Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Fendt Vario oli portaattomien tehonjakovaihteistojen suunnannäyttäjä – nyt niitä on kaikissa moderneissa traktoreissa

    Fendt esitteli Vario 926 traktorinsa Agritechnica-näyttelyssä 1995. Kauan odotettu uutuus avasi uuden, portaattomalla voimansiirrolla varustettujen traktoreiden aikakauden.
    Fendt 926 Vario vm. 1995 Agritechnica 2025 -näyttelyssä. Esillä oleva traktori on tehtaan testikone. MAN-moottorin teho on 260 hv. Vario-voimansiirrossa on kaksi aluetta, 0–30 ja 0–50 km/h. Suurin ajonopeus saavutetaan noin 1600 kierroksen pyörimisnopeudella. 926-mallin ulkonäkö ja tekniikka ovat voimansiirtoa lukuun ottamatta samat kuin Favorit 800-sarjassa.
    Fendt 926 Vario vm. 1995 Agritechnica 2025 -näyttelyssä. Esillä oleva traktori on tehtaan testikone. MAN-moottorin teho on 260 hv. Vario-voimansiirrossa on kaksi aluetta, 0–30 ja 0–50 km/h. Suurin ajonopeus saavutetaan noin 1600 kierroksen pyörimisnopeudella. 926-mallin ulkonäkö ja tekniikka ovat voimansiirtoa lukuun ottamatta samat kuin Favorit 800-sarjassa. Kuva: Uolevi Oristo

    Fendt Vario -traktori

    • Fendt aloitti portaattoman voimansiirron kehitystyön jo 1950-luvulla. Sarjavalmistuksen valmistelu alkoi 1980-luvun lopulla.
    • Portaattomalla voimansiirrolla varustettu Fendt 926 Vario esiteltiin Agritechnica-näyttelyssä vuonna 1995.
    • Tänä päivänä kaikissa Fendt-traktoreissa on jokin portaattoman Vario-voimansiirron versioista.

    Fendt on aina halunnut kehittää omia teknisiä ratkaisujaan, vaikka valmiiden komponenttien tai esimerkiksi kokonaisen vaihteiston ostaminen olisi joskus ollut nopein ja todennäköisesti myös edullisin ratkaisu. Kilpailijoista on kuitenkin vaikea erottautua, jos perustekniikka on samaa kuin muillakin. Voimansiirtotekniikan kehittäminen on ollut yksi tärkeimmistä Fendtin painopistealueista, mistä Vario-voimansiirto on erinomainen esimerkki.

    Ajovoimansiirron välitystä säädetään kyynärnojaan sijoitetulla käsivivulla. Vivun etureunassa olevalla katkaisimella säädetään voimansiirron reagointinopeutta. Vaihtoehtoja on neljä. Vaihdevivun takana on ajonopeusalueen vaihtopainike. Oikeanpuoleisen oranssin napin painallus siirtää voimansiirron vapaalle.
    Ajovoimansiirron välitystä säädetään kyynärnojaan sijoitetulla käsivivulla. Vivun etureunassa olevalla katkaisimella säädetään voimansiirron reagointinopeutta. Vaihtoehtoja on neljä. Vaihdevivun takana on ajonopeusalueen vaihtopainike. Oikeanpuoleisen oranssin napin painallus siirtää voimansiirron vapaalle. Kuva: Uolevi Oristo

    Katso Fendt 926 Vario -traktorin tekniset tiedot Konedatasta

    Portaattoman voimansiirron edut tiedettiin jo 50-luvulla

    Useat valmistajat kokeilivat hydrostaattisen voimansiirron eri versioita jo 1950-luvulla, mutta sarjatuotantoon tuli International Harvesterin Hydro-maatalousmallien lisäksi vain erikoistraktoreita.

    Fendt esitteli oman portaattomalla voimansiirrolla varustetun Farmer 3 "Silberpfeil" eli "Hopeanuoli"-mallin 1963. Traktori havainnollisti portaattoman voimansiirron edut käytännössä, mutta hyötysuhde oli huono. Alkuperäinen, sisäiseen tehonjakoon perustuva hydrostaattinen konsepti osoittautui sopimattomaksi traktoreihin ja sen kehitysprojekti lopetettiin vuonna 1967.

    Huhujen mukaan Fendt kehitti 1970-luvulla myös henkilöautoissa käytettyä ns. ketjuvariaattoria, mutta se ei kestänyt traktorikäytössä.

    Sitkeää kehitystyötä

    Fendtin insinööri Hans Marschall jatkoi Silberpfeil-projektin jälkeen portaattomien voimansiirtojen kehitystyötä intohimoisesti. Hän tutustui vuonna 1972 Hannoverin messuilla laajalla nopeusalueella ja korkealla paineella toimivaan hydrauliseen komponenttiin. Marschall kehitti sen perusteella omaa ideaansa eteenpäin ja sai myöhemmin myös tohtori Hermann Fendtin sekä tuotekehitysjohtajana toimineen professori Stroppelin vakuuttuneeksi sen toimivuudesta. Ensimmäisten Vario-voimansiirroilla varustettujen kokeilutraktoreiden salaiset testit alkoivat 1980-luvun alussa.

    Vario 926-malli on CAN-väyläohjattu. Traktorin toimintoja säädetään kojetaulun oikealla puolella olevilla painikkeilla. Ohjauspyörän edessä oleva palkki kertoo voimansiirron toiminnasta ja opastaa kuljettajaa. Voimansiirron ohjauksen ja hallintalaitteiden kehitys on ollut nopeaa ja versioita on useita.
    Vario 926-malli on CAN-väyläohjattu. Traktorin toimintoja säädetään kojetaulun oikealla puolella olevilla painikkeilla. Ohjauspyörän edessä oleva palkki kertoo voimansiirron toiminnasta ja opastaa kuljettajaa. Voimansiirron ohjauksen ja hallintalaitteiden kehitys on ollut nopeaa ja versioita on useita. Kuva: Uolevi Oristo

    Vuonna 1987 Fendt lisäsi Vario-voimansiirron hydrauliikan ja säätöjärjestelmän kehitystyöhön panostuksia, koska markkinoilta ei ollut saatavissa valmiita komponentteja. Kolmesta Fendtin työntekijästä koostuva kehitystiimi kehitti Vario-konseptia sarjatuotantoon sopivaksi. Tavoitteena oli samalla nostaa voimansiirron hyötysuhdetta ja alentaa melutasoa. Yhteistyö komponenttien valmistajan kanssa toimi ja hyötysuhde saatiin nostettua jopa 97 prosenttiin.

    Huippusalaiset koeajot tehtiin suurella maatilalla Tsekeissä, kunnes 260 hv:n Fendt Vario 926 esiteltiin Agritechnica 1995 -messuilla. Sarjatuotanto aloitettiin seuraavana vuonna ja Saksan ulkopuolelle ensimmäiset koneet toimitettiin 1997.

    Vario 926 tekniikkaa

    Fendt oli lanseerannut yli 200-hevosvoimaiset Favorit 800-mallit 1990-luvun alussa. MAN-moottorilla, ZF:n suunnanvaihtajalla ja pikavaihteella sekä turbiinikytkimellä varustettu mallisto kattoi teholuokat 160–230 hevosvoimaan.

    926 Varion nostolaitteen hallintavivut on keskitetty oikean sivuikkunan eteen samalla tavoin kuin Favorit 500- ja 800-malleissa. Ulkopuolista hydrauliikkaa hallitaan mekaanisilla vivuilla, jotka on sijoitettu istuimen ja oikean lokasuojan väliin. Moottorin kierroksia säädetään jalalla tai mekaanisella käsikaasulla.
    926 Varion nostolaitteen hallintavivut on keskitetty oikean sivuikkunan eteen samalla tavoin kuin Favorit 500- ja 800-malleissa. Ulkopuolista hydrauliikkaa hallitaan mekaanisilla vivuilla, jotka on sijoitettu istuimen ja oikean lokasuojan väliin. Moottorin kierroksia säädetään jalalla tai mekaanisella käsikaasulla. Kuva: Uolevi Oristo

    Vario 926 oli ulkonäöltään ja tekniikaltaan lukuun ottamatta voimansiirtoa samanlainen traktori kuin Fendt Favorit 824. Moottorista voitiin kuitenkin ottaa enemmän voimaa, koska Vario ML260 -voimasiirto kesti nimensä mukaisesti enemmän tehoa.

    Nykyisiin Vario-malleihin verrattuna suurimmat voimansiirron erot olivat hallintajärjestelmässä ja ajotavassa. Moottorin kierrosluvun säätö tapahtui perinteisesti jalkapolkimella ja ajovivulla säädettiin vain voimansiirron välitystä. Ajovipu oli nykyiseen verrattuna vaatimaton, koska siinä ei ollut nostolaitteen painikkeita.

    Variossa oli kaksi mekaanista nopeusaluetta, joista toinen oli tarkoitettu pelto- ja toinen siirtoajoon. Ratkaisu paransi voimansiirron hyötysuhdetta raskaassa vedossa ja matalilla nopeuksilla. Aluevaihdetta ei tarvinnut vaihtaa vauhdissa, koska kummankin välityssuhteen käyttöalue alkoi nollasta. Kaikki kuljettajat eivät tätä uskoneet, vaan vaihtoivat aluetta vauhdissa, mikä aiheutti joitain rikkoontumisia.

    N-painikkeella vaihteiston sai ajon päätyttyä vapaalle.

    928 Vario voitiin varustaa kääntyvällä ohjauspulpetilla. Takaperin ajo onnistui hyvin, koska Variolla voi peruuttaa jopa 30 km/h nopeutta.
    928 Vario voitiin varustaa kääntyvällä ohjauspulpetilla. Takaperin ajo onnistui hyvin, koska Variolla voi peruuttaa jopa 30 km/h nopeutta. Kuva: Uolevi Oristo

    Variota oli helppo ajaa eri tilanteissa, koska vaihteiston reagointinopeutta voi säätää neliportaisella kytkimellä. Vario 926 kiihtyi 0–50 km/h nopeammin kuin useimmat sen ajan pikkuautot. Suunnanvaihdon voi tehdä pelkästään vetämällä vaihdevipua sivusuunnassa kuljettajaa kohden, ja sen hetkisen ajonopeuden sai tallennettua työntämällä vaihdevipua lokasuojaa kohden.

    Varion kehitystyö jatkuu

    Agco osti Fendtin melko pian Varion esittelyn jälkeen. Vario-projektin onnistumisella on todennäköisesti ollut merkittävä vaikutus Agcon ostopäätökseen. Kaupanteon jälkeen huhuttiin, että Agcon tavoitteena olisi ollut laajentaa Varion käyttöä esimerkiksi kuorma-autoissa, mutta näin ei kuitenkaan ole käynyt.

    Fendt on Agcon omistuksessa jatkanut Vario-voimansiirron kehitystä edelleen vahvasti. Ilman monilevykytkimiä toimivan Vario-vaihteiston toimintaperiaate on edelleen sama, mutta sen käyttö on kehittyneempien ohjausjärjestelmien ansiosta monipuolisempaa.

    Fendt Xylon-mallien seuraajaksi suunniteltu Evo 828 konseptitutkielma oli portaattomalla vaihteistolla ja kahden hengen ohjaamolla varustettu järjestelmäajoneuvo, jossa käytettiin Vario 700 mallien tekniikkaa. Agcon amerikkalainen johtoporras ei ilmeisesti uskonut järjestelmätraktorin ideaan, koska Evo ei tullut koskaan tuotantoon.
    Fendt Xylon-mallien seuraajaksi suunniteltu Evo 828 konseptitutkielma oli portaattomalla vaihteistolla ja kahden hengen ohjaamolla varustettu järjestelmäajoneuvo, jossa käytettiin Vario 700 mallien tekniikkaa. Agcon amerikkalainen johtoporras ei ilmeisesti uskonut järjestelmätraktorin ideaan, koska Evo ei tullut koskaan tuotantoon. Kuva: Timo Oksanen

    Traktorin ajoa helpottava TMS-voimansiirto tuli markkinoille 2006, kun uusi Vario 800-mallisto esiteltiin. Kuljettaja säätää vauhtia ajopolkimella ja automatiikka säätää moottorin kierroslukua ja voimansiirron välityssuhdetta siten, että haluttu ajonopeus saavutetaan tehon tarpeesta riippumatta mahdollisimman taloudellisesti.

    Varioita kokeiltiin yhdessä muiden ideoiden kanssa, josta esimerkkinä 6-pyöräinen, 540 hv:n TriSix-traktori. Se oli esillä Agritechnica 2007 näyttelyssä, mutta ei tullut koskaan tuotantoon. Projektin antia hyödynnettiin 2014 esitellyssä VarioDrive-voimansiirrossa. Se mahdollisti etu- ja taka-akselin pyörittämisen eri nopeudella siten, että luisto, maan tiivistyminen ja polttoaineen kulutus vähenevät etenkin käännöksissä ja maantiellä.

    Fendtin tavoitteena oli kehittää Euroopan olosuhteisiin sopiva vaihtoehto runko-ohjattaville "jenkkikoneille". Kuusipyöräinen ja 540 hv:n tehoinen TriSix oli riittävän kapea Euroopan teille, mutta rakenteeltaan monimutkainen. TriSix-mallissa oli kaksi Vario-voimansiirtoa, toinen käytti etummaista ja keskimmäistä akselia, ja toinen vain takimmaista. Akseleiden nopeuksia säädettiin erikseen.
    Fendtin tavoitteena oli kehittää Euroopan olosuhteisiin sopiva vaihtoehto runko-ohjattaville "jenkkikoneille". Kuusipyöräinen ja 540 hv:n tehoinen TriSix oli riittävän kapea Euroopan teille, mutta rakenteeltaan monimutkainen. TriSix-mallissa oli kaksi Vario-voimansiirtoa, toinen käytti etummaista ja keskimmäistä akselia, ja toinen vain takimmaista. Akseleiden nopeuksia säädettiin erikseen. Kuva: Andreas Mohr

    VarioDrive-traktorissa on kaksi Vario-voimansiirtoyksikköä, joista toinen käyttää etu- ja toinen taka-akselia. Ohjausjärjestelmä lisää etuakselin pyörimisnopeutta kaarteissa, koska etupyörät kulkevat pidemmän matkan. Suoraan ajettaessa VarioDrivessä etu- ja takarenkaat pyörivät samaa nopeutta.

    Perinteinen nelivetoratkaisu kuluttaa enemmän polttoainetta ja renkaita kuin VarioDrive, koska etu- ja taka-akselin rengaskoot on kääntyvyyden helpottamiseksi valittava siten, että etupyörät pyörivät maahan nähden 2–4 % nopeammin kuin takapyörät.

    Vario-voimansiirto löi itsensä nopeasti läpi varsinkin urakointiluokan koneissa. Muut valmistajat kehittivät omia portaattomia mallejaan, mutta Fendt Vario oli kiistatta ensimmäinen suurina sarjoina valmistettu tehonjakovaihteisto. Vuonna 2009 valmistui 100 000. Fendt Vario.

    Kaikki tällä hetkellä myynnissä olevat Fendt-traktorit on varustettu Vario-voimansiirron eri versioilla.