Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Vetoletkukalustolla painetta ja tehoa metsäpalon sammutukseen

Reisjärvinen Pentti Hannula oli pumppaamassa ja siirtämässä vettä lietteen vetoletkukalustollaan. Pyyntö sammutustöihin tuli tiistain ja keskiviikon välisenä yönä ja tarve loppui seuraavan maanantain ja tiistain välisenä yönä.
Asko Päätalon Case Puma 210 pumppasi vettä suoraan pelastuslaitoksen työletkuihin.
Asko Päätalon Case Puma 210 pumppasi vettä suoraan pelastuslaitoksen työletkuihin. Kuva: Visa Vilkuna
Lietepumppu antaa mukavan 20 barin lähtöpaineen.
Lietepumppu antaa mukavan 20 barin lähtöpaineen. Kuva: Visa Vilkuna
Nikulan mukaan sammutusveden pumppaaminen on vaihtelua lietehommiin.
Nikulan mukaan sammutusveden pumppaaminen on vaihtelua lietehommiin. Kuva: Visa Vilkuna

Koko tämän ajan Bauerin pumppu sai huhkia. Voimansa pumppu sai itse tehdyn perävaunun päällä olevasta SR Sisun 400 hevosvoimaisesta moottorista. Konetta ei tarvinnut ajaa läheskään täysillä, sillä vesi liikkuu lietteeseen verrattuna sen verran sujuvasti.

Pumppu oli sijoitettuna Vääräjoen rantaan, jossa veden pinta oli liian syvällä imettäväksi. Tämän takia vesirajaan vietiin kaksi polttomoottorikäyttöistä pumppua ja yksi Mäkireinin hydraulipumppu nostamaan vettä noin 20 barin paineen antavan tehopumpun ulottuville. Hannulan traktorista levitetyn 2,2 kilometriä pitkän viisituumaisen letkun päässä paine oli enää kahdeksan baria. Tästä vesi jatkoi matkaansa palokunnan letkulla neljän kilometrin päässä olevalle painetta korottavalle paloautolle. Tässä pisteessä ylijäämävettä riitti vielä säiliöautoihin tankattavaksi. Seuraava paineenkorotusauto oli 7,5 kilometrin päässä, jonka jälkeen vesi haarotettiin työjohtoihin.

”Sattui olemaan sopiva tauko lieteen levityksestä. Lomallahan minä oikeastaan olin, mutta kyllä tällaiseen savottaan on lähdettävä empimättä, jos pyydetään. Kaikki sujui kutakuinkin ongelmitta. Letkujen liittimet sopivat toisiinsa eikä kalustotappioita juuri tullut. Polttoainehuolto pelasi, sillä aina vuoronvaihdon yhteydessä toimme polttoainetta ja tankkasimme pumpun”, Hannula summaa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Paloa sammuttamassa oli toinenkin vetoletkulevitinkalusto. Rantsilalainen Asko Päätalo oli palailemassa Virroilta lietteen levityksestä, kun pyyntö tuli. Asemapaikaksi tuli kalalammikko, josta nostokorkeutta ei tullut kuin metrin verran. Järeä pumppu pukkasi vettä 1,4 kilometrin mittaiseen viiden tuuman putkeen, jonka jatkona oli 600 metriä neljän tuuman putkea. Lammikko oli sen verran lähellä paloaluetta, että Päätalon laitteistolla pumpattu vesi voitiin ohjata suoraan työjohtoihin ja ruiskuttaa palopesäkkeisiin. Pumppausvuorossa ollut Juho Nikula kertoi olleensa paikalla kolme vuorokautta. Majoitus oli järjestetty Kalajoen paloaseman vieressä olevaan rivitaloon.

”Kyllähän tällainen vakava tilanne on hoidettava yhteistuumin. Ja vaihteluahan tämä on lietteen levitykseen”, Nikula arvioi.

Lue myös muut Kalajoen metsäpalon sammutustöihin liittyvät jutut:

Kalajoen metsäpalon sammutustöissä kalustosta otettiin kaikki irti – monipuolinen lietekalusto oli avainasemassa tulipalon tukahduttamisessa

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Jokilaaksojen pelastuslaitos komppanian päällikkönä