tuotiin voimallisesti esiin.

Myös bensan, petroolin ja polttoöljyn laadusta oli juttuja, mutta polttoaineista oli palautetta myös lukijoiden keskustelupalstalla.

”Vanhimpia Koneviestejä lukiessa saa mukavaa perspektiiviä tämän päivän tilanteeseen. Innovaatioita tarvitaan ja koneiden parissa työtään tekevien kekseliäisyys on erittäin suuri voimavara. Se pitäisi vaan saada nykyäänkin entistä paremmin Koneviestin sivuille”, Wuorimaa sanoo.

Taulukkojen mukaantulo helpotti teknisten ominaisuuksien vertailua. Ollin mukaan tuntuu siltä, että koneissa oli ennen todellista valinnanvaraa ja toisistaan poikkeavia vaihtoehtoja enemmän kuin nykyään.

Koneviestin irtonumero maksoi vuonna 1954 kokonaiset 15 markkaa, mutta seuraavan vuonna hinta pompsahti 20 markkaan. Vuosikerran sai vajaalla 400 markalla.

Samana vuonna isosta Pobeda-henkilöautosta piti pulittaa 638 000 markkaa ja Piikkinokka-Mossen hankintakin laihdutti lompakkoa 349 000 markalla. Eli tieto on 1950-luvulla ollut edullista tai autot vastaavasti kalliita!

Eikä tieto traktorin hintaan suhteutettuna ollut kovin kallista myöskään vuonna 1965, jolloin Volvon 47-hevosvoimainen Buster 400 maksoi 8 990 markkaa ja Koneviestin irtonumero 1,15 markkaa. Vuosikerran sai saman vuonna 16 markalla.

Olli Wuorimaan mukaan Koneviesti on pysynyt hyvin ajan hermolla. Valmista konetta ei ole vielä keksitty, ja siinä kait koko homman suola onkin. Koneammattilaisille suunnatun lehden on kyettävä rehellisen suorasukaisesti kertomaan markkinoilla olevista ja sinne tulossa olevista koneista. Myös niistä vähemmän mairittelevista ominaisuuksista.

Wuorimaata hymyilyttää vuoden 1955 lehden yläosassa oleva kuvaus: ”Koneellistetun maa-, metsä ja kotitalouden, sekä pienteollisuuden puolueeton äänenkannattaja.” Vuoden 1968 iskulause oli jo napakampi: ”Ole asiantuntija – tilaa Koneviesti.”

”Ovathan nämä vanhimmat lehdet jo melko lailla rispaantuneita”, Olli sanoo.

”Mutta hyötykäytössä ne ovat kuluneet. Kun emännät istuivat ompeluseuroissa, isännät kerääntyivät lukemaan Koneviestejä ja keskustelemaan koneiden paremmuudesta.” n

Kuulakynällä vuoden 1965 lehteen merkattu ”Traktorihinnasto” kertoi, että lehteen palattiin useampaan otteeseen, eikä joka lehteä tarvinnut avata. 

Fordin Typhoon II -traktorin konsepti esiteltiin vuoden 1965 Smitfield Show’ssa. Konseptiksi taisi jäädä, mutta radiopuhelin ja telkkari ovat tätä päivää. 

Koneviesti etsi lehti-ilmoituksella lukijoita, joilla on tallessa mahdollisimman täydellinen Koneviesti-arkisto. Yhteydenottoja toimitukseen tulikin mukavasti. Olli Wuorimaan lisäksi upeat vuosikerrat löytyivät ainakin seuraavilta lukijoilta:

Tapani Hovi, Kutajärvi (lehdet tallessa 1950-luvulta)

Olavi Ruokola, Vesilahti (lehdet tallessa vuodesta 1952)

Tapio Viilo, Mouhijärvi (lehdet tallessa vuodesta 1954)

Ahti Mäntymäki, Luode ja Pentti Kuitunen, Mieskonmäki (lehdet tallessa vuodesta 1961)

Avaa artikkelin PDF