Pentin Paja Oy:lle 1100 m² tuotantotilaa Ilomantsiin – Naarvan kyläpajasta menestyväksi teollisuusyritykseksi

Toisessa Ilomantsin hallissa merkittävää osaa näyttelevät juuri hankitut automaattiset työstökoneet. Tämän suuremman Colchester Tornado T10M:n hankintahinta oli noin 160 000 euroa. Koneistaja Seppo Pesonen (vas) aloitteli juuri ohjelmointia. Koneteknikko Risto Rytkönen (kesk) vastaa molempien hallien työnjohdosta. Uusista koneista ansaitun ylpeänä tj. Mikko Häikiö (oik) vitsaili, ettei pystyisi enää tekemään Naarva-tuotteita alusta loppuun kuten alkuaikoina. Yrityksen vanha tienviitta olisi muuten hyödyllisempi kylällä kuin hallissa sisällä! 

Urakoitsija Markku Lietzen Kiskosta on kehittänyt energiapuiden korjuutekniikan lähes taiteeksi. Niinpä Pentin Paja tilasi hänet Prosilva harvesterinsa ja Naarva-koura 1500 40E:n kanssa työnäytökseen pitkästä lavettimatkasta huolimatta. Nautittavaa katseltavaa esittely olikin. Vaikeusastetta lisäsi palstalla ollut sähkökaapeli. 

Pentin Paja Oy:n leipähammas on patentoitu giljotiinikatkaisu, joka ei katkaisuhetkellä kuormita kouran muita rakenteita. Samaa ratkaisua on hyödynnetty sekä sykeharvesterissa (kuvassa) että keräävissä energiapuukourissa. 

Viimeisin versio maatalous- traktoriluokan keräävästä energiapuukourasta. Kuvan puu alkaa olla maksimikokoa kertaliipaisulla kaadettavaksi. 

Harvesterikäytössä energiapuukourat joutuvat tiukemmalle kuin niiden alkuaikoihin maataloustraktoreissa. Valmistajan on pitänyt pysytellä kehityksessä mukana. Terän toimivuutta ja kestävyyttä on parannettu sen taakse yltävillä johteilla. 

Oman kylän tyttö Kaisu Ratinen vaihtoi viime hetkellä ammattihaaveet tarjoilijasta koneistajaksi. Ilomantsin ammattioppilaitoksen 3-vuotisen koneistajalinjan jälkeen hän piti vain viikon vapaata ennenkuin aloitti Pentin Paja Oy:llä. 3 kk:n harjoittelun jälkeen pesti vakinaistettiin. Femco HL-25 teki Kaisan ohjelmoinnilla kiltisti nippoja näytöspäivänä. Todiste näkyy sormissa. 

Keksijä ja armoitettu moniosaaja Pentti Häikiö ehti pienessä Naarvan kyläpajassaan tehdä arkirutiinien lomassa monta metsäkonealan keksintöä ja protoa, joitten valmistus ja myynti päätyivät isompien yritysten kontolle. Itsellä ei ollut resursseja sarjatuotantoon. Ehkä mielikin veti mieluummin uusien haasteiden kimppuun.

Oman tuotannon käynnisti Pentti Häikiön ilmeisesti viimeiseksi jäänyt keksintö: Naarva-Syke harvesteri vuonna 1995. Sarjatuotanto käynnistettiin vuoden loppupuolella. Kysyntä taisi yllättää tekijänkin. Muistan elävästi puhelinkeskustelun Pentti Häikiön kanssa, kun tilauksia alkoi tippua lähes päivittäin, ja kassavirtaa kertyä joulukuussa: ”Nyt tuli Pentille Joulu”!

Elämän valoisampi puoli jäi lyhyeksi, kun sydänkohtaus kesken automatkan tempaisi kerralla ”Naarvan Shamaanin” tähtitarhoihin vuonna 1996. Pentin Paja Ky jäi perikunnalle.

Toiminnan jatkuvuus oli vaakalaudalla noin kaksi kuukautta. Perilliset olivat jo aiemmin ehtineet suuntautua koulutuksensa myötä toisaalle, kun näytti siltä, ettei Isän pieni paja pystyisi pitämään heitä leivissä.

Ensimmäisenä paluun Naarvaan teki nykyinen toimitusjohtaja Mikko Häikiö. Kun töitä alkoi olla niin paljon, ettei hän yksin jaksanut, Mikko sai puhuttua Perloksella toimineen Janne-veljen apuun. ”Laskeskeltiin rohkeasti, että kyllä se meidät kaksi miestä elättää”, kuvaili kuvaili Janne Häikiö paluutaan.

Nyt edellä mainitut veljekset yhdessä omistavat pyöreästi 90 %:a vuonna 1999 Pentin Paja Oy:ksi muutetun yrityksen osakkeista ja heidän Äitinsä loput. Sataprosenttisella perheyrityksellä on tunnistettavat ja vastuulliset kasvot.

Vuodesta 1995 lähtien yrityksen toiminta on ollut tähän päivään asti nousujohteista sekä henkilöstöllä että liikevaihdolla mitaten. Ainut pieni jurimiskausi liikevaihdossa osuu vuodelle 2001. Käyrä lähti jyrkkenevään nousuun, kun Janne tuli mukaan vuonna 2002 Mikon Joensuussa omistamaan 150 neliön ”halliin”. Henkilöstön määrä oli tuolloin seitsemän ja se on kasvanut ripeästi vuosittain ollen 2006 lopussa Joensuussa ja Ilomantsissa yhteensä 24 henkeä. Samassa ajassa liikevaihto on liki viisinkertaistunut. Joensuusta vuokrattiin 480 neliön kokoonpanotilat vuonna 2006. Entinen halli ”kutistui” Mikon autotalliksi.

Kasvun ja sen myötä uusien hallitilojen tarpeen ymmärtää ehkä paremmin valmistettujen ja myytyjen Naarva-tuotteiden lukumääristä. Vuonna 2004 määrä oli 150-, 2005 180- ja viime vuonna 225 kappaletta.

Tuotteiden tukijalat ovat energiapuun korjuu, ensiharvennus, laikkumätästys, reikäperkaus ja pylväänpystytys. Yritys on pysynyt tiukasti omissa tuoteryhmissä, sekä niiden omassa tuotekehityksessä ja suunnittelussa. Harvinainen poikkeus vahvistaa säännön: enimmillään 15 miehen huoltoryhmällä yritys tekee tehdashuoltoja ja korjauksia lähinnä hiljaisimpina kausina esimerkiksi Enocell Oy:llä, Stora Enson Uimaharjun sahalla, Fortum Servicen voimalaitoksella Joensuussa ja Vapon Pellettitehtaalla Ilomantsissa. Vuositasolla tämä hektinen erikoistoiminta muodostaa 20–30 %:a yrityksen liikevaihdosta.

Oikeastaan suurin uutinen Ilomantsin tilojen ensimmäiseen yleisöpäivään olivat toiseen halliin juuri hankitut automaattiset työstökoneet. Tilat on hankittu jo vuonna 2005, jolloin Naarvan paja suljettiin. Hallit omistavat yhdessä Mikko ja Janne Häikiö, jotka vuokraavat niitä Pentin Paja Oy:lle.

Sijaintipäätökseen vaikutti veljesten mukaan Ilomantsin teollisuustilojen merkittävästi edullisempi hintataso ”maalikyliin” verrattuna. Ilomantsin kunta osasi myyjänä arvostaa 16 työpaikkaa. Paikkakunnan ammattioppilaitoksen metallilinja on hyvä selkänoja osaavan työvoiman turvaamisessa. Se kuuluu kurssiohjelmissaan kuuntelevan myös paikallisten yrittäjien tarpeita.

Ilomantsiin on nyt investoitu yhteensä noin 280 000 euroa. Se tuntui Mikko Häikiöstä kuulemma ”hullun suurelta”, kunnes asiakkaana kävi muuan juuri uuden harvesterin ostanut metsäkoneurakoitsija. Iso harvesteri on liki tuplasti kalliimpi.

Omien työstökoneiden hankinta oli lähes pakon sanelema. Tuotantomäärät ovat kasvaneet lähinnä hyvin kasvaneen viennin myötä. Viime vuonna sen osuus oli jo 36 %:a liikevaihdosta. Kohdemaita on jo tähän mennessä 22. Toimitusvarmuus ja laadun tasaisuus ei enää voi olla kiinni alihankkijoista, joille Naarvojen komponentit eivät ole elämän ja kuoleman kysymyksiä.

Sylinterit, nipat ja muut nippelit tehdään uusien koneiden myötä itse. Kapasiteettia jää reilusti yli, josta osa suunnataan alihankintaan. Levyjen leikkaus puolestaan pysyy edelleen ostopalveluna. Oma plasmaleikkuri ei näytä vielä kannattavalta.

Kun työstökoneet on trimmattu iskuunsa, tuotantoketju toimii seuraavasti: Ilomantsissa tehdään koneistukset, teräsrakennetyöt ja hitsauskokoonpanot. Hitsatut runko-osat kuljetetaan Joensuun Teollisuusmaalaamoon Lehmoon ja sieltä omaan Pamilonkadun loppukokoonpanoon. Sen viimeinen osio on hydrauliikan ja sähköohjausten asennus.

Myyntikonttori on samoissa tiloissa Joensuussa.

Energiapuu, nuorten metsien käsittely ja taimikoiden hoito ovat tällä kovimmat haasteet koneelliselle puunkorjuulle. Pentin Paja Oy toimii tavallaan myrskyn silmässä. Alkujaan maataloustraktoriin liitettäviä lisälaitteita käytetään enenevässä määrin päätoimisten urakoitsijoiden kalustolla, jossa voimat ja öljyvirta ovat moninkertaiset. Molempien käyttäjäryhmien palvelemisessa suunnittelijalle, tuotannolle ja markkinoinnille riittää tekemistä jatkossakin. Kuten laajennus osoittaa, pikku-shamaanit ovat ottaneet haasteen vastaan tosimielellä.

Pääasiassa oman maakunnan lehti-ilmoitteluun nojannut avoimien ovien päivä veti väkeä halleille ja työnäytöksiin noin 150 henkeä. Naarva-tuotteiden lisäksi energiapuuhun liittyvää kalustoaan esittelivät tilaisuudessa Kesla Oyj, Prosilva Oyj, LT Metsäurakointi Ky ja Maaselän Kone Oy:n Hakki Pilke OH 60 klapikonetta Mantsin Sport Laatikainen.

Avaa artikkelin PDF