Energiapolitiikan maailmanjärjestys on muuttumassa – myös Suomella on neuvotteluvaltti, mutta ongelmiakin on
Mailla, joilla on omasta takaa öljyä ja kaasua, on hyvät neuvotteluvaltit maailman energiapolitiikassa. Esimerkiksi Norja on hyötynyt energiakriisistä miljardeja euroja.
Maailmanjärjestys kuitenkin muuttuu uusiutuvan energian lisäämisen myötä. Kenellä on energiaa, on neuvotteluvaltaa ja kilpailuetua. Tuulivoima ja mahdollisesti jopa aurinkoenergia voisivat antaa mahdollisuuden myös Suomelle.
Tuulivoiman tunnettu ongelma on riippuvuus tuulen määrästä. Siksi nykyinen energiajärjestelmä tarvitsee säätökykyä säätövoiman tai kulutuksen säätyvyyden muodossa. Näihin haasteisiin vetytalous tuo valtavan mahdollisuuden.
Tuulisella säällä voitaisiin tuottaa hyvin edullisella sähköllä vetyä teollisuuden prosesseihin, jalostettavaksi hiilivety-yhdisteiksi tai tyynisellä säällä takaisin sähköksi. Myös käytössä oleva moottoriteknologia on mahdollista valjastaa käyttämään näin tuotettuja synteettisiä polttoaineita minimaalisin päästöin.
Metsänomistajille tuulivoiman lisääminen tarkoittaisi maanvuokratuloja, jotka täydentävät metsän kasvusta tulevaa tuottoa. Toki siirtolinjat pienentävät kasvavan metsän pinta-alaa muualtakin kuin tuulipuiston alueelta, mihin liittyy lunastettavan maan arvoon liittyviä haasteita.
Kunnille tuulivoiman tuotannon rakentaminen tarkoittaisi kasvavia kiinteistöverotuloja. Lisäksi esimerkiksi Ruotsissa Norrbottenin lääniin on saatu merkittävästi yritysinvestointeja, joiden yhtenä perusteluna on käytetty alueellista tuulisähkön tuotantoa.
Suomeen rakennettu maatuulivoima on yksi Euroopan kilpailukykyisimpiä energiainvestointeja. Meillä on paljon metsäpinta-alaa, harva asutus ja vahva kantaverkko eli täydet mahdollisuudet ajatella isosti vihreässä siirtymässä ja turvata omavaraisuus. Tämä voisi olla kilpailuetu, joka houkuttelee vetytalouden ympärille rakentuvaa teollisuutta.
Osaston luetuimmat
- Välirahat ja korot ovat kaksinkertaistuneet traktorikaupassa – käytetyissä koneissa korjauskulujen merkitys käänteentekevä08:00
- Koneklassikot-lehti muuttaa muotoaan – jatkossa Koneklassikoista ilmestyy monipuolinen kokoomateos13.12.2021
- Putin aiheutti värinää metsäurakoinnin hinnoitteluun – "Noutaja" tulee, elleivät urakoinnin hinnat muutu ja nopeasti1.6.2022
- Energiapolitiikan maailmanjärjestys on muuttumassa – myös Suomella on neuvotteluvaltti, mutta ongelmiakin on28.2.
- Perävaunujen jarrut mainettaan parempia6.2.2020
- Tyhjäkäynnin vähentäminen säästää rahaa16.5.2019
- Metrin halko – polttopuubulkki25.6.2020