Hevosenlannasta maanparannusainetta – kompostia urakalla

Markus Eerola huomasi hevostallien ongelmassa mahdollisuuden ja alkoi suunnitella lannan kompostointia maanparannusaineeksi.

Jo alusta alkaen oli selvää, että koko kompostointi-prosessi pitää olla hallinnassa ja mahdolliset valumat ja haihtumat on estettävä tai ainakin minimoitava. Olisi ravinteiden tuhlausta, jos esimerkiksi typpeä karkaisi kompostista ammoniakkikaasuna, puhumattakaan sen ilmakehälle aiheuttamista haitoista. Ainoaksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi nousi muovituubissa tapahtuva kompostointi.

Kutteripitoisen lannan kompostoinnissa käytetään lisäksi Agromix-kiihdytinseosta, joka vähentää typpihäviötä. Agromix muodostaa välittömästi pH:n nousua ehkäisevän puskurisysteemin ja imee lisäksi ammoniumioneja silikaattirakenteisiinsa.

Ensimmäiset kokeilut Eerolan tilalla tehtiin murskeviljan säilöntään ja tuubitukseen tarkoitetulla koneella. Ylivieskalaisen Aimo Korteen Konepajan viljan pakkaamiseen tarkoitettu kone oli kuitenkin liian ahdas lannan pakkaamiseen, sillä lantakuorman mukaan tulee helposti olkitukkoja ja vieraita esineitä. Protokoneen vaatima tasainen syöttö apevaunulla teetti myös ylimääräistä työtä.

Pitkälti Eerolan kokemusten perusteella konepaja kehitti avararakenteisemman ja jämerämmän koneen nimenomaan biojätteen pakkaamiseen. Uudella koneella kompostia syntyi huomattavan ripeästi. Massa nostetaan etukuormaajalla vaakakuljettimelle, josta se siirtyy kahdelle isolle syöttöruuville ja edelleen muovituubiin. Alussa vaakakuljetin oli sileä kumimatto, joka osoittautui epäluotettavaksi. Nyt vaakakuljettimessa on tasaisin välein poikittaispalkkeja varmistamassa, että massa liikkuu holvaantumatta pakkerin kitaan.

Tällä hetkellä pakkereissa on menossa kolmas malli, joka on jo melko lailla sama tuotantomallin kanssa. Kymmenen lantatonnin tuubitus ottaa aikaa reilusti alle tunnin, mutta työmenekkiä lisää luonnollisesti lannan noutaminen hevostalleilta. Kompostikiihdyte sekoitetaan etukuormaajalla lantakasaan ja lopullinen sekoitus tapahtuu itse pakkerin kuljettimella ja syöttöruuveissa.

Pakkaamisen jälkeen tuubi saa olla koskemattomana ainakin vuoden, mielellään kaksikin, ennen avaamista. Tehtyjen mittausten mukaan lämpötila tuubin sisällä nousee helposti jopa 60 asteeseen, mikä osoittaa prosessin toimivan halutulla tavalla. Markus Eerola on tyytyväinen pakkeriinsa, mutta tuotekehitys on kuitenkin koko ajan mielessä.

Nykyinen pakkeri syöttää kompostituubin sisään kahta muovista salaojaputkea, joiden kautta komposti hengittää. Jos koneeseen voisi asentaa kolmannen putkensyötön, niin silloin tuubin halkaisijaa voisi nostaa ja muovikustannusta per kompostoitu kuutio saataisiin alemmaksi. Myös säilytyskentän pinta-alan tarve pienenisi. Nyt käytössä oleva tuubi on halkaisijaltaan parimetristä, johon menee tavaraa pyöreästi kolme kuutiometriä juoksumetrille.

Tuubin täyttö on tarkkaa, sillä maaston liukkaus ja epätasaisuudet pitää ottaa huomioon jarrua säädettäessä. Samoin koneeseen syötettävän lannan koostumusmuutokset aiheuttavat helposti epätasaisuutta tuubin täyttymisessä.

Toinen kokeilukohde on silputun kauranoljen käyttö hevostallien kuivikkeena kutterinpurun sijaan. Markus uskoo olkikompostin olevan parempaa ja prosessin helpommin hallittavissa ilman lisäaineita kuin puupitoisen lannan.

Eerolan tilan kompostointi on selkeää urakointia, missä hevostallien pitäjien kanssa on sovittu kiinteä kuutiotaksa lannan poisviennistä. Markus on toimittanut tallien pihaan vaihtolavat, joihin lanta talleista kärrätään. Noin viikon–parin välein täyttyvä iso vaihtolava on helppo käydä vaihtamassa tyhjään.

Sujuva urakointi vaati koukkulavakärryihin investoimista. Osa talleista käyttää turvetta kuivikkeena, joka menee huomattavasti kutterinlastua pienempään tilaan ja laskee tallin kustannuksia. Kompostoijan kannaltakin turve olisi mieluisampaa kuin kutteri tai sahanpuru. Markus Eerola on miettinyt kompostoinnin hinnoittelun porrastamista sen mukaan, mitä kuiviketta on pääasiallisesti käytetty.

Vaikka lanta tulee oman tilan käyttöön, jokaisesta kuormasta on pidettävä huolellisesti kirjaa. Kompostointia vajaa viisi vuotta sitten aloitettaessa, tilalla vieraili melkoinen joukko virkamiehiä ihmettelemässä ja kyselemässä ennen kuin tarvittavat luvat ja hyväksynnät toiminnalle oli saatu.

Viime kesänä Markus kokeili kompostin levittämistä suoraan vehnän laiholla. Ennen pensomisvaihetta olevaan, noin 10 senttiä korkeaan, kasvustoon levitettiin vaatimattomat 15 kuutiota hehtaarille.

Kevyt komposti ei lennä kovin kauas tarkkuuslevittimestä, joten vain joka toisella kerralla pystyttiin hyödyntämään peltoon jätettyjä ajouria. Agromixin ansiosta kompostointiprosessi tuottaa kosteutta ja komposti lentää nykyään kauemmaksi kuin ennen. Isäntä ei varmuudella tiedä, miksi kyseiseltä lohkolta puidun vehnän valkuaispitoisuus oli muita lohkoja korkeampi. Laihana tavarana kompostilla tuskin on merkittävää lannoitusvaikutusta, mutta kuivana kesänä katevaikutus on varmasti ollut jonkunlainen.

Toistaiseksi tilan komposti on mennyt omien peltojen maanparannusaineeksi. Harkinnassa on myös kompostin markkinointi sivutuotteena, johon EU-Suomessa tarvitaan tietenkin Eviralta lupa. Kompostointijärjestelmä on herättänyt laajempaa kiinnostusta.

Kyselyjä mahdollisesta rahtiajosta tulee silloin tällöin. Kiinnostus on kuitenkin tyrehtynyt, kun kyselijälle on selvinnyt että traktori- ja konetyölle olisi saatava kohtuullinen korvaus. Vaikka kyseessä on kompostointi, sitä ei voida nykyaikana aatteen voimalla tehdä.