Runko-ohjatut Acremaster-traktorit nousivat suosioon Australian takamailla − merkillä on yhteistä historiaa myös Internationalin kanssa

IH Acremaster M400 -traktori painaa vajaat 16 tonnia, moottorina on 12-sylinterin vapaastihengittävä Mercedes Benz. Kuva: Marcus Pasveer

• Laurie Phillipsin suunnittelema ja Don Zanetic & Co:n International Harvesterille valmistama 400-hevosvoimainen runko-ohjattu traktori.
• Vaihteistona Acremasterin 9+3-vaihteisto, moottorina vapaastihengittävä MB V12 -dieselmoottori.
• Työpaino noin 15 700 kiloa.

Australialaisen Acremasterin traktorit saavuttivat suuren suosion Australian takamailla. Kuivat ja laajat Länsi-Australian peltoaukeat ovat luontainen ympäristö Acremasterille, jota valmistettiin noin 250 km Perthistä itään Merredinin kaupungissa.

New South Walesilainen viljelijä Andrew Beinke haaveili pitkään oman Acremasterin omistamisesta. Kun naapurustossa tuli myyntiin alkuperäisellä Mercedeksen V12-moottorilla varustettu traktori, ei hän epäillyt hetkeäkään vaan teki kaupat saman tien.

Beinken Acremaster on loppupään tuotantoa, minkä tunnistaa Internationalin väreistä ja haalistuneista logoista. Kuva: Marcus Pasveer

”Traktori on kaunis katsoa”, Beinke kertoo. Durran sadonkorjuu on juuri alkanut, mikä on australialaiselle viljelijälle vuoden kiireintä aikaa. Hänen Acremasterinsa seisoo tilakeskuksessa. ”Katso konepellin ja pystyputkien muotoilua. Traktorin ulkonäkö on aina tehnyt minuun vaikutuksen”, Beinke sanoo.

Hän onnistui hankkimaan vuosimallin 1985 traktorin vain 5 000 Australian dollarilla (noin 3 500 euroa). Sydämeltään Beinke on kuitenkin John Deere -fani. Päivittäiset työt tilalla hoidetaan vihreillä traktoreilla. ”Acremaster on vanha ihastukseni, olen aina halunnut omistaa sellaisen. Ennen kaikkea siksi, että traktori on kotimainen”, hän jatkaa.

Andrew Beinke ajaa päivittäin John Deeren kalustolla, mutta Acremasterin hankinta oli hänen haaveenaan pikkupojasta saakka. Kuva: Marcus Pasveer

Acremaster liittyy vahvasti Internationalin historiaan. Alkuperäinen länsi-australialainen International Acremaster oli tuotannossa vain muutaman vuoden. Kun yhtiön omistus siirtyi Caselle, Acremasterin valmistus päätettiin lopettaa nopeasti. Beinke oli onnekas saadessaan traktorin halvalla, paikallisessa huutokaupassa hän oli ainut traktorista tarjouksen tehnyt. Kauppaan kuuluivat vieläpä alkuperäiset levikepyörät.

Kuvien ottohetkellä traktori oli vielä alkuperäisasussaan hienon patinan ja eletyn elämän värittämänä. Omistajan suunnitelmissa on kuitenkin kunnostaa Acremaster ja maalata se uudelleen.

Traktori oli kuvien ottohetkellä alkuperäisessä asussaan, mutta Beinken suunnitelmissa on peruskunnostaa traktori ja maalata se alkuperäisväreillä. Kuva: Marcus Pasveer

Vaikka traktori viettääkin jo ansaittuja eläkepäiviään, on omistajan suunnitelmissa verrytellä sitä toisinaan töissäkin. Testimielessä Beinke on testannut traktoriaan jo kultivaattorin ja auran veturina. Hänen mukaansa varsinkin kyntäminen traktorilla on yhtä juhlaa. V12-moottorissa riittää tehoa ja äänimaailmaltaan se on upea. Mittariin pyörähti juuri 16 000 tuntia, mutta moottori on silti edelleen avaamaton.

Traktorin ajaminen on kuin ohjastaisi suurta laivaa valtamerellä. Traktori tuntuu pysähtyvän vasta pakotettuna ja tuntuu todellakin olevan tehty raskaisiin vetotöihin.

Acremasterin ohjaamo on hyvin eristetty. Kuljettajaa hellitään kääntyvällä hydraulijousitetulla istuimella ja tehokkaalla ilmastoinnilla. Kuva: Marcus Pasveer

Valmistusvuosi huomioon ottaen ohjaamo on ajanmukainen. Kuljettajan istuin on kääntyvä, olo ohjaamossa on kuninkaallinen. Puusomisteet verhoilussa luovat kasaritunnelmaa.

Ohjaamo on hyvin eristetty sekä äänen että lämpötilojen osalta. Ilmastointi toimii niin hyvin, että ohjaamon lämpötilan saa helposti pudotettua liiankin kylmäksi. Traktori on selvästikin rakennettu äärimmäisen kuumia ja pölyisiä olosuhteita varten.

1980-luvun tyylille uskollisten puusomisteiden kaiverrus Don Zanetic & Co viittaa yhtiön keskimmäiseen omistajaan. Zaneticin aikana traktoreita valmistettiin International Harvesterin brändin alla lähinnä Australian markkinoille. Kuva: Marcus Pasveer

Pian Beinken hankittua traktorin sen vaihteisto hajosi. Järkevimmäksi vaihtoehdoksi selvisi vaihtaa koko vaihdelaatikko, onneksi korvaava purkulaatikko löytyi läheiseltä romuttamolta. Korjaaminen ei kuitenkaan osoittautunut yksinkertaiseksi, sillä vanha vaihteisto tuntui olevan täysin jumissa traktorin rungon sisällä.

Kaiken mahdollisen yritettyään Beinke soitti traktorin alkuperäiselle suunnittelija Laurie Philipsille joka asui lähialueella. Irrotusohjeet tulivat puhelimessa kuin apteekin hyllyltä − vaihteiston irrottamista varten se tuli ripustaa nostolenkeistä ketjutaljalla ohjaamoon alla oleviin koukkuihin. Kun vaihteistoa nostettiin taljoilla hieman, se irtosi välittömästi.

9+3-vaihteisto on yhtiön omaa tuotantoa. Vaihteiston irrottaminen on oma taiteenlajinsa, avuksi tarvitaan ketjutaljaa ja traktorin alla olevaa monttua. Kuva: Marcus Pasveer

Beinke kaivoi pyöräkuormaajalla montun traktorin alle, johon vaihteisto mahtui laskeutumaan taljojen avustuksella. Toisin kuin muun traktorin korjaustöiden osalta, tämä työmaa osoittautui poikkeuksellisen vaikeaksi. Muutoin traktori on nimittäin rakennettu erittäin helposti korjattavaksi.

Yhteydenpito suunnittelijaan ja Acremasterin perustaja Laurie Phillipsiin teki Beinkeen vaikutuksen. Phillipsin korkeasta iästä huolimatta hän suhtautuu traktoreihinsa erittäin intohimoisesti ja on edelleen innokas auttamaan asiakkaitaan.

Phillips perusti konepajan Australian syrjäseudulle Merredinin lähelle vuonna 1966. Paja aloitti toimintansa tekemällä muutostöitä asiakkaiden traktoreihin. Alue on tunnettu äärimmäisestä kuivuudesta ja lämpötiloista. Viljelijät työskentelevät sen verran syrjässä, että ongelmien sattuessa he ovat lähinnä omillaan. 1960-luvulla kävikin nopeasti ilmi, että tuontitraktoreita ei ollut suunniteltu toimimaan näin rankoissa olosuhteissa.

Traktorin alkuperäisen suunnittelijan Laurie Phillipsin tavoitteena oli tehdä traktorista mahdollisimman yksinkertainen ja helposti ylläpidettävä. Pikaliittimille menevät hydrauliikkaletkut on helppo korjata. Kuva: Marcus Pasveer

Phillips alkoikin melko nopeasti valmistaa omia traktoreita, joissa oli panostettu paikallisten olosuhteiden sietoon. Ensimmäinen traktori osoittautui napakympiksi paikallisille viljelijöille ja se pystyi kilpailemaan täysiverisesti merten yli tuotujen tunnettujen brändien traktoreiden kanssa.

Andrew Beinken vaihteistonmetsästys paljasti Acremasterilla olevan edelleen paljon omistautuneita faneja.

Traktorin rakenteissa näkyy se, että se on pienen valmistajan tekemä ja suunniteltu rankkoihin olosuhteisiin. Kuva: Marcus Pasveer

Lyhyen markkinoillaolonsa aikana Acremasterin väritys ehti muuttua muutaman kerran. Kaikki värinvaihdokset liittyivät omistusjärjestelyihin. Ensimmäisten versioiden väritys oli punaruskean ja valkoisen yhdistelmä. Nämä alkupään traktorit olivat Larry Philipsin valmistamia ja varustettu Mercedes Benzin moottoreilla.

Mercedeksen vapaastihengittävä V12-moottori tuottaa 400 hevosvoimaa ja tarjoaa omistajan mukaan korvaa miellyttävän äänimaailman. Kuva: Marcus Pasveer

Taloudelliset vaikeudet valmistuksessa pakottivat Phillipsin tekemään sopimuksen Internationalin kanssa. Acremaster-yhtiön uusi omistaja Don Zanetic laati 1980-luvun alkupuolella liiketoimintasuunnitelman International Harvesterin kanssa, sen myötä Acremastereita alettiin valmistaa IH Acremaster -tuotenimellä.

Suunnitelmat eivät pitäneet pitkään, sillä International Harvester purki sopimuksen jo reilun vuoden jälkeen Casen kanssa yhdistyessään. Australian traktoriseikkailut olivat fuusion myötä ohi.

Seuraava omistaja oli amerikkalaisia Big Bud -traktoreita maahantuonut Horwood Bagshaw. Uusi omistaja päätti muuttaa traktorit vihreiksi. Tämäkään järjestely ei kestänyt pitkään ja lopulta Acremasterin taru päättyi vuonna 1987 viimeisten yksittäistilausten toimitukseen.

Teksti ja kuvat: Marcus Pasveer, käännös: Tapio Vesterinen