Wolfgang Leidingerin Hot Iron -minipulleri - helikopterimiehen paluu pullingiin

Reilu kymmenen vuotta sitten itävaltalainen tekniikan professori tyrmäsi insinööriopiskelija Wolfgang Leidingerin diplomityön aiheen. ”Ei tule koskaan liikkumaan”, oli oppineen kommentti Wolfgangin suunnittelemasta vetotraktorista.
Hot Iron tuottaa näppärän hiljaisia vetoja, eikä savuakaan ihmeemmin tule varsin avarasta ”pakoputkesta”.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Wolfgang Leidinger (vas.) ja kuski Harald Osterkorn ovat enemmän kuin tyytyväisä Hot Ironin ensimmäiseen come back -kauteen. Tekniikan kanssa ei ole ollut pienintäkään ongelmaa.
Wolfgang Leidinger (vas.) ja kuski Harald Osterkorn ovat enemmän kuin tyytyväisä Hot Ironin ensimmäiseen come back -kauteen. Tekniikan kanssa ei ole ollut pienintäkään ongelmaa.
Suihkuturbiinimoottorin käynnistäminen ei olekaan ihan yksinkertainen juttu. Ahtopuolelle on saatava painetta, jotta sytytyksen ja polttoaineen suihkutuksen voi kytkeä päälle. Käynnistyslaitteisto on likimain vetotraktorin kokoinen.
Suihkuturbiinimoottorin käynnistäminen ei olekaan ihan yksinkertainen juttu. Ahtopuolelle on saatava painetta, jotta sytytyksen ja polttoaineen suihkutuksen voi kytkeä päälle. Käynnistyslaitteisto on likimain vetotraktorin kokoinen.

Mutta onneksi opiskelija ei tälläkään kertaa uskonut proffaa, vaan päätti tehdä helikopterin kaasuturbiinimoottorilla kulkevan traktorin modified 0,9-tonnisten eli minipullereiden luokkaan. Moottoriksi itsepäinen teekkari valitsi Isotov TV 3 – 117 -kaasuturbiinin, joka palveli aikansa kaksimoottorisessa neuvostoliittolaisessa Mil Mi 24 taisteluhelikopterissa.

Turbiinista voimaa akselille

Kyseinen helikopteri suunniteltiin jo 1960 luvun lopussa. Se oli aikanaan erittäin suuri, lentoonlähtömassaltaan lähes 12 000 kiloa. Kestäväksi luonnehdittu kopteri suunniteltiin pääasiallisesti tukemaan ja kuljettamaan maajoukkoja.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Turbiinimoottorin tai suihkuturbiinin (turboshaft engine) ja suihkumoottorin (turbojet) suurin ero on voiman siirtämisessä. Perinteinen suihkumoottori antaa pelkästään työntövoimaa, minkä takia sitä voidaan käyttää lähinnä vain lentokoneissa. Turbiinimoottorissa pyritään saamaan mahdollisimman paljon akselitehoa. Niinpä suihkuturbiineja on käytetty ja käytetään osin edelleenkin ainakin autojen, laivojen, moottoripyörien, panssarivaunujen ja helikoptereiden voimanlähteenä.

”Kun sitten sain ensimmäisen kerran kesällä 2002 Hot Ironin itävaltalaiselle vetoradalle ja kiskaisin jarruvaunua melkoisen mukavasti, sain diplomityötäni ohjanneelta proffalta puhelinsoiton. Hän onnitteli minua hankkeen kunniallisesta läpiviennistä, mutta lisäsi vielä ettei tosiaan millään olisi uskonut värkin toimivan”, muistelee Wolfgang Leidinger yhä edelleen huvittuneena.

Työtä ja menestystä

Aivan pikkuaskare Hot Ironin suunnitteleminen ja valmistaminen ei ollut, sillä Linzin Teknilliselle Yliopistolle tehty diplomityön haukkasi kaikkiaan 2 500 työtuntia. Eli yli 300 kahdeksantuntista työpäivää!

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Hot Iron voitti Itävallan mestaruuden vuonna 2003 ja 2004. Hot Iron nähtiin myös edellisissä Härmän EM-kisoissa 2003. Kansainvälistä kisaamista Hot Ironilla kesti kolme vuotta, kunnes kauden 2005 lopussa Kuuma Rauta työnnettiin latoon. Vanha suola alkoi kuitenkin janottaa ja niinpä Wolfgang tiimeineen kaiveli helikopteritraktorin naftaliinista ja palasi kesäksi 2011 baanalle.

”Olen aina pitänyt jännittävistä ja vaarallisistakin asioista. Eihän niissä useinkaan mitään järkeä ole, mutta se kai tässä asiassa viehättääkin. Puuhailu Hot Ironin kanssa antaa mukavasti vastapainoa energialaitoksen automaatioinsinöörin työhön”, pohtii Wolfgang Leidinger.

Paluu kannatti

Uuden tulemisen jälkeen tulosta alkoi tulla uuden kuskin Harald Osterkornin oppiessa nopeasti traktorin metkut. Hot Iron kehittää kerosiinilla 1 570 kilowatin eli lähes 2 200 hevosvoiman tehon ja tuhannen Newton-metrin väännön. Vedon aikana moottori kiertää 15 000 kierrosta minuutissa, jolloin renkaan pyörimisnopeus on noin 220 kilometriä tunnissa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kuluneen kesän rohkaisevat kokemukset ovat panneet Hot Ironin tiimin miettimään jo tulevaa kautta. Erittäin todennäköistä on, että Hot Iron nähdään ensi kesän Eurocupissa mukana. Ja luonnollisena pisteenä kaudelle lienee syyskuussa Luoteis-Saksan Füchtorfissa pidettävät EM-kilpailut. Pientä parannusta Hot Ironiin on kuitenkin tehtävä, jos mielii menestyä. Härmän EM-kisoissa itävaltalaistiimi oli vasta kahdeksannella sijalla. n

Avaa artikkelin PDF