LIFE-ohjelman alainen CLIMAGRI-projektin päätösseminaari: Pellosta hiilinielu

Viljelijäpaneelin jäsenet kertoivat Ca-viljelyn tuloksista omilla alueillaan ja tiloillaan. Tanskan Frederik Larssen (etualalla) ja Oliver Martin Saksasta (oikeassa reunassa) edustivat pohjoisemman Euroopan viljelijöitä. Kuva: Jussi Knaapi

Euroopan maa-alan hiilipitoisuutta kuvaava kartta kertoo, miten varsinkin eteläisen Euroopan maaperä on köyhtynyt. Skandinaviassa multavien maalajien ja soiden merkittävä osuus sen sijaan näkyy selvästi. 

Prof Emilio Gonzalez- Sanchez (Cordoban yliopisto) esitteli Climagri-projektin merkittävimmät tulokset. Noin kymmenellä kohdemaiden koetiloilla suoritetut mittaukset kertoivat peltojen sitoneen merkittävästi hiiltä (10,4 % CO2:ksi muunnettuna), sekä sitoneen vastaavasti (-78 % ilmakehän CO2:a ja typen oksideja N2O). 

Climagri-projektin toimenpidesuositusten kymmenen kohdan tiivistelmä kertoo tuttua asiaa: tavoitteena peitteinen viljely, muokkauksen vähentäminen ja suorakylvö, viljelykiertojen monipuolistaminen… 

Prof Amir Kassam (Reddingin yliopisto) näytti esitelmänsä lopuksi esimerkin Englannista. Tony Reynoldsin tilalla on kymmenessä vuodessa pellon orgaanisen aineksen pitoisuus saatu nousemaan 2,1 %:sta 6,26 %:iin. Keinovalikoimassa on ollut mm. suorakylvö ja monipuolinen viljelykierto. 

Saksalaisen Oliver Martinin keinovalikoimaan kuuluu Ca-käytäntöjen ohella myös täsmäviljelyn tekniikoiden hyödyntäminen. Itävaltalaisen TopSoil Mapper antaman EM-tiedon (kertoo maakerrosten tiiviyden 4:ssä kerroksessa) perusteella määritellään oikea maanäytteiden syvyys. Tällä ns. 3-ulotteisella maanäytteiden otolla saadaan pellon tilasta normaalia tarkempi käsitys. 

Marraskuun alussa Brysselissä pidettiin LIFE-ohjelman alaisuudessa läpiviedyn Climagri-projektin (2014–2018) päättöseminaari. Yhteistyössä ECAF:in (Euroopan Ca-viljelyn järjestö) kanssa järjestetty seminaari osoitti, miten pellot voisivat toimia ilmakehän hiilidioksidin nettositojina. Hanke toteutettiin Portugalin, Espanjan, Italian ja Kreikan alueilla, mutta seminaarin esimerkit myös muualta Euroopasta osoittivat, että Ca-viljelyn käytäntöjä noudattaen peltojen orgaanisen aineksen (hiilen) määrää on mahdollista kasvattaa.

Best Agricultural Practices, eli parhaat viljelykäytännöt, ovat avainasemassa, kun ilmastomuutoksen vaikutuksia pyritään vähentämään. Parhaimmillaan peltojen multavuutta on mahdollista merkittävästi nostaa, jolloin maatalous pystyisi sitomaan muun yhteiskunnan toimista (teollisuus, liikenne, rakentaminen jne.) vapautuvia kasvihuonekaasuja.

Parhaat viljelykäytännöt tarkoittavat käytännössä kynnöstä ja jopa kevytmuokkauksesta luopumista, sekä intensiivistä alus-, kerääjä- ja kumppanikasvien käyttöä. Lista jatkuu viljelyn monipuolistamisella ja monilla muilla toimenpiteillä. Myös täsmäviljelyn laajaa keinovalikoimaa hyödyntäen voidaan peltojen multavuutta lisätä. Samalla mahdollistuu tuotantopanosten säästö – alkaen polttoaineesta ja kalustokustannuksista ja jatkuen mahdollisin säästöin lannoite- ja kasvinsuojelun kuluissa.

Climagri-projektin päättöseminaarissa kummeina toimivat MEP:it Espanjasta ( Clara Aquilra-Garsia) ja Kroatiasta ( Ivan Jakovcic). Suomalaisia euroedustajia ei seminaari jostain syystä kiinnostanut.

Ca on lyhennys englanninkielisestä ”conservation agriculture” eli viljely, jossa peltoa ei kynnetä tai mieluusti ei myöskään kevytmuokata vaan suorakylvetään. Lisäksi korostuvat esimerkiksi aluskasvit ja monipuolinen viljely.

Kuvat: Jussi Knaapi, Emilio Gonzalez-Sanchez, Amir Kassam, Oliver Martin, Climagri

Lue myös juttuun liittyvä CLIMAGRI-hankkeen päätösseminaari !