Suopuunkorjuun tilannekatsaus - Pehmeiden maiden puunkorjuun työnäytös, 21.9.2107 Haukivuori

Metsäyhtiöiden puunkorjuun haasteet ovat lisääntyneet lauhojen talvien myötä. Ojitusalueilla kasvaa hurjat määrät puuta, jonka korjuu on haastavaa. Kone- ja varustevalmistajat ovat viimeisten vuosien aikana panostaneet valtavasti pehmeiden maiden korjuun tekniikkaan.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Pehmeiden maiden korjuusta on keskusteltu – ja keskustellaan tulevaisuudessakin paljon. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Metsä Group olivat saaneet liikkeelle konevalmistajat ja -maahantuojat esittelemään omia versioitaan pehmeiden maiden korjuuketjuista Haukivuoren alueella.
Pehmeiden maiden korjuusta on keskusteltu – ja keskustellaan tulevaisuudessakin paljon. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Metsä Group olivat saaneet liikkeelle konevalmistajat ja -maahantuojat esittelemään omia versioitaan pehmeiden maiden korjuuketjuista Haukivuoren alueella.
Työnäytösalue oli runsaspuustoinen. Tästä syystä kantavuutta parantavaa oksamattoa syntyi runsaasti, mutta korjattava puumäärä ja siten ajokerrat ajouraa kohden suurenivat ja näkyvät varastopaikkojen lähistöllä maaperän rikkoutumisena. Puupalkistoilla paikattiin rikkoutuneita kohtia.
Työnäytösalue oli runsaspuustoinen. Tästä syystä kantavuutta parantavaa oksamattoa syntyi runsaasti, mutta korjattava puumäärä ja siten ajokerrat ajouraa kohden suurenivat ja näkyvät varastopaikkojen lähistöllä maaperän rikkoutumisena. Puupalkistoilla paikattiin rikkoutuneita kohtia.
Pehmeillä mailla korostuu oksien ja latvusten merkitys. Ne kohdat, joissa havutus ei ollut kattavaa, erottuvat jo hakkuukoneen jälkeen multaisina paikkoina. Kun turpeen pinnalla oleva ”bioverkko”, eli varpukasvien ja juuristojen sitoma pinta puhkeaa, on peli menetetty. Näissä kohdissa muutama kuitupuuranka uran pohjalla usein auttaa kantavuuden palauttamiseen, oksien kantavuus ei riitä pistemäisessä kuormituksessa.
Pehmeillä mailla korostuu oksien ja latvusten merkitys. Ne kohdat, joissa havutus ei ollut kattavaa, erottuvat jo hakkuukoneen jälkeen multaisina paikkoina. Kun turpeen pinnalla oleva ”bioverkko”, eli varpukasvien ja juuristojen sitoma pinta puhkeaa, on peli menetetty. Näissä kohdissa muutama kuitupuuranka uran pohjalla usein auttaa kantavuuden palauttamiseen, oksien kantavuus ei riitä pistemäisessä kuormituksessa.
Näissä kohdissa muutama kuitupuuranka uran pohjalla usein auttaa kantavuuden palauttamiseen, oksien kantavuus ei riitä pistemäisessä kuormituksessa.
Näissä kohdissa muutama kuitupuuranka uran pohjalla usein auttaa kantavuuden palauttamiseen, oksien kantavuus ei riitä pistemäisessä kuormituksessa.
Alue on ojitettu kolmeen eri kertaan. Vanhimmat ojat olivat lapioaikakaudelta ja kahdet uudemmat koneellisesti kaivettuja. Koska alueella veden virtaus on heikkoa erittäin vähäisen korkeuseron vuoksi, olivat ojat vähitellen soistuneet umpeen. Kesä on ollut sateiden lisäksi pilvinen, joten edes haihtuminen ei ollut kuivannut aluetta. Osa alueesta oli näistä syistä aivan liian märkää korjattavaksi.
Alue on ojitettu kolmeen eri kertaan. Vanhimmat ojat olivat lapioaikakaudelta ja kahdet uudemmat koneellisesti kaivettuja. Koska alueella veden virtaus on heikkoa erittäin vähäisen korkeuseron vuoksi, olivat ojat vähitellen soistuneet umpeen. Kesä on ollut sateiden lisäksi pilvinen, joten edes haihtuminen ei ollut kuivannut aluetta. Osa alueesta oli näistä syistä aivan liian märkää korjattavaksi.
Kiinteillä täysterästeloilla varustettu Prosilvan harvesteria on viety aina Chileä myöden. Jäykän telastorakenteen etuna on pistemäisen kuormituksen väheneminen, telasto kulkee epätasaisuuksien yli kuin jalas.
Kiinteillä täysterästeloilla varustettu Prosilvan harvesteria on viety aina Chileä myöden. Jäykän telastorakenteen etuna on pistemäisen kuormituksen väheneminen, telasto kulkee epätasaisuuksien yli kuin jalas.
Näytöksessä esiteltiin ja kokeiltiin liimaamalla koottuja ajosiltoja. Talvitien pehmeimmässä kohdassa kantavuutta lisättiin myös havutuksella.
Näytöksessä esiteltiin ja kokeiltiin liimaamalla koottuja ajosiltoja. Talvitien pehmeimmässä kohdassa kantavuutta lisättiin myös havutuksella.
Ajosiltoja on tarkoitus käyttää alueen uusimpien ojien ylityksissä sekä talvitien tilapäisinä kantavuuden lisääjinä. Kyseistä ratkaisua käytetään mm. Ruotsissa.
Ajosiltoja on tarkoitus käyttää alueen uusimpien ojien ylityksissä sekä talvitien tilapäisinä kantavuuden lisääjinä. Kyseistä ratkaisua käytetään mm. Ruotsissa.
Logset 6HP -harvesterin Olofsfors Magnum -telojen muotoilussa on huomioitu oksamaton kestävyyden parantaminen. Pitkään markkinoilla olleen telamallin maata vasten kohdistuva osa on pyöreämuotoinen, jolloin terävää leikkaavaa pintaa on mahdollisimman vähän. Telan sivupitoa parantavat pitonastojen lisäksi sivuketjun kohdalla oleva telakengän porrastus.
Logset 6HP -harvesterin Olofsfors Magnum -telojen muotoilussa on huomioitu oksamaton kestävyyden parantaminen. Pitkään markkinoilla olleen telamallin maata vasten kohdistuva osa on pyöreämuotoinen, jolloin terävää leikkaavaa pintaa on mahdollisimman vähän. Telan sivupitoa parantavat pitonastojen lisäksi sivuketjun kohdalla oleva telakengän porrastus.
Rottnen hakkuukoneena oli Sammon tavoin kevyt nelipyöräinen malli. H8B oli leveimmällä rengasvaihtoehdolla ketjuilla varustettu, edessä oli 80- ja takana 70-senttiset renkaat.
Rottnen hakkuukoneena oli Sammon tavoin kevyt nelipyöräinen malli. H8B oli leveimmällä rengasvaihtoehdolla ketjuilla varustettu, edessä oli 80- ja takana 70-senttiset renkaat.
Ponssen harvesterina oli Fox, varustettuna edessä perusleveyden Olofsfors Magnum -teloilla. Takana oli TXL-mallin kaarevampitelakenkäiset versiot. Eräs Fox-harvesterin etu on painopisteen sijainti, sillä nosturi sijaitsee lähes keskellä konetta.
Ponssen harvesterina oli Fox, varustettuna edessä perusleveyden Olofsfors Magnum -teloilla. Takana oli TXL-mallin kaarevampitelakenkäiset versiot. Eräs Fox-harvesterin etu on painopisteen sijainti, sillä nosturi sijaitsee lähes keskellä konetta.
Sampo HR28:n molemmat akselit oli varustettu leveimmällä rengaskoolla. Takana oli ketjuvarustus, edessä sen sijaan epäsymmetrisesti levennetyt Olofsfors Eco-Track -yleispyörätelat. Ratkaisu lisää kantavuutta ja tarjoaa samalla hyvän vetopidon.
Sampo HR28:n molemmat akselit oli varustettu leveimmällä rengaskoolla. Takana oli ketjuvarustus, edessä sen sijaan epäsymmetrisesti levennetyt Olofsfors Eco-Track -yleispyörätelat. Ratkaisu lisää kantavuutta ja tarjoaa samalla hyvän vetopidon.
John Deeren Suomen ensiesiintymisen teki uusi harvennuksille suunnattua 8-pyöräinen 1170G-malli. Sen molemmissa teleissä oli leveät Clark TXL -telat. Kyseinen telamalli on ollut jo pidempään markkinoilla, mutta nyt sen suosio on lisääntynyt. Suorempi telakenkä kantaa paremmin reunaosiltaan.
John Deeren Suomen ensiesiintymisen teki uusi harvennuksille suunnattua 8-pyöräinen 1170G-malli. Sen molemmissa teleissä oli leveät Clark TXL -telat. Kyseinen telamalli on ollut jo pidempään markkinoilla, mutta nyt sen suosio on lisääntynyt. Suorempi telakenkä kantaa paremmin reunaosiltaan.
Komatsun harvesterina oli 6-pyöräinen 901, varustettuna Kopa Kantava -teloilla. Se oli varustettu taka-akselin osalta pyöräteloilla, jotka leventävät 70-senttisen renkaan metrin levyiseksi.
Komatsun harvesterina oli 6-pyöräinen 901, varustettuna Kopa Kantava -teloilla. Se oli varustettu taka-akselin osalta pyöräteloilla, jotka leventävät 70-senttisen renkaan metrin levyiseksi.
Nisula Forest esitteli hakkuukoneeksi varusteltua Volvo ERC 145 EL -kaivukonetta. Hakkuupäänä oli Nisula 555 C ja alustavaunussa keinuvatelastoinen FLEX-14-telastoratkaisu. Yhdistelmä oli hieman väärissä olosuhteissa, sillä kone on suunniteltu työllistymään kesäaikaisin maanmuokkaustöissä ja vain talvisin hakkuutöissä. Kapeiden, 70-senttisten telojen kantavuus on rajallinen sulan maan aikaan, vaihtoehdoksi onkin tulossa 80-senttiset telat, jotka parantavat kantavuutta.
Nisula Forest esitteli hakkuukoneeksi varusteltua Volvo ERC 145 EL -kaivukonetta. Hakkuupäänä oli Nisula 555 C ja alustavaunussa keinuvatelastoinen FLEX-14-telastoratkaisu. Yhdistelmä oli hieman väärissä olosuhteissa, sillä kone on suunniteltu työllistymään kesäaikaisin maanmuokkaustöissä ja vain talvisin hakkuutöissä. Kapeiden, 70-senttisten telojen kantavuus on rajallinen sulan maan aikaan, vaihtoehdoksi onkin tulossa 80-senttiset telat, jotka parantavat kantavuutta.
Ponssen Elk 10wd -kuormatraktori oli varustettu edessä metrin levyisillä Kopa-teloilla, takana oli 90-senttiset versiot. Koneen kuljettajan mukaan taka-akselin aktiivipainatus, sekä mahdollisuus kelluvaan tilaan, parantavat koneen käyttöä. Kelluvassa tilassa taaemmat pyörät mahdollistavat telaston pään sivuliikkeen ilman suurta murtava vaikutusta.
Ponssen Elk 10wd -kuormatraktori oli varustettu edessä metrin levyisillä Kopa-teloilla, takana oli 90-senttiset versiot. Koneen kuljettajan mukaan taka-akselin aktiivipainatus, sekä mahdollisuus kelluvaan tilaan, parantavat koneen käyttöä. Kelluvassa tilassa taaemmat pyörät mahdollistavat telaston pään sivuliikkeen ilman suurta murtava vaikutusta.
Rottne oli liikkeellä pienimmällä kuormatraktorilla. F10B oli varustettu Bewagin kantavilla teloilla. Alueen viimeisimpien ojien ylitys tapahtui puupalkistojen avulla, jotta ojan pohja ei tukkiutuisi. Tavoitteena oli myös vähentää ojanpenkkojen rikkoutumisen aiheuttamaa kiintoaineen pääsemistä vesistöön.
Rottne oli liikkeellä pienimmällä kuormatraktorilla. F10B oli varustettu Bewagin kantavilla teloilla. Alueen viimeisimpien ojien ylitys tapahtui puupalkistojen avulla, jotta ojan pohja ei tukkiutuisi. Tavoitteena oli myös vähentää ojanpenkkojen rikkoutumisen aiheuttamaa kiintoaineen pääsemistä vesistöön.
Sampo FR28 oli varustettu Kopa-teloilla – edessä olivat 90- ja takana 100-senttiset. Molempien telastojen reunat oli taivutettu molemmin puolin. Konevalmistajan edustajan tekemien punnitusvertailujen mukaan umpitelat nostavat koneen painoa lähes tuhat kiloa verrattuna perinteisillä telamalleilla varustettuun versioon.
Sampo FR28 oli varustettu Kopa-teloilla – edessä olivat 90- ja takana 100-senttiset. Molempien telastojen reunat oli taivutettu molemmin puolin. Konevalmistajan edustajan tekemien punnitusvertailujen mukaan umpitelat nostavat koneen painoa lähes tuhat kiloa verrattuna perinteisillä telamalleilla varustettuun versioon.
Komatsun 845-kuormatraktoriin oli laitettu suuren suosion saaneet Kopa-telat. Takatelat olivat päistään taivutetut, etutelat vain ulkoreunastaan. Tasaisen ja lähes umpinaisen telaston kantavuus on hyvä, mutta vetopito on rajallinen liukkaammissa olosuhteissa. Hillityn korkuiset sivupitonastat vähentävät oksamaton rikkoutumista.
Komatsun 845-kuormatraktoriin oli laitettu suuren suosion saaneet Kopa-telat. Takatelat olivat päistään taivutetut, etutelat vain ulkoreunastaan. Tasaisen ja lähes umpinaisen telaston kantavuus on hyvä, mutta vetopito on rajallinen liukkaammissa olosuhteissa. Hillityn korkuiset sivupitonastat vähentävät oksamaton rikkoutumista.
John Deere toi paikalle kaksi vaihtoehtoa kuormatraktoriksi. Kevyempi kone (kiinteäohjaamoinen 810E) oli varustettu edessä perusleveillä ja takana leveämmillä Clark-teloilla. JD 1210G oli varustettu pitkän akselivälin takatelillä ja Kopa-teloilla.
John Deere toi paikalle kaksi vaihtoehtoa kuormatraktoriksi. Kevyempi kone (kiinteäohjaamoinen 810E) oli varustettu edessä perusleveillä ja takana leveämmillä Clark-teloilla. JD 1210G oli varustettu pitkän akselivälin takatelillä ja Kopa-teloilla.
Logsetin koneiden varusteluna oli  Olofsfors Magnum -telat. 5F-kuorma- traktorissa oli takana symmetriset perustelat, edessä epäsymmetriset versiot.
Logsetin koneiden varusteluna oli Olofsfors Magnum -telat. 5F-kuorma- traktorissa oli takana symmetriset perustelat, edessä epäsymmetriset versiot.
Umpitelastorakenteisessa Prosilva F2 -kuormatraktorissa oli edessä korkearipaiset renkaat ilman ketjuja. Vyörenkaan kantopintaa saadaan kasvatettua paineen vähentämisellä.
Umpitelastorakenteisessa Prosilva F2 -kuormatraktorissa oli edessä korkearipaiset renkaat ilman ketjuja. Vyörenkaan kantopintaa saadaan kasvatettua paineen vähentämisellä.

Mikkelin ammattikorkeakoulu ja Etelä-Savon ammattiopisto olivat organisoineet konevalmistajien ja Metsä Groupin kanssa Haukivuoren tapahtuman pehmeiden maiden puunkorjuusta. Mukaan oli saatu 7 konevalmistajaa, joista Nisula Forestia lukuun ottamatta kaikilla oli paikalla sekä harvesteri että vähintään yksi kuormatraktori. Koneiden varusteissa oli paljon erityyppisiä telaversioita, näytös antoi myös kuvaa niiden toimivuudesta. Metsä Group hyödynsi tilaisuutta myös oman korjuuorganisaationsa koulutukseen.

Näytöspaikka oli Mikkelin kaupungin maalla, suurella suoalueella. Osa alueesta oli tapahtumalle liian pehmeää – erittäin sateinen ja kylmä kesä ovat pitäneet pohjaveden korkealla. Työnäytökset olikin sijoitettu alueen hieman kuivemmalle osalle. Alueen puut korjattiin hakattavien kuvioiden viereen talveksi rakennettavan talvitien varrelle.

Erittäin puustoinen alue

Kaikille konevalmistajille oli varattu n. 40 metrinen ojasarka hakattavaksi, eli kaistaleelle tehtiin kaksi ajouraa. Näytösluonteisuuden vuoksi harvesteri käsitteli edellisenä päivänä toisen uran ja näytöksessä sama kone käsitteli seuraavaa uraa. Samalla kuormatraktori teki käsitellyllä uralla lähikuljetusta.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Alueen puusto oli harvinaisen tiheää ja lähtevä puumäärä oli sadan kuutiometrin hehtaarikertymän tasolla. Sen ansiosta urille syntyi paikoittain erittäin vahva oksamatto, mikä vähensi maanpinnan rikkoutumista. Osalla kuvioita oli myös kuusta, jonka oksisto kestää paremmin yliajoa.

Kantavuuden lisäyksen kokeilua

Tapahtumassa esiteltiin myös Ruotsissa jo enemmänkin käytössä olevaa maaperän kantavuuden lisäämistä puupalkistoilla. Palkistot on valmistettu liimapuu-menetelmällä ja niihin oli pultattu kiinni pitoa parantavia harjateräksiä kahdella eri tavalla. Mukana oli myös jo entuudestaan tuttua tekniikkaa, eli kumimatolla peitettyjä ajosiltoja.

Pehmeän maan korjuunäytös kuului osana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Turvemaiden kesäaikainen puunkorjuu ja maaperän vahvistaminen -hankkeeseen. Hankkeen rahoitus tulee Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kommentti

Järki kädessä suomaastoon

Haukivuoren tapahtuma kertoi hyvin sen, miten vaikeita kohteita suot ovat korjuun kannalta. Osa alueesta oli lähes suon pinnan tasolle veden peitossa ja korjuunäytös sijoittui vähemmän märälle kohdalle. Oli esimerkillistä toimintaa esitellä koneita vain niissä kohdissa aluetta, joissa normaalistikin korjuu on erittäin märän kesän aikana tehtävissä – eihän kyseessä ollut metsäkoneiden upotus- ja hinausnäytös.

Tommi Hakala