Lantmännen tähyää Suomeen ja maailmalle

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Ruotsalainen, 25 000 viljelijän omistama Lantmännen-osuuskunta ilmoitti viime huhtikuussa ostavansa K-Maatalouden vilja- ja konekaupan liiketoiminnot. Lantmännenin viljakaupasta vastaava johtaa Mikael Jeppson esittäytyi Suomessa ensi kertaa Västankvarnin Peltopäivässä ja esitteli Lantmännenin liiketoimintaa. Lantmännenin liikevaihto on 37 miljardia kruunua eli n. 3,86 miljardia euroa ja erityisesti konserni tunnetaan viljan jalostajana. Tunnetuimpia Lantmännenin omistamia ja Suomessakin hyvin tunnettuja tuotemerkkejä ovat mm. Vaasan, AXA ja GoGreen.

Jeppsonin mukaan Lantmännenin kotimarkkina on perinteisesti ollut Ruotsi, mutta jatkossa Itämeren alue tulee olemaan keskeinen markkinapaikka.

”Haluamme laajentaa liiketoimintaamme ja Itämeren alue on luonnollinen suunta”, Jeppson sanoo. ”Toiminta-ajatustamme voisi kuvailla sanoilla pellolta pöytään. Maatalouden lisäksi siihen kuuluu jalostus ja ruokatuotanto.”

Konekauppa toistaiseksi ennallaan

Lantmännen on Ruotsissa vahva tekijä maatalouden konekaupassa ja Suomessakin konekauppa kuuluu konsernin lähitulevaisuuden suunnitelmiin. Ruotsissa Lantmännen tunnetaan erityisesti Agcon koneiden jälleenmyyjänä. Myyntipisteinä on sekä Lantmännenin omia että yksityisten kauppiaiden myymälöitä. Suomessa tilanne jatkunee toistaiseksi ennallaan.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Meillä on Suomessa edelleen K-maatalous ja paikalliset kaupat, mutta totta kai haluamme kehittää toimintaamme. Tarkoituksemme on ottaa parhaat käytännöt sekä Suomesta että Ruotsista ja soveltaa niitä kummassakin maassa”, Jeppson sanoo.

Lähitulevaisuudessa on odotettavissa ainakin Suomen maatalouskappatoimintojen nimenmuutos ja sitä Jeppson lupailee ensi syksylle.

Baltia keskiössä

Lantmännen on ollut vahva tekijä paitsi kotimaassaan Ruotsissa, myös Baltiassa. Konserni aikoo kasvattaa bisnestään siellä myös jatkossa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Meillä on melko laajaa yhteistyötä Baltiassa DLG:n kanssa. Virossa meillä on rehutehdas, viljakauppaa Latviassa ja Vaasan&Vaasan on yleensä ottaen iso tekijä koko Baltiassa.”

Baltian jatkuvasti kasvava viljantuotanto on Mikael Jeppsonin johtaman Lantmännenin viljakaupan kiikarissa ja myös Suomen laadukkaan kauran tuotanto kiinnostaa yhtiötä. Viljakauppaan tarvitaan volyymia ja tuotantovarmuutta, mikäli isoja asiakkaita halutaan lisää.

Vaikka suomalaisen ja ruotsalaisen kauran laatu tunnetaankin maailmalla, ei kummankaan maan tuotannon varaan rakennettu brändi yksistään riitä globaaleilla markkinoilla.

”Olen aina sanonut, että ruotsalainen kaura on maailman parasta, mutta nyt joudun hieman tarkistamaan tätä, sillä suomalainen kaurakin tunnetaan hyvästä laadustaan. Me haluamme kuitenkin tuottaa ja myydä nimenomaan Lantmännen -laatua, sillä toimitusvarmuus on erittäin tärkeää markkinoilla, ” Mikael Jeppson sanoo.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tarjolla kumppanuutta

Jeppsonin mukaan Lantmännen haluaa olla enemmänkin viljelijöiden kumppani kuin pelkkä viljan ostaja.

”Haemme kumppanuutta paitsi viljakaupassa myös koko tuotantopaletissa. Myymme siemenet, lannoitteet, kalkin, torjunta-aineet ja itse asiassa kaiken, mitä tuotannossa tarvitaan.”

Myyntiin on kytketty myös neuvontaa tuotantopanosten oikeaan käyttöön sekä viljakaupan tekoon erilaisten kauppatapojen kautta.

”Viljelijät haluavat ennen kaikkea tehdä päätökset itse ja siihen me tarjoamme apuvälineitä, muun muassa jatkuvaa ja ajantasaista viljan markkinainformaatiota. Viljan myyntiin meillä 5–6 erilaista tapaa, joista viljelijä voi valita hänelle sopivimman.”

Mikael Jeppson neuvoo viljelijöitä olemaan aktiivisia sadon myynnissä.

”Älkää myykö pelkästään huht–toukokuussa, vaan läpi vuoden. Katsokaa hintoja ja laskelmia ja tehkää niiden pohjalta myyntistrategia.”

Jeppsonin mukaan tärkeää on myös tunnistaa alin viljelijän kannalta hyväksyttävä hinta. Toisaalta hintapiikkien kyttääminen ei hänen mukaansa yleensä kannata.

Matti Turtiainen