Kesla 50 vuotta: Kivi-Antista maailmanmarkkinoille

Konepajakonserni Kesla juhlii tänä vuonna 50-vuotista taivaltaan.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Osa-aikaiseen ja päätoimiseen metsäkoneurakointiin soveltuvaa 12 tonnin yhdistelmää Keslan tilaisuudessa Riihimäellä oli esittelemässä nurmijärveläinen Jari Toivomäki.
Osa-aikaiseen ja päätoimiseen metsäkoneurakointiin soveltuvaa 12 tonnin yhdistelmää Keslan tilaisuudessa Riihimäellä oli esittelemässä nurmijärveläinen Jari Toivomäki.

Keslan historia on varsin vaiherikas ja nousujohteinen. Antti Kärkkäisen rantasalmelaisilta kivikkoisilta pelloilta tie 2000-luvun markkinajohtajaksi on auennut määrätietoisella työllä ja oikeilla valinnoilla.

Kivien kitkemiseen savolaisilta pelloilta tarkoitettu kivensiirtolaite Kivi-Antti ja raivauskoukku Iso-Kita kampesivat vuonna 1960 perustetun Rantasalmen Raivausvälineen suoraan kasvu-uralle, jonka pönkittämiseksi yritys piipahti ensin lyhyesti Joroisilla, mutta päätyi lopulta vuoden 1974 keväällä Kesälahdelle Pohjois-Karjalaan. Vientikin oli tuolloin jo käynnistynyt Norjaan, ja Kesälahden kunta rakensi omana kädenojennuksenaan innovatiiviselle ja kasvuhakuiselle yritykselle 1800 neliön toimitilat. Samalla Rantasalmen Raivausväline sai jäädä unholaan, kun yhtiö otti nimenä käyttöönsä Keslan, uuden kotipaikkansa mukaisesti.

Tuotevalikoima oli kasvanut Patu-talikon ja -joustopiikkiäkeen myötä, ja vientijyvälle oli otettu myös rakkaan naapurimaan Ruotsin markkinat.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Puunkorjuukoneisiin ja Hankkijaan

Vuonna 1977 Keslan nokkamiehet, yritysjohto sekä omistajat Seppo Kärkkäinen ja Esko Paajanen, osoittivat ennakkoluulottomuutta käynnistämällä puunkorjuukoneiden tuotannon. Kesla alkoi merkkinä vakiinnuttaa asemaansa muiden arvostettujen merkkien joukossa, eikä samana vuonna aloitettu tiivis yhteistyö Keskusosuusliike Hankkijan kanssa ainakaan heikentänyt tilannetta. Valmistusmäärät kasvoivat Hankkija-yhteistyön myötä kokonaan uusiin lukemiin.

1980-luvun puoliväliin mennessä Kesla oli kasvanut liikevaihdoltaan lähes 46 miljoonan markan yhtiöksi. Kun Kesla perusti toisen tehtaansa Ilomantsiin, myös henkilöstömäärä nousi 150 henkeen. Yleisen nousukauden tunnelma tarttui 1980-luvun lopulla Keslaankin ja yritys laajensi vielä yritysostoin Joensuuhun ja uuteen tuoteryhmään, henkilönostimiin. Samaan aikaan listauduttiin pääoman keräämiseksi OTC-listalle – ensimmäisenä pohjoiskarjalalaisena yhtiönä. Pääomaruiske tulikin tarpeen 1990-luvun alun laman koittaessa.

Keslan historiassa lama-ajan vastoinkäymisiä ei tosin muistella pelkästään pahalla, sillä ajanjakso synnytti ennennäkemättömän pitkän talouskasvurupeaman, jonka yhtiö puolestaan hyödynsi mallikkaasti: metsäkonelaitteiden tuotevalikoima kasvoi yhdeksi alan laajimmista, yhtiöstä muodostui metsäteknologian moniosaaja ja kotimaan markkinoilta avautui useampikin markkinajohtajan paikka.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Luotettavuus ja asiakaslähtöisyys ohjaavat toimintaa

Kasvukauden aikana kiteytyivät myös Keslan tärkeät periaatteet, jotka ovat kantaneet näihin päiviin saakka, ja joita Keslan Kesälahden tehtaanjohtaja Martti Haverinen mielellään alleviivaa:

”Tuotevalikoimamme kattaa laitteet kannolta tehtaalle. Tuotekehityksessä nojataan vahvasti asiakaslähtöisyyteen.”

Sama perusvire on Kesla Oyj:n hallituksen linjaamissa yhtiön perusarvoissa: kannattava kasvu ja kehittyminen sekä luotettavuus ja asiakaslähtöisyys.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Arvot ovat myös tukeneet Keslan vakaata kasvua vuosikymmenten ajan. 1990-luvun alussa viennin osuus Keslan liikevaihdosta nousi jo yli puoleen, ajoittain jopa yli 60 prosenttiin yhtiön liikevaihdosta.

Vientikohteina on tällä hetkellä yli 30 maata. Niistä tuoreimpia päänavauksia ovat Japani ja Etelä-Amerikassa Chilen ja Uruguayn markkinat.

Vientikaupan volyymista huolimatta Kesla on juuriaan myöten suomalainen yhtiö, jonka neljä tehdasta sijaitsevat kaikki itäisessä Suomessa: Kesälahdella, Joensuussa, Ilomantsissa ja Tohmajärvellä. Keslalla on Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlippu-tunnuksen käyttöoikeus.

Valitut strategiat ovat kantaneet

Keslan rohkeat linjavedot ja osittaiset kurssinvaihdoksetkin 50 vuoden aikana ovat tehneet 1960-luvun raivausvälinepajasta kansainvälisillä markkinoilla toimivan metsäteknologian konepajakonsernin, jonka tuotteita kysytään ja joihin myös luotetaan. Keslan merkki- ja asiakasuskollisuus ovat hyvällä tolalla.

Erilaiset sivuaskeleet muun muassa henkilönostimien suuntaan on Martti Haverisen mukaan jätetty taakse ja yhtiö keskittyy sataprosenttisesti metsäkoneisiin. Pyrkimyksiä tukee myös yhtiön muutaman vuoden takainen päätös keskittää kaikki tuotanto saman tuotemerkin, Keslan, alle.

”Meidän tulee jatkossakin kyetä tuottamaan laitteet kilpailukykyisesti sekä teknisesti että kustannusten osalta. Metsäkonenostureiden ja harvesterikourien osalta olemme tulleet markkinoille haastajana, joten uskottavuuden saavuttaminen ja säilyttäminen on elintärkeätä.”

Yhtiö työllistää tällä hetkellä noin 240 henkeä konsernin kaikkiaan viidessä toimipisteessä. Neljän Suomen tehtaan lisäksi Keslalla on tytäryhtiö Pietarissa, joka huolehtii yhtiön jalansijasta Venäjän kasvavilla markkinoilla. Uudetkin avaukset ovat tarpeen, sillä juhlavuodesta huolimatta myös Kesla on joutunut ponnistelemaan taantuman kourissa. Vuoden 2008 noin 55 miljoonan liikevaihdosta pudotus vuoden 2009 reiluun 26 miljoonaan noudatteli konepaja-alan trendejä, mutta kirpaisi silti.

Haasteita riittää

”Traktorisovitteisten laitteiden osalta kilpailu Baltian maissa ja keskisessä Euroopasta, lähinnä entisen itäblokin maissa, on kovaa. Meidän täytyy haastaa muut valmistajat laadulla ja ominaisuuksilla”, Haverinen sanoo.

Keslan tuotteita ovat kuormaimet ja metsäperävaunut, puutavara-, kierrätys- ja teollisuusnosturit, harvesterikourat, prosessorit ja metsäkonenosturit sekä hakkurit. Keslan nosturi- ja kuormaintuotannossa puhutaan jopa noin 2000 kappaleen volyymista.

Traktorisovitteisissa kuormaimissa ja metsäperävaunuissa Kesla on yksi maailman markkinajohtajista. Sykeharvesterikourissa Kesla on johtava valmistaja.

Keslan 50-vuotisjuhlavuotta vietetään erilaisten tapahtumien merkeissä, ja yhtiö oli vahvasti esillä myös FinnMetkossa. n

Avaa artikkelin PDF