Deutz / Deutz-Fahr

C9200:n seuraajaksi esiteltiin C9300 syksyn 2017 Agritechnicassa. Moottorit olivat edelleen 7,7-litraisia Mercedeksiä, mutta nyt Stage 4 -päästöluokkaa. Viljasäiliö oli 10 hl entistä suurempia ja tyhjennysnopeutta oli lisätty 120 litraan sekunnissa. CommanderCab VI:ksi ylennetyn hytin hallintalaitteita oli kehitetty. Tärkeimmät säädöt ja mittarit löytyivät nyt 8 tuuman iMonitor-kosketusnäytöstä. Melutason luvattiin olevan entistä alhaisempi. Ajohydrauliikkaa ohjattiin sähköisesti, mikä mahdollisti vakionopeussäädin-toiminnon.

Perusmalli oli TS eli varustettu jälkipuintikelalla. TSB-mallissa koneisto pysyi vaakasuorassa 20 % pituus- ja 6 % sivuttaiskallistuksissa, myös leikkuupöytä kallistui.

Vuoden 2021 malleihin tuli Stage V -moottorit, 353 ja 381 hv.

Puimurit

Deutz-Fahr C9305-C9306

Syksyllä 2014 esiteltiin C9000-sarjan alapuolelle C7000-sarja, joka oli edelleen kehitetty 6000-sarjan isommista malleista. Moottorit olivat 6,1-litraisia Deutzeja, joissa oli urearuiskutus ja oksidointikatalysaattori. Säiliön tyhjennyksen yhteydessä oli käytettävissä lisäteho-ominaisuus. Viljasäiliöt vastasivat entistä suurempaa mallia. Vakiovarusteena oli mm. leikkuupöydän automaattinen korkeussäätö ja sivukallistus, kaatokelan automaattinen nopeudensäätö, varstasillan sähköinen korkeussäätö ja puintitappiovalvonta. Ohjaamo oli uudistettu Commander Cab V. TS-mallissa oli jälkipuintikela. TSB-malli oli rinnepuintiversio. Saatavana oli myös uusi kumitelaversio. Sähköisen seulojen säädön sai lisävarusteena.

Vuodelle 2016 tulivat tehokkaammat MB-moottorit, pidempi tyhjennysputki ja lisävarusteeksi pituussäädettävät Varicrop-pöydät.

Deutz-Fahr C7205 – C7206

Syksyllä 2015 Deutz-Fahr esitteli C6000-sarjan puimurit vuonna 2013 esitellyn C9000-sarjan ja 2014 esitellyn C7000-sarjan alapuolelle. D-F:n puimurien tuotekehitys oli varsin voimakasta, vaikka valmistusmäärät olivat vain muutama sata vuodessa. Muotoilu oli isompien mallien tapaan peräisin Giugiaroilta. Moottori oli maksimiteholtaan 250-hevosvoimainen Deutz, jossa oli urearuiskutus ja oksidointikatalysaattori. Puintikoneisto oli sama kuin vanhemmassa mallissa 6040. 70 hl viljasäiliö oli 5 hl entistä suurempi. Leikkuupöydäksi oli saatavissa myös pituudeltaan säädettäviä Variocrop-malleja. Ohjaamo oli Commander Cab Evo II (74 dB). Tärkeimmät toiminnot oli keskitetty uuteen ajokahvaan. Vakiovarustelu oli perustasoa, mutta lisähintaan sai mm. leikkuupöydän sivukallistuksen, suurtehosilppurin ja puintitappiovalvonnan.

Tallenna

Deutz-Fahr C6205

Fahr aloitti leikkuupuimurin kehittämisen vuonna 1938 varsin omaperäisillä ratkaisuilla. Puintikoneisto asetettiin poikittain. Ensimmäiset prototyypit olivat apumoottorilla varustettuja vetopuimureja. Sodan hidastaman kehitystyön edetessä siirryttiin itsekulkevaan malliin. Siinä päädyttiin hoitamaan veto taka-akselilla. Edessä oli yksi ohjaava pyörä.

Ensimmäistä myyntiin asti ehtinyttä mallia saatiin odottaa vuoteen 1951. Fahr MD 1 oli edelleen takavetoinen ja kolmipyöräinen, mutta puintikoneisto oli asennettu pitkittäin pidemmän kohlimen mahdollistamiseksi. Bensamoottori oli 30-hevosvoimainen ja leikkuuleveys 210 cm. MD 1:tä valmistui vain 10 kappaleen sarja. Kokemusten perusteella seuraavalle vuodelle tehtiin suuria muutoksia ja luovuttiin omaperäisistä ratkaisuista. MD 2:ssa vetävä akseli vaihtui eteen. Moottori oli 45 hevosvoimainen diesel ja se siirtyi perältä vasemmalle kyljelle. Tätä mallia valmistettiin 40 kpl.

Vuosina 1953 ja 1954 tuotannossa oli malli MD 3, jossa oli enää pieniä parannuksia edeltäjään verrattuna. Pikkuruisia vetopyöriä oli suurennettu ja tehoa lisätty 48 hevosvoimaan. Vaihteita oli viisi ja muuta nopeudensäätömahdollisuutta ei ollut. Puintikelan ja kohlimen leveys oli 150 cm, mutta seulaston 100 cm. MD 3:a valmistui yli 200 kappaletta.

Vuonna 1954 tulivat MD 4 ja suositumpi MD 4 St. Merkittävin uutuus oli ajonopeusvariaattori, jonka avulla kaksivaihteinen vaihteisto riitti. Myös puintikelan nopeudensäätöön oli variaattori. Leikkuuleveys oli kasvatettu 220 senttiin. Näitä malleja valmistettiin vuoteen 1948 mennessä 226 kappaletta.

Vuonna 1955 esiteltiin MD 4:n yläpuolelle 244 cm leikkuuleveydellä varustettu MD 5. Leikkuupöytä oli uusittu, mm. kaatokela oli nyt 6-lapainen kolmen sijasta ja se oli hydraulisesti nostettavissa 80 cm korkeuteen mekaanisen 55 cm:n sijasta ja mattokuljetin oli vaihdettu syöttörumpuun ja kolakuljettimeen. MD 5:ttä ja sen vahvistettua versiota MD 5 A valmistettiin vuoteen 1958 mennessä 294 kappaletta.

Fahr MD 1 – MD 5

Syksyllä 2009 Deutz-Fahr 5600-sarjasta jatkojalostettiin 6000-sarja. Muutos näkyi lähinnä sivupeltien nurkkien pyöristymisenä. Teknisissä tiedoissa ainoat erot olivat säiliön tyhjennysnopeuden pieni kasvatus 90 litraan minuutissa ja lisävarusteena saatavat suuremmat takarenkaat. Hydrauliikkapumppu oli nyt kuormantunteva. Ohjaamo oli entinen Commander Cab IV. Sähköinen seulojen säätö oli lisävaruste. Myös neliveto oli saatavilla.

6060 HTS Climber oli rinnepuimuri, jonka koneisto pysyi vaakasuorassa 40 % sivukallistuksessa, 30 % ylämäessä ja 10 % alamäessä.

Vuonna 2012 tuli saataville telavarustus. Moottoreihin tuli urearuiskutus ja lisäteho-ominaisuus säiliön tyhjennyksen yhteydessä. Polttoainesäiliöt olivat entistä suuremmat. Ulkonäköön tuli pieniä muutoksia hopeisine raitoineen. Viljasäiliöt olivat entistä suuremmat. Leikkuupöytää oli uudistettu, mm. syöttösormet oli nyt jaettu syöttörummun koko kierrokselle aikaisempien rivien sijasta ja leikkuusysteemi oli Schumacher Easy Cut II. 6000-sarjan avulla Deutz-Fahr onnistui yli kaksinkertaistamaan puimurituotantonsa yli 300 kappaleen vuositasolle.

6000-sarjan tuotanto jatkui EU:n ulkopuolisille markkinoille vielä 2020-luvulla.

Deutz-Fahr 6060-6095

Vuodelle 2017 Deutz-Fahr esitteli Itä-Euroopan markkinoille kaksi edullista peruspuimuria. Kahta vuotta myöhemmin näistä tehokkaampi, C5305 tuotiin myös Länsi-Eurooppaan, jossa arvioitiin olevan asiakkaita, jotka haluavat rahtipuimurin sijasta käyttää omaa puimuria. Moottori oli vaihdettu Stage 5 -tason mukaiseksi. C5000-sarjan muotoilu oli perinteisen kulmikasta. Puintikoneiston leveys oli sama 111 cm, joka oli viimeksi ollut käytössä vuosituhannen vaihteessa Actor-malleissa. Myös esim. viljasäiliön tilavuus, 46 hl, oli sama. Pituutta ja painoa oli kuitenkin tullut huomattavasti lisää.

Kohlimia oli viisi. Leikkuujärjestelmä oli Schumacher Easy Cut II. Takaisinpyöritys toimi sähköllä. Puintikoneiston ja säiliön tyhjennyksen kytkentä toimivat mekaanisesti, samoin seulojen säätö.

Ohjaamo oli Commander Cab EVO eli yksinkertaistettu versio isommissa malleissa käytetystä. Vakiovarusteluun sisältyi mm. kaatokelan automaattinen nopeussäätö ajonopeuden mukaan, automaattinen leikkuukorkeuden säätö sekä ohjaamon manuaalinen ilmastointi.

Deutz-Fahr C5205 – C5305

Deutz-Fahrin ainoa itse Kroatiassa valmistama puimurimallisto oli uudistunut moneen kertaan, mutta perusrakenteessa oli edelleen paljon samaa kuin vuonna 1991 esitellyssä Toplinerissa ja esimerkiksi puimurin ilmoitettu kokonaispituus oli pysynyt millilleen samana. Syksyllä 2013 esitelty C9000-sarja oli Giugiaron muotoilema. Ohjaamo oli uudistettu Commander Cab V. Hallintalaitteet pienine näyttöineen olivat lähes samanlaiset kuin ennenkin. Moottorit olivat samat 7,8-litraiset Deutzit scr-tekniikalla kuin uusimmissa 6000-sarjan malleissa.

Perusmalli oli TS eli varustettu jälkipuintikelalla. TSB-mallissa koneisto pysyi vaakasuorassa 20 % pituus- ja 6 % sivuttaiskallistuksissa, myös leikkuupöytä kallistui. Aikaisemmin levein leikkuupöytä oli ollut 720 cm, nyt 900 cm. Syöttökanava oli uusi ja kolakuljettimen edessä oli syöttösormilla varustettu pieni rumpu. Viljasäiliö oli myös 5-kohlimisessa mallissa nyt 95-hehtoinen ja tyhjennysputki 6-metrinen. Taka-akseli oli uusi säädettävä malli. Neliveto oli saatavissa lisävarusteena, samoin telaketjuvarustus.

Tallenna

Deutz-Fahr C9205-C9206

Valmistajan muita koneita

Vanha perävaunu uuteen uskoon – näillä muutoksilla kärryn käyttö helpottui huomattavasti

Parikymmentä vuotta sitten hetken mielijohteesta hankittua perävaunua käytettiin eräässä vaiheessa hyvinkin aktiivisesti viljan ajoon, mutta nyt se on päässyt käytön puutteessa rapistumaan. Perävedolla varustetun vaunun tekniikkaan eivät aika ja ulkosäilytys ole vaikuttaneet, joten ajatus sen käyttökunnostuksesta ei ollut täysin älytön.

Koneviesti

Huolto ja tekniikka

Lukijan idea: Heittosuojaan muovinen kahva

Yksinkertainen muovikahva helpottaa heittosuojan nostamista kuljettajan paikalta ajettaessa esteen ohitse.

Lukijan idea

Ski-Doo uudisti hyötykelkkojaan vuodelle 2026 – uMotion-alustan jousitus on muuttunut radikaalisti

Ski-Doo Expedition XRTEME on kelkka, jolla voi ajaa rauhallisesti metsän siimeksessä, mutta tarvittaessa vauhtia riittää reitilläkin. Kaksitahtisessa E-TEC 850 riittää paukkua.

Ajoneuvot ja ympäristö

Lynxin vuoden 2026 moottorikelkoissa on teknisiä muutoksia useammassakin mallissa – leveätelaiset kehityksen eturivissä

Commander on täysiverinen hyötykelkka, jolla tukkikuorma liikkuu kevyesti. Ohjattavuus on parantunut etujousitukseen tehtyjen muutosten ansiosta.

Polariksen 2026-mallistossa suuntaus on sporttisten ja yleiskäyttöisten leveätelaisten moottorikelkkojen suuntaan

Uusi kelkka Voyageur 650 155, jonka runko muuttui tulevalla kaudella Matryxiin.

eSled-moottorikelkkojen tuotanto aloitettu Mikkelissä

Akut koostuvat moduuleista, jotka kootaan Mikkelin laitoksella.

Yritykset ja tapahtumat

Valmet Automotive ja Patria allekirjoittivat aiesopimuksen panssaroitujen ajoneuvojen valmistuksesta ja testauksesta

Patrian 6x6 panssaroidusta ajoneuvosta on tullut Common Armoured Vehicle System (CAVS) -ajoneuvohankkeen myötä lähes tuhat tilausta, joten tuotantokapasiteettia tarvitaan merkittävästi lisää.

Uutiset

Uusimmat artikkelit

Fahr

Deutz-Fahr

Deutzin perustaja Nikolaus Otto aloitti ottomoottorien sarjatuotannon vuonna 1876. Maatalouskonetuotanto alkoi 1900-luvun alussa. Ensimmäiseen maailmansotaan Deutz valmisti 100-hevosvoimaisia tykinvetotraktoreita. Ensimmäinen varsinainen maataloustraktori oli vuonna 1926 esitelty MTH 222. Lähes kaikki Deutzin valmistamat traktorit ovat olleet ilmajäähdytteisiä dieseltraktoreita.

Deutzia toi Suomeen aluksi Labor, myöhemmin Suomen Koneliike ja Aug. Lipsanen. 1950-luvun alussa tuontimalleja olivat 15-hevosvoimainen F1L514 ja 30-hevosvoimainen F2L514. Nostolaite oli lisävaruste. Deutz hyödynsi jo tässä vaiheessa tekniikkaa, jossa pienestä komponenttimäärästä valmistettiin laaja mallisto moottoreita ja traktoreita. Vuonna 1957 esiteltiin D-mallisto, jossa oli uuden sukupolven moottorit. Tähän mallistoon esiteltiin myöhemmin painonsiirtojärjestelmä ja neliveto. 1960-luvun alussa Deutzien tuotanto alkoi myös Brasiliassa. Vuonna 1967 esiteltiin kulmikkaasti muotoiltu 06-sarja, jossa oli suorasuihkutusdieselit ja osassa mallistoa synkronoitu vaihteisto.

Vuonna 1968 Deutz yhdistyi Fahrin kanssa ja vuonna 1981 tuotemerkiksi vaihtui Deutz-Fahr. Vuonna 1972 Deutz toi markkinoille järjestelmätraktori Intracin, jossa ohjaamo oli sijoitettu eteen. Vuonna 1978 esiteltiin teknisesti kehittynyt DX-mallisto, jonka tehokkain malli oli aluksi 150-hevosvoimainen. Vuoteen 1992 mennessä oli valmistunut miljoona traktoria, mutta tahti alkoi hidastua. Same osti Deutz-Fahrin traktorituotannon vuonna 1995. Samaan aikaan tuotanto siirtyi entiselle Köla-tehtaalle Lauingeniin ja täysin uusi Agrotron-sarja esiteltiin. Modernisti muotoillussa Agrotronissa oli uudet vesijäähdytteiset Deutz-moottorit. Pian mallistoon alkoi tulla malleja, jotka olivat Italiassa valmistettuja ja poikkesivat vain vähän vastaavista Same- ja Lamborghini-malleista. Vuonna 2001 esiteltiin ZF:n portaattomalla vaihteistolla varustetut Agrotron TTV:t.

Traktorit

Fahrin puimurituotanto alkoi vuonna 1951 itsekulkevalla mallilla MD 1, jossa oli 30-hevosvoimainen bensamoottori ja 210 cm leikkuuleveys. Sitä seurasivat pian tehokkaammat ja leveämmällä leikkuupöydällä varustetut MD 2, 3, 4 ja 5. Vuonna 1955 näiden alapuolelle esiteltiin MDL. Siinä oli aluksi 150 cm leikkuuleveys ja Porsche 356:n moottoriin perustuva bensakäyttöinen teollisuusmoottori. Vuonna 1958 leikkuuleveys kasvoi 180 cm:iin ja bensamoottorin rinnalle tuli 34-hevosvoimainen MB diesel. Vuonna 1959 tuli tarjolle myös 210 cm:n leikkuupöytä.

Moottori oli sijoitettu ohjaamon sivulle. Leikkuupöydän nosto tapahtui mekaanisesti käsivivulla ja lasku jalkapolkimella. 210 cm leikkuupöydän yhteydessä leikkuupöydän nosto oli hydraulinen. Laonnostokelan nopeus voitiin vaihtaa kahden vaihtoehdon välillä. Puintikelan nopeutta voitiin muuttaa 1100…1550 r/min variaattoripyörää säätämällä. Fahr MDL:ää valmistettiin kaikkiaan yli 8000 kappaletta. MDL:n rinnakkaismalli oli sen kanssa pitkälti yhtenevä vetopuimuri MDT. Lisäksi samaan aikaan oli tuotannossa isoja MDS-, MDM- ja MDG-malleja, joiden valmistusmäärät jäivät vähäisiksi.

Fahr MDL

Fahrin puimurituotanto muodostui aikaisemmin lähes yksinomaan yhdestä mallista eli pienestä MDL:stä, vaikka tuotannossa oli jopa 420 cm leikkuupöydällä varustettu MDS. Omien mallien rinnalla myytiin Saksassa Fahr-Claeys M 80 ja M 103 -malleja.

1960-luvun alussa alkoi oman kokonaisen puimuriperheen rakentaminen. Ensimmäisenä tuotiin MDL:n alapuolelle M 40, jossa oli 180 cm leikkuupöytä ja 70 cm levyinen puintikoneisto. MDL:n kolakuljettimen sijasta syöttö puintikelalle tapahtui siirtokelan avulla. Leikkuupöydän korkeussäätö oli hydraulinen. Moottorina oli VW-teollisuusmoottori. Moottori oli sijoitettu puimurin sivulle ja ohjaamo puimurin keskilinjalle. Ajonopeusvariaattorin käyttö tapahtui jalkapolkimella.

Vuonna 1963 MDL korvattiin M 60:lla, jossa oli 4-sylinterinen Deutz-diesel, 225/255 cm leikkuuleveys ja 85 cm puintikelan leveys. M 60:ssa oli kolakuljetin ja kaatokelan nopeus säädettiin portaattomasti variaattorilla. Kuvan puimurissa on suurempi viljasäiliö kuin Suomeen tuoduissa. Vuonna 1964 valmistui M 80, jossa oli 270 cm leikkuuleveys. Puintikelan leveys oli 100 cm.

Fahr M 40 – M 80

Fahrin 60-luvun lopun mallisto muodostui kolmesta mallista, jotka olivat vain kevyesti uudistettuja versioita edeltäjistään. Vanhan M 40:n parannettu painos M 44 oli markkinoilla vain pari vuotta, mutta M 66 ja M 88 jatkoivat 70-luvulle saakka. Puimurin sivulle sijoitetut moottorit olivat ilmajäähdytteisiä Deutzeja M 44:ää lukuun ottamatta. Puintikelan nopeus säädettiin pienemmissä malleissa ketjupyörää vaihtamalla.

Vuodelle 1968 peräpään ulkonäkö uusittiin ajanmukaisen kulmikkaasti. Entinen M 44 korvattiin pienentämällä M 66:n moottori 3-sylinteriseksi ja leikkuuleveys 225 senttiin, mutta myöhemmin palattiin jälleen 255 senttiin. Rinnakkaismalliksi tuotiin M 66 S, jossa oli 3,8-litrainen neloskone, 2 hl suurempi viljasäiliö, 55 cm pidemmät kohlimet ja isommat renkaat.

Fahr M 44 – M 88

Isoista Fahreista ensimmäinen eli M 1000 tuli markkinoille vuonna 1967 ja isompi M 1200 seuraavana vuonna. Moottori oli samaan aikaan Fahrin omistajaksi tulleen KHD:n 6-sylinterinen diesel. KHD osti myös Köla-puimuritehtaan ja sen tuloksena vuonna 1970 esiteltiin M 1250, joka valmistettiin Köla-tehtaalla ja oli varustettu sen kehittämällä hydrostaattisella voimansiirrolla. Se korvattiin pian uudistetulla M 1300:lla. Malliston huipulle tuli M 1600, jossa oli yli 200-hevosvoimainen 8-sylinterinen moottori ja yleensä 5,7-metrinen leikkuupöytä.

Uudistetut 02-mallit esiteltiin vuonna 1975. 02-sarjan malleja olivat kaikkiaan 1102, 1202, 1302 ja 1322. Vuodesta 1978 lähtien M 1302 oli saatavissa myös rinnepuintivarustuksella. Isoja Fahreja ei tuotu koskaan Suomeen, koska Kesko tarjosi Claysonia suurempien puimurien ostajille.

Fahr M 1000 – M 1600

Fahrin uusista malleista M 600 oli kehitetty pienin uudistuksin mallista M 66. M 750 perustui suurelta osin edeltävään M 66 S -malliin. Uudessa M 600 S -mallissa puolestaan ei enää ollut pidempiä kohlimia. Pienissä Fahreissa moottori oli puintikoneiston oikealla puolella pitkittäin.

M 900 oli selkeästi eri puimuri kuin edeltäjänsä M 88. M 900 oli nimittäin edelleen kehitetty versio Fahrin ohella Deutzin omistukseen siirtyneen Köla-tehtaan Rubin-mallista, joka oli esitelty vuonna 1968. Suomessa Fahrin markkinaosuus oli suurin alle 3 metrin kokoluokassa eli malleilla M 600 – 750. Suuria Fahreja ei Suomeen tuotukaan, koska Keskon myynnissä oli myös Clayson.

Fahr M 600 – M 1002

Ensimmäiset Deutz-Fahr-merkkiset puimurit esiteltiin vuodelle 1979. Pienten mallien uudistuksia olivat hydrauliset levyjarrut (myös M 922), uusi kytkin, suurempi viljasäiliö, pidempi tyhjennystorvi, uusi viljaelevaattori ja luukku kohlinten puhdistamiseen. Vuoden 1982 alussa M 922 vaihtui M 980:ksi ja M 1002 vaihtui M 1080:ksi, merkittävimpiä muutoksia olivat uusi etuakselisto, leveä takaraideväli ja suurempi kytkin. M 1002:ssa ja M 1080:ssa oli 5-sylinterinen moottori. Malleja M 980 ja M 1002 ei tuotu Suomeen. Vuonna 1987 korvattiin pienemmät mallit uusilla M33-malleilla ja M1080 muuttui vihreäksi.

Deutz-Fahr M 660 – M 1080

Isot Deutz-Fahrit uudistuivat malliston keskeltä alkaen. Mallivalikoima laajentui, mutta vanhan M 1600:n kokoista puimuria ei enää tullut. Suurimmassa mallissa oli tehoa enää 160 hv, isompi M 36-mallisto tosin seurasi hieman myöhemmin. Sen sijaan viljasäiliöt ja kohlimet olivat paljon suurempia kuin edeltävissä malleissa. Commander Cab -ohjaamo oli aikanaan kehittynyt. Vakiovarusteena oli elektroninen valvontajärjestelmä ilman puintitappiomittausta. Vihreänä olivat tästä mallistosta tarjolla M 2385, M 2580 ja M 2680. Isoja Deutz-Fahreja ei tuotu koskaan Suomeen, koska Kesko tarjosi Claysonia suurempien puimurien ostajille.

Deutz-Fahr M 2385 – M 2780

Isot mallit kokivat uudistuksia, kun merkki muuttui Deutz-Fahriksi vuonna 1980. Yhtenäisellä etuikkunalla varustettu ohjaamo esiteltiin kuitenkin vasta hieman myöhemmin. Malliston pienin oli 100-hevosvoimaisella kuutoskoneella varustettu M 1102, jonka leikkuuleveys oli 300-420 cm. Suurin oli 560 cm leikkuupöydällä ja 6300-litraisella viljasäiliöllä varustettu M 1630 H, jossa oli tehoa 214 hv. Mallistossa oli myös rinnepuimuri M 1302 HS.

Vuodelle 1982 tuli uusi hytti ja mallistoa karsittiin. Mallia M 1202 valmistettiin vielä vihreänä Deutz-Fahrinakin. Muut mallit poistuivat paljon aikaisemmin M34/35/36-mallien tieltä.

Deutz-Fahr M 1102 – M 1630 H

Deutz-Fahr M34.80 ja M35.40 olivat isompien M35-puimureiden halvempia versioita. Myös näissä malleissa oli 5 kohlinta, mutta puintikoneisto oli muita malleja kapeampi ja M34.80:ssa lisäksi kohlimet olivat lyhyempiä. Näitäkään malleja ei ole tuotu Suomeen.

Deutz-Fahr M 34.80 – M 35.40

Pitkäaikaisessa mallisarjassa M35-mallit olivat 5-kohlimisia ja M36:t 6-kohlimisia malleja. TS-malleissa oli jälkipuintikela (Turbo-Sepataror). Hydraulisesti käännettävä, suljettu tyhjennysputki oli vakiona mallista 35.78 alkaen. Näitä isoja Deutz-Fahreja ei tuotu Suomeen. Lisävarusteena oli rinnepuintivarustus ja hydrostaattinen neliveto.

Deutz-Fahr M 35.70 – M 36.40

M660:n ja 770:n seuraajat. Tehdasasenteinen ohjaamo, suurempi viljasäiliö, järeämpi voimansiirto, suurempi terän nopeus, tyhjennysputken kääntö jousiavusteisesti ohjaamosta ja parempi huollettavuus. Vuonna 1990 suurempi seulasto, vyörenkaat ja 3 hv lisää tehoa. Vuonna 1994 M33.70, jossa 78 hv moottori ja suurempi viljasäiliö.

Deutz-Fahr M 33.30 – M 33.70

M35- ja M36-sarjojen seuraajat saivat nimekseen Topliner. Tarjolla oli malleja kahdella jälkipuintikelalla varustettuna (TS) ja ilman niitä. Kohlimet olivat aikaisempaa pidemmät ja hytti uusittu CommanderCab II -malliseksi. Näitäkään Deutz-Fahreja ei tuotu Suomeen. 4120 oli 8-kohlimisen 8XL:n esiversio.

Deutz-Fahr Topliner

Deutz-Fahr -puimureiden maahantuonti siirtyi D-F Scandinavien AS:lle vuonna 1997. Tällöin myös Suomeen alettiin tuoda isompia malleja, jotka Keskolla olisivat kilpailleet Claasien kanssa. Vanhaa M770:n perua oli edelleen Farmliner 3370. 5-kohliminen Powerliner oli parhaiten Suomeen soveltuvaa kokoluokkaa. Tehokkaampi Starliner oli teknisesti samankaltainen Powerlinerin hydrovetoisen version kanssa. PowerLinereissa ja StarLinereissa oli CommanderCab -ohjaamo ja lisävarusteena 22 toiminnon Agrotronic-valvontajärjestelmä.

Deutz-Fahr Farmliner/Powerliner/Starliner

Toisen sukupolven Toplinereissa oli lähinnä tehokkaammat moottorit ja runsaampi varustelu kuin aikaisemmissa versioissa. Topliner 8XL oli maailman suurin kohlinpuimuri. Siinä oli 152 cm puintikelan leveys, mutta 8 kohlimen leveys oli yhteensä 203 cm. Puintikelan ja kohlinten välissä oli kolmesta kelasta muodostuva jälkipuintijärjestelmä. 8XL ei osoittautunut kovin toimivaksi kokonaisuudeksi ja Saksasta ne myytiin nopeasti Itä-Eurooppaan. Toplinerit eivät olleet hinnoiteltuina Suomessa, vaikka tuontimallisto muuten laajeni maahantuojan vaihduttua.

Actor ja Ectron olivat aikaisempien Powerlinerin ja Starlinerin seuraajia. Uudistukset rajoittuivat lähinnä parempaan varusteluun. Ohjaamo oli samankaltainen CommanderCab II kuin Toplinereissa.

Deutz-Fahr Actor/Ectron

5600-sarjan puimurit tulivat aluksi Toplinereiden rinnalle ja myöhemmin korvasivat ne. Kaikki mallit ovat 6-kohlimisia. Seulasto ja viljasäiliö ovat Toplinereita suurempia. Ohjaamo oli nyt nimeltään CommanderCab III. 5680:ssa ja 5690:ssa oli vesijäähdytteinen, elektronisesti ohjattu moottori, joka antoi lisätehoa säiliön tyhjennyksen aikana.

Vuonna 2002 vaihtui 5670:n moottori tehokkaammaksi ja tyhjennysputki oli vakiona entistä pitempi. Samaan aikaan Deutz-Fahrin puimuritehdas Lauingenissa lopetettiin ja D-F teetti puimurit alihankintana Agcolla Tanskassa.

Deutz-Fahr 5670-5690

Vuoden 2003 Agritechnicassa esiteltiin Deutz-Fahrin väreihin maalatut Sampot. Deutz-Fahrin puimuritehdas oli lakkautettu ja mallistossa oli vain suuri 5600-sarja, joka valmistutettiin Tanskassa. Sampo-yhteistyöllä haettiin täydennystä malliston alapäähän. 5500-sarja vastasi 3000-sarjan Sampoja. Erona oli lähinnä Deutz-Fahrien suuremmat viljasäiliöt.

5500-sarja jäi lyhytikäiseksi, kun D-F esitteli omaan 5600-sarjaansa pienempiä malleja.

Deutz-Fahr 5545-5585

Vuoden 2003 Agritechnicassa esiteltiin Deutz-Fahrin väreihin maalatut Sampot. Deutz-Fahrin puimuritehdas oli lakkautettu ja mallistossa oli vain suuri 5600-sarja, joka valmistutettiin Tanskassa. Sampo-yhteistyöllä haettiin täydennystä malliston alapäähän. 5445:ssä oli vakiona pitempi tyhjennysputki kuin SR 2045:ssä.

Tekniset tiedot on listattu Saksan markkinoiden mukaisina. Esim. Ruotsissa 5435:ssä oli 100 hv moottori ja 5445:ssä puolestaan 6-sylinterinen. Renkaat olivat Ruotsissa osittain suurempia. Ilmastointilaite oli Ruotsissa lisävaruste vakio-ohjaamossa, Saksassa vakiovaruste.

Deutz-Fahr 5435-5495

5600-sarjan puimurien valmistus siirtyi Kroatiaan Deutz-Fahrin osittain omistamalle Đuro Đaković -tehtaalle ja malliston alapäähän lisättiin 5-kohlimisia malleja. Puimurituotanto oli pienimuotoista ja Deutz-Fahrin puimureita valmistui runsaat 100 kappaletta vuosittain.

5600-sarjassa oli nyt lisävarusteena Balance-tekniikka, joka hoiti automaattisesti leikkuupöydän 20 asteen sivukallistuksen ja koneiston 6 asteen pitkittäiskallistuksen. HTS-malleissa oli jälkipuintikela.

Neliventtiilitekniikkaa käyttävät, yhteispaineruiskutuksella varustetut moottorit tulivat vuosina 2007-2008. Vuodelle 2009 tuli uudistettu Commander Cab IV -ohjaamo ja CCM-ajotietokone, joka korvasi erilliset näytöt. Kilpaileviin merkkeihin verrattuna sen samoin kuin säätöjentekojärjestelmän pienet mustavalkonäytöt olivat varsin alkeellisia.

Deutz-Fahr 5650-5695

Syksyllä 2008 EIMA-näyttelyssä esiteltiin Deutz-Fahrin sylinteripuimuri 7545 RTS. Sen valmisti argentiinalainen puimurivalmistaja Vassalli, jonka mallistossa se vastasi mallia AX7500. Puimurin 750-millinen sylinteri oli jaettu pituussuunnassa kolmeen vyöhykkeeseen. Ensimmäinen huolehti olkimassan syötöstä, keskimmäinen korvasi puintikelan ja viimeinen kohlimet. Koneiston leveys 155 cm vastasi 6-kohlimista puimuria. Seulasto oli kuitenkin tuntuvasti D-F:n 6000-sarjan kohlinpuimureita pienempi. Moottori oli Vassallin käyttämästä Cumminsista poiketen Deutzin 11,9-litrainen V6 teholtaan 450 hv. Neliveto oli vakiovaruste. Ohjaamossa mittaristo ja säädöt oli koottu värilliseen kosketusnäyttöön.

Alun perin esiteltiin myös 366-hevosvoimainen 7535 RTS, joka ei koskaan tullut myyntiin. Myös 7545 RTS:n osalta Deutz-Fahrin usko loppui lyhyeen, sillä vuoden 2012 mallistosta argentiinalaista sylinteripuimuria ei enää löytynyt ja Deutz-Fahr ilmoitti ettei sylinteripuimuri vastannut sille asetettuja odotuksia.

Deutz-Fahr 7545 RTS

Syksyllä 2010 esiteltiin Deutz-Fahr 6040. Se oli vanhan 5600-sarjan ulkokuoriin tehty kutistettu versio 6000-sarjan isommista puimureista. Kohlimia oli lyhennetty. Vaihteita oli neljän sijasta kolme ja hydrauliikassa oli perinteinen hammaspyöräpumppu. Varusteista oli karsittu mm. puintikoneiston, leikkuupöydän ja tyhjennyksen sähköinen käynnistys, puintivälin sähköinen säätö ja laonnostokelan automaattinen nopeussäätö. Vakiovarusteeksi oli jätetty ainakin Saksassa mm. puintitappiovalvonta, automaattinen leikkuupöydän korkeussäätö muisteilla ja puhallinnopeuden sähköinen säätö. Myös 6040:n sai jälkipuintikelalla varustettuna HTS-versiona. Moottori oli 6,1-litrainen Deutz, aluksi maksimiteholtaan 235 hv. Urearuiskutuksella varustetuissa versioissa tehoa oli 250 hv. 6040:n päämarkkina-alue oli kehittyvillä markkinoilla, mutta se oli myynnissä myös Länsi-Euroopassa.

Tallenna

Tallenna

Deutz-Fahr 6040

Bautz

Bizon

Braud

Case IH

Claas

Dronningborg

Fendt

Famulus

Fortschritt

Gleaner

Lanz

John Deere

Köla

Laverda

Ferguson

Massey-Harris

Massey Ferguson

New Holland

Rostselmash

Sampo Rosenlew

Volvo BM

Viimeksi lisätyt koneet

Lähetä palautetta

Tervetuloa Koneviestin uuden Konedata-palvelun betaversioon! Palvelu tarjoaa yli 8000 traktorin ja puimurin tekniset tiedot. Palvelua kehitetään, joten arvostamme palautettasi.

Anna palautetta

Kuuntele uusin jakso

Kuuntele Suomen koneuskottavinta podcastia koneosaajille ja koneista kiinnostuneille.

Konepodi

Näköislehtiarkistoon

Koneviestin uudistunut näköislehtiarkisto on nyt täällä. Lue konearviot, korjausohjeet ja käyttövinkit vuodesta 1952 lähtien.

Koneviestin näköislehdet

Etusivu

Maarakennus

Maatalous

Osastot

Metsä

Pääkirjoitus

Weteraani

Lehdet

Konedata

Palvelut

Tilaa Koneviesti

Asiakaspalvelu

Jätä ilmoitus

Tilaa uutiskirje

Lähetä uutisvinkki

Lähetä oikaisupyyntö

Toimituksen yhteystiedot

Mediamyynnin yhteystiedot

Ota yhteyttä

Automaattiohjauksen siirtosarjan asennus leikkuupuimuriin – Efix on helppo vaihtaa koneesta toiseen

Siirtosarjan antennin jalusta asennettiin traktorin katolle. Antennijalkojen kaksipuolinen teippi tarttui tukevasti puimurin kattoon. 

Koeruutupuimurit ovat tärkeä tuoteryhmä Sampo-Rosenlewille – C2-malli kuuluu koeruutupuimureiden raskaaseen sarjaan

C2-koeruutupuimuri on suunniteltu helposti puhdistettavaksi.

Sampoja on myyty koeruutujen puintiin yli 60 vuotta – ensimmäinen koeruutujen erikoismalli esiteltiin 1985

Sampo Rosenlew on valmistanut yli 4000 koeruutupuimuria. Kuvassa Västankvarnissa käytössä oleva Sampo 130 -koeruutupuimuri. Kuva: Juho Ryyppö 

Lukijan idea: Avain parempaan paikkaan

Euroopan paras tekninen tietokanta osaksi Koneviestin verkkopalveluita

Konedatan ulkoasu muuttuu, ja se löytyy jatkossa Koneviestin verkkosivujen yhteydestä. Käytettävyyttä on myös parannettu erityisesti mobiilikäyttäjiä silmällä pitäen.

Deutz-Fahrin puimureiden valmistus päättyy

Deutz-Fahrin puimureiden valmistus päättyy 28.2.2025. Emoyhtiö SDF aikoo keskittyä jatkossa traktoreiden ja viininviljelyn erikoiskoneiden valmistukseen.

John Deeren T- ja S-sarjojen puimurit uudistuvat – molemmissa on X9-malleista tuttu ohjaamo ja uusia varusteita

John Deeren S- ja T-sarjojen puimurit uudistuvat. Puintikoneistot pysyvät suurin piirtein ennallaan. Suurimmat muutokset ovat ohjaamossa ja elektroniikassa.

Deutz / Deutz-Fahr

Fahr MD 1 – MD 5

Fahr MDL

Fahr M 40 – M 80

Fahr M 44 – M 88

Fahr M 1000 – M 1600

Fahr M 600 – M 1002

Deutz-Fahr M 660 – M 1080

Deutz-Fahr M 2385 – M 2780

Deutz-Fahr M 1102 – M 1630 H

Deutz-Fahr M 34.80 – M 35.40

Deutz-Fahr M 35.70 – M 36.40

Deutz-Fahr M 33.30 – M 33.70

Deutz-Fahr Topliner

Deutz-Fahr Farmliner/Powerliner/Starliner

Deutz-Fahr Topliner

Deutz-Fahr Actor/Ectron

Deutz-Fahr 5670-5690

Deutz-Fahr 5545-5585

Deutz-Fahr 5435-5495

Deutz-Fahr 5650-5695

Deutz-Fahr 6060-6095

Deutz-Fahr 7545 RTS

Deutz-Fahr 6040

Deutz-Fahr C9205-C9206

Deutz-Fahr C7205 – C7206

Deutz-Fahr C6205

Deutz-Fahr C5205 – C5305

Deutz-Fahr C9305-C9306

Tekniikka | Automaattiohjauksen siirtosarjan asennus leikkuupuimuriin – Efix on helppo vaihtaa koneesta toiseen

Maatalouskoneet | Koeruutupuimurit ovat tärkeä tuoteryhmä Sampo-Rosenlewille – C2-malli kuuluu koeruutupuimureiden raskaaseen sarjaan

Maatalouskoneet | Sampoja on myyty koeruutujen puintiin yli 60 vuotta – ensimmäinen koeruutujen erikoismalli esiteltiin 1985

Maatalouskoneet | Lukijan idea: Avain parempaan paikkaan

Maatalouskoneet | Euroopan paras tekninen tietokanta osaksi Koneviestin verkkopalveluita

Maatalouskoneet | Deutz-Fahrin puimureiden valmistus päättyy

Maatalouskoneet | John Deeren T- ja S-sarjojen puimurit uudistuvat – molemmissa on X9-malleista tuttu ohjaamo ja uusia varusteita