Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Eurofins Expert Services Oy:n Vakolan toimipiste tarjoaa monipuolisia mittauspalveluita kotimaisille konevalmistajille – seuraava vaihtoehto olisi kuljettaa tyyppihyväksytettävät koneet Keski-Eurooppaan

Eurofins Expert Services Oy lienee tuttu nimi useimmille Koneviestin lukijoille erilaisten konevertailuiden mittauspalvelujen tuottajana. Esittelemme nyt tarkemmin yrityksen toimintaa ja Vakolan toimipisteen palveluita.
Eurofins Expert Services Oy:n Vakolan toimipiste sijaitsee Vihdin Olkkalassa.
Eurofins Expert Services Oy:n Vakolan toimipiste sijaitsee Vihdin Olkkalassa. Kuva: Vakola
Tärinämittauksia varten Vakolan toimipisteessä on 100 m pitkä ISO 5008 -standardin mukainen tärinärata.
Tärinämittauksia varten Vakolan toimipisteessä on 100 m pitkä ISO 5008 -standardin mukainen tärinärata. Kuva: Tapio Vesterinen

Eurofins Expert Services Oy toimii Suomessa kolmessa toimipaikassa: Espoon Otaniemessä, Tampereella ja Vihdin Olkkalassa. Suomessa noin 200 henkilöä työllistävä Eurofins Expert Services Oy on osa alun perin ranskalaista Eurofins Groupia. Eurofins Group on kansainvälinen yhtiö, joka tarjoaa mittauspalveluita ympäri maailmaa.

Euroopassa Eurofinsillä on runsaasti esimerkiksi viljavuuslaboratorioita ja ruokaturvallisuutta tutkivia laboratorioita.

Eurofins Expert Servicesin asiakkaista valtaosa on eri valmistajien tuotekehitysosastoja, valmiille tuotteille ei yleensä tehdä testejä esimerkiksi Koneviestin traktori- ja maansiirtokonetestejä lukuun ottamatta.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Vakolasta Eurofinsiksi

Maatalousseurojen Väliaikainen Konetarkastuslaitos (Vakola) perustettiin vuonna 1902. Maatalousministeriö vahvisti vuonna 1921 maatalouskoneiden koestusta varten säännöt ja toimintaa varten varattiin määrärahaa valtion budjetista.

Alkuaikoina Vakola testasi muun muassa maahantuotavia traktoreita erilaisin käytännön kokein. Usein koetusselostuksissa raportoitiin, mitä kaikkia osia traktoreista hajosi koeajojen aikana.

Vakola toimi vuosina 1946–1979 Helsingin Malminkartanossa ja sen tueksi perustettiin vuonna 1952 Maatalouskoneiden tutkimussäätiö. Toiminnan laajenemisen ja pääkaupunkiseudun vähäisen peltopinta-alan vuoksi Vakola siirtyi Vihtiin vuonna 1979 valmistuneisiin uusiin toimitiloihin.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Vuonna 1993 Vakolasta tuli eduskunnan päätöksellä osa Maatalouden tutkimuskeskusta ja se tunnettiin myöhemmin myös nimellä MTT Vakola.

MTT, Metla ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos yhdistyivät vuoden 2015 alussa Luonnonvarakeskukseksi, jonka alaisuuteen Vakola kuului kesäkuun 2016 alkuun asti, jolloin Luke myi Vakolan toiminnan VTT Expert Services Oy:lle. VTT Expert Services Oy ja sen mukana Vakolan mittaus- ja testauspalvelut myytiin Eurofins-konsernille vuonna 2018.

Nykyisellään Vakolan toimipisteen liiketoimintojen noin miljoonan euron liikevaihto koostuu pääpiirteittäin neljästä sektorista: ohjaamoiden lujuuskokeista, olosuhdetestauksista, tyyppihyväksynnöistä sekä kaikista muista tarjottavista mittaus- ynnä muista palveluista.

Kari Maunula (vas.) ja Kari Haasto esittelevät ROPS-testissä ollutta ohjaamoa. Ohjaamossa näkyy styroksista valmistettu kuljettajaa muistuttava hahmo, jonka alueelle ei saa ohjaamotestien aikana tunkeutua mitään ohjaamon rakenteita.
Kari Maunula (vas.) ja Kari Haasto esittelevät ROPS-testissä ollutta ohjaamoa. Ohjaamossa näkyy styroksista valmistettu kuljettajaa muistuttava hahmo, jonka alueelle ei saa ohjaamotestien aikana tunkeutua mitään ohjaamon rakenteita. Kuva: Tapio Vesterinen
Kari Maunula esittelee ROPS-testin pitkittäistyöntöosion testijärjestelyitä. Ohjaamon rakenteiden kestävyyttä tutkitaan työntämällä ohjaamon yläosia pitkittäin. Hydrauliikalla toimivassa koneikossa riittää työntövoimaa tarvittaessa 76 tonniin saakka.
Kari Maunula esittelee ROPS-testin pitkittäistyöntöosion testijärjestelyitä. Ohjaamon rakenteiden kestävyyttä tutkitaan työntämällä ohjaamon yläosia pitkittäin. Hydrauliikalla toimivassa koneikossa riittää työntövoimaa tarvittaessa 76 tonniin saakka. Kuva: Tapio Vesterinen
FOPS-testissä esimerkiksi traktorin ohjaamon katolle pudotetaan 45 kg painoinen metallikuula 3 117 mm katon pinnan yläpuolelta (kts. seuraava kuva).
FOPS-testissä esimerkiksi traktorin ohjaamon katolle pudotetaan 45 kg painoinen metallikuula 3 117 mm katon pinnan yläpuolelta (kts. seuraava kuva). Kuva: VAKOLA
Kuvassa näkyvää 230 kg:n painoista lieriötä käytetään metäskoneiden ohjaamoiden FOPS-testeissä.
Kuvassa näkyvää 230 kg:n painoista lieriötä käytetään metäskoneiden ohjaamoiden FOPS-testeissä. Kuva: Tapio Vesterinen
OPS-testejä tehdään pääasiassa metsäkoneiden ohjaamoille. Ohjaamon polykarbonaattilasin kestävyyttä esimerkiksi siitä läpi tunkeutumista yrittävää tukkipuuta vastaan tutkitaan painamalla lasia hydraulisylinterillä (kts. seuraava kuva).
OPS-testejä tehdään pääasiassa metsäkoneiden ohjaamoille. Ohjaamon polykarbonaattilasin kestävyyttä esimerkiksi siitä läpi tunkeutumista yrittävää tukkipuuta vastaan tutkitaan painamalla lasia hydraulisylinterillä (kts. seuraava kuva). Kuva: VAKOLA
Pahimmillaan ikkuna räjähtää testissä melko pieniksi palasiksi.
Pahimmillaan ikkuna räjähtää testissä melko pieniksi palasiksi. Kuva: Tapio Vesterinen

1 300 ohjaamon kokemuksella

Vakolan toimipisteessä suoritetaan vuosittain lujuuskokeita noin 40 ohjaamolle. Vakioasiakkaina on noin 20–30 eri konevalmistajaa. Lujuuskokeita tehdään traktoreiden, metsäkoneiden, maansiirtokoneiden ja kaivoskoneiden ohjaamoille. Testit voidaan suorittaa omamassaltaan 80 tonnin koneisiin asti.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Lujuuskokeista vastaa Eurofinsillä noin 40 vuoden kokemuksella consulting expert Kari Maunula. Yleisimpiä suoritettavia kokeita ovat ohjaamoiden ROPS- (Roll Over Protection Structure), FOPS- (Falling Over Protective Structure) ja OPS-testit (Operator Protective Structure).

"ROPS-testiin kuuluu yleensä 3–4 eri koetta, jossa ohjaamoa painetaan suoraan ylhäältä kaksi kertaa omamassan suuruisella voimalla, sekä työnnetään sivuttain ja pitkittäin ohjaamon yläosista", Maunula selvittää. "FOPS-testissä mallinnetaan ohjaamon katolle putoavaa taakkaa. Näissä testeissä katolle pudotetaan standardin mittojen ja painojen mukainen kuula tai lieriö yleensä 1–2 kertaa", hän jatkaa.

Traktoreissa turvaohjaamolle on haettava erillinen tyyppihyväksyntä, mutta muille koneille konedirektiivi sanoo, että lujuuskokeet on tehtävä. "Vaikka valmistaja voisi tehdä nämä lujuuskokeet periaatteessa itsekin, testit teetetään kuitenkin yleensä ulkopuolisella taholla", Maunula kertoo.

Turvaohjaamot tulivat pakollisiksi traktoreihin Suomessa jo vuonna 1969, mutta itse asiassa niiden vaatimukset ovat olleet alusta asti lähes samanlaisia. "Itse ohjaamon runkojen turvallisuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta huonompaan tai parempaan suuntaan, mutta nykyisin vastaavaan suojaustasoon päästään kehittyneen suunnittelun ja parempien materiaalien ansiosta kevyemmillä rakenteilla", Maunula analysoi.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Ohjaamotesteissä koneen kuljettajalle on jäätävä ns. turvatila, jonka alueelle ei saa osua mitään ohjaamon rakenteita eri lujuuskokeiden aikana.

"Nykyisin myös esiasteen prototyyppiohjaamoiden valmistelevat testit ovat lisääntyneet. Valmistajat haluavat usein dataa omien simulointiensa tueksi, jotta tietokonemalleista saadaan kehitettyä entistä luotettavampia käytännön testien avulla", Maunula kertoo.

"Vakolan toimipisteen erikoisuutena on mahdollisuus testata ohjaamoita myös kylmissä olosuhteissa. Kylmässä lujuustesteistä tehdään pääasiassa FOPS- ja ROPS-testejä", testaaja Kari Haasto Eurofinsiltä muistuttaa.

Olosuhdehalliin mahtuu yli 14 metriä pitkä ja noin 5 metriä leveä kone. Hallin lämpötilaa voidaan säädellä -40 - + 55 celciusasteen välillä. Hallissa tehdään tuotekehitystestien lisäksi paljon testejä myös esimerkiksi elintarvikekuljetusautojen kylmäkoreille.
Olosuhdehalliin mahtuu yli 14 metriä pitkä ja noin 5 metriä leveä kone. Hallin lämpötilaa voidaan säädellä -40 - + 55 celciusasteen välillä. Hallissa tehdään tuotekehitystestien lisäksi paljon testejä myös esimerkiksi elintarvikekuljetusautojen kylmäkoreille. Kuva: Tapio Vesterinen
Ari Lemminkäinen vastaa Vakolan toimipisteessä olosuhdekokeista. Osassa mittauksista esimerkiksi traktorin ohjaamossa istuu kokeiden ajan mittauksia tekevä henkilö, jonka kanssa kommunikoidaan radiopuhelimitse.
Ari Lemminkäinen vastaa Vakolan toimipisteessä olosuhdekokeista. Osassa mittauksista esimerkiksi traktorin ohjaamossa istuu kokeiden ajan mittauksia tekevä henkilö, jonka kanssa kommunikoidaan radiopuhelimitse. Kuva: Tapio Vesterinen

Tyyppihyväksynnät kasvussa

Eurofins Expert Services Oy on Traficomin valtuuttama tarkastuslaitos, jolla on valtuudet tehdä tyyppihyväksyntätarkastuksia traktoreille, hinattaville työkoneille sekä perävaunuille. Edellä mainituista koneryhmistä tyyppihyväksyntä on pakollista vain traktoreille – työkoneille ja perävaunuille se on vapaaehtoista.

Vapaaehtoisten tyyppihyväksyntöjen määrä on kasvanut viime aikoina. "Perävaunujen ja työkoneiden tyyppihyväksynnät ovat lisääntyneet pääasiassa vienninedistämissyistä. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa on ollut jo pitkään kansallisia vaatimuksia. Kun työkoneelle tai perävaunulle hankitaan tyyppihyväksyntä, täyttää se varmasti kaikki vaatimukset koko EU:n alueella", business development manager Matti Serenius Eurofins Expert Servicesiltä kertoo.

Traficomin lisäksi Eurofinsillä on myös Viron paikallisen tieliikenneviranomaisen valtuudet tehdä tarkastuksia.

"Kaikkineen esimerkiksi Vakolassa tehtävä uuden traktorimallin tyyppihyväksyntäprosessi kestää tavallisesti neljästä kuuteen kuukautta, tätä ennen ohjaamon tyyppihyväksyntä tehdään yleensä omana projektinaan", Serenius kertoo. Esimerkkinä hän mainitsee, että uuden traktorimallin tyyppihyväksyntädokumentissa saattaa olla helposti yli 1 000 sivua erilaisia hyväksyntäpapereita.

Eurofinsin etuna on Keski-Euroopan kilpaileviin mittauslaitoksiin on Sereniuksen mukaan se, että pienenä organisaationa Vakolassa voidaan toimia joustavammilla aikatauluilla.

Halliin halutut olosuhteet

Vakolan toimipisteen olosuhdehallissa tehdään muun muassa koneiden toimintakokeita kylmässä ja kuumassa, kylmäkäynnistyskokeita, lämmitys- ja jäähdytyslaitekokeita, elintarvikeautojen k-arvon määrityksiä sekä jäähdytystehon mittauksia.

Olosuhdehalliin sopii yli 14 metriä pitkä ja reilut 5 metriä korkea ja leveä kone. Halli voidaan jäähdyttää -40 celsiusasteeseen. Kylmätestien lisäksi hallissa tehdään kuumatestejä esimerkiksi ohjaamoiden ilmastointilaitteille, tällöin hallin lämpötilaa voidaan korottaa aina +55 celsiusasteeseen. Lisäksi hallin ilmankosteutta voidaan säätää.

Halli on varustettu tiedonkeruulaitteilla, joilla lämpötiloja voidaan mitata ilmasta, nesteistä ja rakenteista.

Olosuhdetestauksista vastaa Eurofinsillä consulting expert Ari Lemminkäinen, jolla on niin ikään vuosikymmenten kokemus testauksista. "Teemme muun muassa elintarvikeautoille suhteellisen paljon tyyppihyväksyntätestejä, joissa mitataan kuormatilojen jäähdytyslaitteiden tehonmäärityksiä sekä kuormatilojen k-arvojen määrityksiä", Lemminkäinen kertoo.

"Vielä 1990-luvulla pakkashallissa tehtiin traktoreille Työsuojeluhallituksen ja sittemmin Sosiaali- ja terveysministeriön kansallisten hyväksyntöjen edellyttämiä lämmityslaitekokeita, mutta EU-tyyppihyväksyntöjen voimaanastumisen jälkeen pääpaino on työkonepuolella muuttunut tuotekehitystarkoituksessa tehtäviin testeihin", hän jatkaa.

Testaaja Kari Kekki (vas.) ja Matti Serenius hoitavat pääasiassa Koneviestin traktorivertailuiden mittaukset. Tässä valmistellaan mittauskuorma-autoa vetotehon mittausta varten.
Testaaja Kari Kekki (vas.) ja Matti Serenius hoitavat pääasiassa Koneviestin traktorivertailuiden mittaukset. Tässä valmistellaan mittauskuorma-autoa vetotehon mittausta varten. Kuva: Tapio Vesterinen
Koneviestin traktoritestien ja -vertailuiden yhteydessä tehtävät tekniset mittaukset alkoivat laajassa mittakaavassa 1990-luvun puolivälissä. Tässä mitataan KV2/2015 numerossa julkaistuun traktorivertailuun osallistuneen Deutz-Fahr 6180P -traktorin voimanottotehoa.
Koneviestin traktoritestien ja -vertailuiden yhteydessä tehtävät tekniset mittaukset alkoivat laajassa mittakaavassa 1990-luvun puolivälissä. Tässä mitataan KV2/2015 numerossa julkaistuun traktorivertailuun osallistuneen Deutz-Fahr 6180P -traktorin voimanottotehoa. Kuva: Tapio Vesterinen
Näkyvyysruudukolla voidaan mitata erilaisten koneiden ja laitteiden ohjaamonäkyvyyksiä. Sama ruudukko on Koneviestin lukijoille tuttu myös toisesta perspektiivistä, sillä samaa testipaikkaa käytetään työvalotesteissä.
Näkyvyysruudukolla voidaan mitata erilaisten koneiden ja laitteiden ohjaamonäkyvyyksiä. Sama ruudukko on Koneviestin lukijoille tuttu myös toisesta perspektiivistä, sillä samaa testipaikkaa käytetään työvalotesteissä. Kuva: Tapio Vesterinen

Muita testejä

Neljännestä sektorista, eli muiden mittauspalveluiden osuudesta suuri osa muodostuu erilaisista rengastesteistä. "Teemme paljon rengastestejä eri rengasvalmistajille niin kesällä kuin talvellakin", Serenius kertoo. Rengastestit suoritetaan yleensä kolmannen osapuolen järjestämissä testipaikoissa, sillä mittausvälineet siirtyvät suhteellisen helposti paikasta toiseen.

Vakolassa mitataan vuosittain useampia Koneviestin testitraktoreita. Mittaukset alkoivat 1990-luvulla ja tarjoavat varmasti puolueetonta mitattua tietoa koeajajien havaintojen tueksi.

Eurofins Expert Servicesin Vakolan toimipiste tarjoaa tärkeitä palveluita kotimaiselle konevalmistukselle, sillä seuraava tyyppihyväksyntätestejä tekevä laitos sijaitsee koneesta riippuen Saksassa tai Ranskassa. Esimerkiksi työkoneen tai ohjaamon kuljettaminen testejä varten Keski-Eurooppaan hidastaisi tuotekehitysprosessia ja nostaisi kotimaisten koneiden tuotekehityskustannuksia.

Kuvat: Tapio Vesterinen, Eurofins Expert Services Oy