Valtakunnalliset talvisahauspäivät 2009 Keuruulla – hengennostatusta ennen kevätsesongin alkua

Pieni, mutta sitäkin sitkeämpi joukko sahayrittäjiä vietti 4. talvisahauspäiviään Keuruulla ennen seuraavan päivän vuosikokousta. Talvisavut 09 -tapahtuman seminaaripuheen piti itse pääministeri Matti Vanhanen. Yleisö päästi hänet kovin vähällä, kun selvisi, että Vanhanen tunsi sirkkelisahauksen historian ja sen arvon Suomen jälleenrakentamiselle sotien jälkeen poikkeuksellisen hyvin. Omasta suvustakin löytyi kuulemma aikoinaan puurunkoinen saha. Urheilutermiä käyttäen päivät vaikuttivat herkistelyharjoitukselta ennen kevätsesongin alkua.
Siirrettävällä sirkkelillä operoivat rahtisahurit ovat olleet monessa pitäjässä kuolemassa sukupuuttoon. Sahauttajien hätähuuto on jo kuulunut sirkkelivalmistajille asti. Talvisahauspäivien rekvisiitaksi ilmestyi sentään vanha Laimet kokouspaikan pysäköintialueelle iltapäivällä. Ohjelman mukaan sillä piti kokeiltaman erilaisia teriä jäätyneeseen puuhun. Jutteluasteelle vertailu jäi.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Pääministeri puhui seminaarilaisille ymmärrettävästi kuin mies miehelle. Taustatyön sirkkelisahauksen historiasta hän oli tehnyt huolelli- sesti. Sirkkeleillähän Suomi aikanaan jälleen-rakennettiin. Vanhasten suvussakin oli kuulemma ollut puurunkoinen sirkkeli. Ei ihme, että ”pikainen teräkurssi” näyttelytilassa näytti aidosti kiinnostavan. Tommi Laine tiivisti terän jännittämisen niksit. Lisäkysymyksistä päätellen idea tuli selväksi, vaikka kunnostustyö on taitolaji viimeisen päälle.
Pääministeri puhui seminaarilaisille ymmärrettävästi kuin mies miehelle. Taustatyön sirkkelisahauksen historiasta hän oli tehnyt huolelli- sesti. Sirkkeleillähän Suomi aikanaan jälleen-rakennettiin. Vanhasten suvussakin oli kuulemma ollut puurunkoinen sirkkeli. Ei ihme, että ”pikainen teräkurssi” näyttelytilassa näytti aidosti kiinnostavan. Tommi Laine tiivisti terän jännittämisen niksit. Lisäkysymyksistä päätellen idea tuli selväksi, vaikka kunnostustyö on taitolaji viimeisen päälle.
Sahayrittäjät ry:n uusi  puheenjohtaja on Eero Koskela Askolasta. Tämä monitoimiyrittäjä sahaa järeällä vannesahalla.
Sahayrittäjät ry:n uusi puheenjohtaja on Eero Koskela Askolasta. Tämä monitoimiyrittäjä sahaa järeällä vannesahalla.
Toinen Köminkosken sahan omistajista, Juha Engman (kuvassa), käynnisti lauantai-päivänä retkeilijöiden ihmeteltäväksi vanhan, mutta rivakasti toimivan veistosahan. ”Kuluneessa repussa voi tunnetusti olla hyvät eväät”. Kahdessa kerroksessa toimiva linja sahaa työvuoroa kohti noin 2 500 pikkutukkia. Yleisimmän dimensiot ovat 32x100- ja 78x100 mm. Raakapuuta ostetaan vuosittain n. 25 000 m3.
Toinen Köminkosken sahan omistajista, Juha Engman (kuvassa), käynnisti lauantai-päivänä retkeilijöiden ihmeteltäväksi vanhan, mutta rivakasti toimivan veistosahan. ”Kuluneessa repussa voi tunnetusti olla hyvät eväät”. Kahdessa kerroksessa toimiva linja sahaa työvuoroa kohti noin 2 500 pikkutukkia. Yleisimmän dimensiot ovat 32x100- ja 78x100 mm. Raakapuuta ostetaan vuosittain n. 25 000 m3.
Viisi vuotta Sahayrittäjät ry:n puheenjohtajana toiminut rahtisahuri Markku Sohlman Vihdistä (puhujapöntössä) ja tmj. Raimo Etelä (vas.)  tiedostavat kipeästi järjestötyön yleisimmän ongelman: Jäsenmäärä pitäisi järjestäytymisastetta parantamalla saada nousuun, jotta jäsenmaksutuloilla voitaisiin tarjota alan koulutusta tai muita etuja jäsenille. Järjestötyö on ajallisesti pois yrittäjä-pj:n ansiotilistä. Osa-aikainen tmj. ei kaikkialle ehdi.
Viisi vuotta Sahayrittäjät ry:n puheenjohtajana toiminut rahtisahuri Markku Sohlman Vihdistä (puhujapöntössä) ja tmj. Raimo Etelä (vas.) tiedostavat kipeästi järjestötyön yleisimmän ongelman: Jäsenmäärä pitäisi järjestäytymisastetta parantamalla saada nousuun, jotta jäsenmaksutuloilla voitaisiin tarjota alan koulutusta tai muita etuja jäsenille. Järjestötyö on ajallisesti pois yrittäjä-pj:n ansiotilistä. Osa-aikainen tmj. ei kaikkialle ehdi.

Vanhan sananparren mukaan toisen kuolema on toisen leipä. Näin ajatellen voisi olettaa, että sahayrittäjillä on edessään vilkas kausi. Metsäteollisuuden sahat vähentävät tuotantoaan, vaikka valtiovalta patistaa rakentamaan. Muutoinkin kevät on varsinkin rahtisahureille vilkasta aikaa.

Piensahateollisuuden 4. valtakunnalliset talvisahauspäivät Keuruulla oli nimetty Talvisavut 09 -tapahtumaksi. Ensimmäinen päivä koostui seminaarista retkeilyineen ja paikallisine näyttelyineen, ja toisena päivänä Sahayrittäjät ry piti vuosikokoustaan.

Joustavaa koulutusta omista lähtökohdista

Osallistujia ei rasitettu pitkällä seminaariohjelmalla. Esitykset eivät nostattaneet savua silmiin, eivätkä palaneen käryä puheisiin.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Keuruun kaupunki on yksi metsäisten työpaikkojen menettäjistä. Viime vappuna siellä lopetti toimintansa Mahogan, entinen Tiwi.

Kaupunginjohtaja Lauri Oinonen toivottikin yrittäjät tervetulleiksi kokoukseen ja mieluusti jäämään seudulle yrittäjiksi. Ei sentään luvannut itse liittyä vielä jäseneksi, vaikka haaveili kevyen vannesahan ostosta joskus tulevaisuudessa.

Pääministeri Matti Vanhanen vetäisi pisteet kotiin kotoisella villapaita-asullaan haalariporukan joukossa. Kotiläksyt seminaaripuhetta varten oli jälleen huolellisesti tehty. Alan ongelmatkin olivat hyvin tiedossa, vaikka valtion tuki ei alalle ihmeitä lupaile aivan nyt ja heti. Syöttötariffi saa vielä

odottaa. Joillakin yrittäjillä voi olla mahdollisuus kuljetustukeen ja suhdannelainan takaukseen Fin-

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

veran kautta. Alaa koskettaa myös meneillään oleva valtiovallan Puu-

tuoteteollisuuden kilpailukykyohjelma, joka on osa Kansallinen metsäohjelma 2015:ttä.

Tulevaa täsmäkoulutusta alalle

esitteli TTS-koulutuksen Riitta Backman, joka käsittääkseni on ainakin kaikille järjestäytyneille sahayrittäjille entuudestaan tuttu. Hän on projektipäällikkö Maaseutu-Pisa-koulutuksessa, joka toteutetaan lyhytkurssimuotoisena. Pilottikurssi starttaa jo tämän vuoden lopulla. Varsinainen painopiste on suunniteltu vuosille 2010 ja 2011. Kurssin markkinoinnista ja osaamiskartoituksesta vastaa Sahayrittäjät ry, joka on ollut mukana myös koulutuksen räätälöinnissä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kurssijakso kattaa yhteensä 6 opintoviikkoa, jotka jakautuvat aiheeltaan ja ajaltaan karkeasti kahteen kolmen viikon osioon. Toinen keskittyy liiketoimintaosaamiseen ja toinen tekniseen osaamiseen. Jälkimmäinen ei tarkoita sahurin arkitaitojen väheksymistä, vaan sahaamiseen liittyvien oheistoimintojen hallintaan. Aiheista poimin esimerkiksi lajittelun, laatuluokat, kuivauksen, jatkojalostuksen ja sivutuotteiden hyödyntämisen. Perusaiheiden lisäksi on monipuolisia valinnaiskursseja.

Parasta koulutusmuodossa on se, että kukin voi suorittaa joko kokonaisen kurssin tai ainoastaan osan siitä tarpeen ja liikenevän ajan mukaan.

Yrittäjälle kurssi maksaa kolmelta ensimmäiseltä viikolta 150 euroa/vk. Jatkoviikoilta tulee tukkualennusta: ne viikot maksavat 120-, 105- ja 90 euroa/vk. Täyden kurssin loppusummaksi tulee siten 540 euroa.

Koulutuspaikan voi valita mieleisestään oppilaitoksesta edellyttäen, että osallistujien määrä mah

dollistaa kunkin kurssin toteutumisen.

Oppilaitokset ovat: Sedu Aikuiskoulutus (Tuomarniemi), Kymenlaakson ammattikorkeakoulu (Kotka), Mikkelin ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus YTI, Kainuun ammattiopisto KAO (Kajaani) ja Lapin ammattiopisto LAO (Rovaniemi).

Vanhassa repussa jämäkät eväät

Yksi tapahtuman sykähdyttävimmistä osioista oli retkeily Köminkosken sahalle. Rehellisesti sanoen laitos näytti ulkoasultaan lähinnä hylätyltä, kun se ei ilman retkeilyä olisi ollut toiminnassa lauantaina. Toinen omistajista, Juha Engman, esitteli historian ja nykyisen toiminnan kapasiteetteineen mutkattomasti. Saha ostaa vuosittain noin 25 000 m³ pikkutukkeja, joista vajaasärmäistä sahatavaraa syntyy 10 000–11 000 kuutiota. Jopa 2 500 tukin työvauhti vuoroa kohti kuulosti kovalle, kunnes Engman käynnisti koneet ja antoi lyhyen näytteen veistosahan kyvyistä. Koneisto on vanha, mutta ällistyttävän tehokas. Kun se on entisaikojen tapaan rakennettu raudasta tinkimättä, sitä ei käytännössä lopeta mikään. Ennen taitavat hajota seinät ympäriltä kuin koneet niiden sisältä. Kaupungin teollisuustontti on osoittautunut maaperältään vajoavaksi. Kaikkinensa toiminnasta jäi kuva, ettei pidä arvostella reppua, vaan sen sisältämiä eväitä. Ennustan, että niillä pärjää vielä pitkälle. Positiivisesti poikkeava retki uusien ja kalliiden laitosten kontrastiksi.

Metsänomistajaksi yllättäen tul-

lut Reijo Lindroos toi raikkaat tervehdykset seminaariin Keski-Suomen Metsänomistajayhdistyksen puolesta. Alan noviisille ensikokemukset myyjäpuolen kanssa toimimisesta olivat kuulemma olleet värikkäät. Metsäneuvojan ensikommentti kuusimetsässä oli ollut tyly: ”Puita on, mutta tällä hetkellä väärää lajia”! Kahden vuosikymmenen rupeama metsäasioiden parissa oli kirkastanut Reijolle sellaisen oivalluksen, että puu kasvaa 100 vuotta, mutta puulajien hintasuhteet ehtivät sinä aikana vaihdella laidasta laitaan ja vuodesta toiseen kuin muoti näyteikkunoissa.

Terien paremmuus värikkäin puheenaihe

Ainoa asia, josta osallistujien puheet iltaa kohti tuntuivat tiivistyvän, oli eri terien paremmuus ja niiden oikea kunnostus. Mikäli alaa tunnen, aiheesta saa hyvin pienellä kimmokkeella väittelyn aikaiseksi aina. Jouduin jättämään alan arvostetut yrittäjät vähän kesken pelin ennen juhlaillallista. Ilmassa oli jo aistittavissa sekä tuoretta että jäistä sahanpurua.

Viisi vuotta Sahayrittäjät ry:n puheenjohtajana toiminut Markku Solhman Vihdistä katsoi oman talkootyönsä järjestön hyväksi riittävän. Uuteen vetovastuuseen vuosikokous valitsi Eero Koskelan Askolasta. Toiminnanjohtajana jatkaa Raimo Etelä. Hänen toimistonsa on TTS:n tiloissa Rajamäellä.

Avaa artikkelin PDF