
Eteläafrikkalainen ACO-traktorimerkki syntyi, kun paikallinen viljelijä ei löytänyt markkinoilta sopivaa vaihtoehtoa − tavoitteena oli luoda tuhoutumaton traktori

Eteläafrikkalainen maanviljelijä Alph Coetzer mieli aikanaan traktoria, joka kestäisi maan rajuissa olosuhteissa. Kun markkinoilta ei löytynyt sopivaa vaihtoehtoa, päätti hän rakentaa sellaisen itse. Lopputulos todettiin paikallisiin oloihin täydellisesti sopivaksi, minkä vuoksi traktoreita ryhdyttiin valmistamaan myös myyntiin.
Ensimmäinen prototyyppi valmistui 1980-luvulla. Vuosien hiljaiselon jälkeen uuden omistajan käsiin ajautunut ACO yllätti markkinat vuonna 2022 esittelemällä uuden 460-mallin, joka tosin oli pitkälti rakennettu vanhemman yksilön komponenteista.
Tavoitteena tuhoutumaton traktori
Alph Coetzerin tavoitteena vuonna 1985 oli luoda tuhoutumaton traktori. Tavoite vaikuttaa onnistuneen varsin hyvin, sillä 1980-luvun ACOja on edelleen runsaasti aktiivikäytössä.
Coetzer suhtautui intohimoisesti sekä mekaniikkaan että lentokoneellaan lentämiseen. Molemmat taidot osoittautuivat myöhemmin erittäin hyödyllisiksi. Coetzer ei ollut tyytyväinen markkinoiden tarjontaan 1980-luvulla. Edes järeästi tehty amerikkailainen Steiger ei vastannut hänen vaatimustasoaan. Coetzerin mielestä Steiger oli lähes täydellinen, mutta sen akseliväli oli liian lyhyt. Coetzerin tarinassa on paljon samankaltaisuutta Steigerin kehittäneiden dakotalaisten Steigerin veljesten kanssa.
Maatilapajan projekti päätyi tässäkin tapauksessa lopulta tuotantoon. Vuonna 1985 Coetzer sai ensimmäisen prototyyppinsä valmiiksi koeajoja varten. ACO-nimi muodostettiin Alph-etunimen ensimmäisestä ja Coetzer-sukunimen kahdesta ensimmäisestä kirjaimesta. Kaikki traktorit malliston pienimmistä, eli 240- ja 270-malleista aina aikanaan maailman kolmanneksi suurimmaksi traktoriksi tituleerattuun 600-malliin tehtiin käsityönä omassa pajassa.
Mistä kaikki alkoi
ACO-traktoreiden juuret ovat Etelä-Afikassa Oranjekuilin tilalla Free Staten provinssissa maan keskiosissa. Tila sijaitsee hiekkatien päässä muutaman kilometrin päässä Hoopstadin kaupungista.
Tila henkii vanhojen aikojen tunnelmaa, päivittäiset työt hoidetaan edelleen alkuperäisillä ACO-traktoreilla. Alkuperäinen rakennus, jossa Coetzer valmisti traktorinsa palvelee nykyisin maapähkinävarastona. Tilan päätuotantosuunta on nykyisin maapähkinöiden kasvatus. Sadonkorjuuaika on lähellä, minkä huomaa valmisteluista. Tilan ACO-traktoreita sekä sadonkorjuukoneita valmistellaan tulevaan sesonkiin.

Tilan toimintoja pyörittävät nykyisin Jacques Griessel ja hänen vaimonsa Wilma. Wilma on ACOn perustajan tytär. Pariskunta puhuu traktorivalmistuksesta suurella intohimolla. Valmistukseen liittyy paitsi paljon hyviä muistoja, myös surullisia tarinoita.
”ACO-traktorit rakennettiin ensisijaisesti tunteella ja valitettavasti vähemmän liiketoimintamielessä. Pääasiassa tästä johtuen yhtiö ajautui konkurssiin vuonna 1998”, Wilma Griessel kertoo. ”Ensimmäiset yksilöt rakennettiin pääasiassa paikallisille viljeliöille sekä ystäville. Osa uusista omistajista oli tulevasta traktoristaan niin innostuneita, että he jopa asuivat tilalla seuratakseen traktorin valmistumista”, hän jatkaa.

Jälkimarkkinointiin panostettiin tosissaan. Ostajille luvattiin, että mikä tahansa traktoriin tullut ongelma ratkaistaan 48 tunnissa. Mikäli traktoria ei saatu kahdessa vuorokaudessa kuntoon, luvattiin asiakkaalle toimittaa sijaiskone korjauksen ajaksi. Coetzerin päätavoitteena oli tyytyväiset asiakkaat.
Avokätiset takuut osoittautuivat kuitenkin pienelle valmistajalle taloudellisesti raskaiksi. Coetzer lensi korjauskeikoille omalla lentokoneellaan ja päätyi usein korjaamaan rikkoutuneet traktorit veloituksetta.
ACO nousi etenkin Free Staten provinssin viljelijöiden keskuudessa hyvin suosituksi traktoriksi. Asiakkaita oli jonoksi asti ja tilauskirjat pitkiä. Innostus ja intohimo estivät kestävän taloudellisen strategian muodostumista. ”Menetimme loppujen lopulta kaiken, jopa maatilan. Onneksi onnistuimme jälkikäteen hankkimaan suuren osan tilasta takaisin”, Wilma kertoo.
Traktoreita valmistui 1980- ja 90-lukujen aikaan yhteensä 420 kappaletta, joista kuusi on edelleen töissä Oranjekuilin tilalla. Etelä-Afrikassa on edelleen käytössä huomattava määrä valmistuneista yksilöistä, osa on viety töihin myös Australiaan.

Maalaamo maapähkinävarastona
Griesselin perhetilan edessä seisoo ACO 350 -traktori tummennettuine laseineen. Runko-ohjattu traktori valmistui vuonna 1996 ja on ollut tilalla siitä saakka. Traktori on päävastuussa maapähkinöiden viljelytöistä. Traktorilla tehdään paljon raskasta maanmuokkaustyötä.


Ainut traktoriin tehty muutos tai päivitys on siihen asennettu John Deeren automaattiohjausjärjestelmä. Tuntimittari osoittaa käyttötunteja olevan yli 30 000.

Jacques Griessel avaa oven vanhaan tuotantorakennukseen, joka nykyisin palvelee maapähkinävarastona. Hän osoittaa kohtaa jossa lattiassa on nähtävillä edelleen jälkiä keltaisesta maalista. ”Kaikki valmistetut traktorit maalattiin tässä rakennuksessa”, Jacques kertoo. Rakennuksen taakse on pysäköity muutama varaosakone. ”Älä ota noista kuvia, ei näyttäisi hyvältä lehdessä”, hän vitsailee.

Edelleen olemassa olevan kaluston varaosahuolto ei ole kuitenkaan pelkästään purkuosien varassa. ADE:n eli Mercedeksen lisenssillä valmistetun moottorin osia on edelleen laajasti saatavilla Etelä-Afrikassa, sama pätee joissain malleissa käytettyjen Cumminsin moottoreiden osiin.
Yleisesti saatavilla olevien varaosien lisäksi perustekniikkaa edustavat traktorit on helppo korjata tiloilla. Yksi Alph Coetzerin kantavista ajatuksista oli valmistaa traktorit siten, että ne voidaan korjata normaalin maatilan varustukseen kuuluvilla työkaluilla. Paikallisen sanonnan mukaan homma onnistuu yleensä siirtoleukapihdeillä ja rautalangalla.

Uuteen nousuun
Vuonna 2022 ACO nousi jälleen puheenaiheeksi vuosien hiljaiselon jälkeen, kun se esitteli uuden 460-mallin, joka tosin perustui vanhempaan malliin. Johannesburgilainen lentokonemekaanikko Justus Venter teki uudet piirustukset isänsä Nick Venterin kanssa. Ikävä kyllä Nick Venter kuoli pian sydänkohtaukseen, mutta hänen poikansa otti kunnia-asiakseen viedä isänsä suunnitelmat maaliin.

Justus jututti paikallisia viljelijöitä ja insinöörejä. Lopputulos oli selkeä − eteläafrikkalaiset viljelijät tarvitsevat edelleen yksinkertaisia ja luotettavia traktoreita, jotka ovat helppoja käyttää ja korjata ilman runsasta koulutusta. Justus päätti rakentaa modernin version klassisesta ACO-mallista.
Uutukaisen 625-hevosvoimaisen ACO 460-traktorin perusajatus on sama kuin ennenkin. Jopa moottori on sama ADE:n valmistama V10-tuplaturbodiesel kuin vanhemmissakin malleissa. Ohjaamo on tilava ja traktorin käyttö helppoa. Vaihteisto on Twin Discin valmistama sähköisesti hallittu pikavaihdevaihteisto. Kaikki säädöt tehdään yhden näytön tai kyynärnojan painikkeiden kautta.

Automaattiohjaus on tunnetusti vaikea saada toimimaan tarkasti runko-ohjatussa traktorissa, joten sen kehitystyöhön on uhrattu paljon resursseja. Uudelleenrakennettua traktoria tulee seuraamaan täysin uusin tuotantomalli. Uudelleen henkiinherätetyn yhtiön toimintaan kuuluu myös tarjota tehdaskunnostuspalvelua vanhemmille traktoreille. Suunnitelmissa on myös kokonaan uuden pienemmän traktorimalliston esittely.
Teksti: Marcus Pasveer, käännös: Tapio Vesterinen
Osaston luetuimmat
- Valmet 6400 -traktori oli suosittu työjuhta sekä räätälöidyn traktorivarustelun edelläkävijöitä – ostajan on syytä tarkistaa traktorin varustelu tarkkaan
- JCB Fastrac 3220 vetokoneena 15 vuoden ajan – näin traktori on pärjännyt raskaissa töissä vuosien varrella
- Omaa puutavaraa saa käyttää rakentamisessa
- Karjatilallinen ja yrittäjä Juha Salin on jatkuva kehittäjä, joka käyttää otolliset tilanteet hyväksi – ”Yrityksen päätöksenteossa ei pitäisi lukita mitään lopulliseksi”
- Käyttäjäkommentti Valmet 6400 -traktorista: Toimivaa tekniikkaa
- Hollannissa biokaasuinnostus on lähdössä vauhtiin – "Biokaasulaitokselle on helpompi saada ympäristölupa kuin navetalle”
- Kehitteillä olevien peltorobottikonseptien määrä kasvaa – näissä seikoissa piilee robotiikan markkinahaasteet tulevaisuudessa