Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Mahdollisia syitä dieselmoottorin käynnistymisvaikeuksiin rajallinen määrä – syyt kannattaa käydä läpi vaiheittain

Dieselmoottorin käynnistymisvaikeuksien syyn paikallistaminen voi olla tuskastuttavan hankalaa. Vikamahdollisuuksia ei onneksi ole kovin useita.
Dieselmoottorit ovat toimintaperiaatteensa puolesta varmoja käynnistymään, kunhan sääolosuhteet eivät ole liian kylmät. Moottorin täydelliseen käynnistymättömyyteen ei ole kovin montaa syytä. Vian selvittäminen on hyvä aloittaa niistä toiminnoista, joihin pääsee helpoiten käsiksi. Esimerkiksi pysäyttimen toiminnan kokeileminen on yksi perustarkastuksista.
Dieselmoottorit ovat toimintaperiaatteensa puolesta varmoja käynnistymään, kunhan sääolosuhteet eivät ole liian kylmät. Moottorin täydelliseen käynnistymättömyyteen ei ole kovin montaa syytä. Vian selvittäminen on hyvä aloittaa niistä toiminnoista, joihin pääsee helpoiten käsiksi. Esimerkiksi pysäyttimen toiminnan kokeileminen on yksi perustarkastuksista. Kuva: Arto Turpeinen

Dieselin käynnistyminen:

  • Diesel-moottori tarvitsee käynnistyäkseen riittävän puristuspaineen, joka kohottaa ilman ja polttoaineen seoksen lämpötilan syttymispisteeseen (eräissä moottorityypeissä käytetään apuna hehkutulppia)
  • Käynnistymisen kolme edellytystä ovat polttoaineen saanti, riittävä pyöritysnopeus ja moottorin mekaaninen kunto

Dieselmoottorin saaminen käyntiin voi joskus olla työn takana. Syy voi olla yhtä hyvin akussa, starttimoottorissa, polttoainelaitteissa tai itse moottorissa. Mahdollisia syitä on rajallinen määrä ja niiden käyminen yksi kerrallaan läpi järkevässä järjestyksessä kertoo lopulta, miksi moottori ei lähde käyntiin.

HALKILEIKKAUSKUVA RIVITYYPPISEN JA ALIPAINESÄÄTÖISEN CAV-RUISKUTUSPUMPUN RAKENTEESTA: Numeroiden selitykset: 1. Paineventtiilin jousi 2. Paineventtiilin runko 3. Paineventtiili 4. Ilmanpoisto 5. Polttonesteen tulo 6. Polttonestekammio 7. Ruiskutuspumppuyksikkö 8. Pumppuyksikön jousi 9. Pumppuyksikön männän alapää 10. Öljynmittatikku 11. Nostaja 12. Ylivuotoaukko 13. Tulppa 14. Voitelunippa 15. Alipaineputken liitäntä 16. Alipainesäätimen kalvo17. Tyhjäkäynnin säätö 18. Jousi 19. Tyhjäkäynnin asetusvipu 20. Yhdysnivel 21. Pysäytysvipu 22. Säätimen kotelo 23. Säätimen kotelo 24. Säätötanko 25. Säätöhammassektori
HALKILEIKKAUSKUVA RIVITYYPPISEN JA ALIPAINESÄÄTÖISEN CAV-RUISKUTUSPUMPUN RAKENTEESTA: Numeroiden selitykset: 1. Paineventtiilin jousi 2. Paineventtiilin runko 3. Paineventtiili 4. Ilmanpoisto 5. Polttonesteen tulo 6. Polttonestekammio 7. Ruiskutuspumppuyksikkö 8. Pumppuyksikön jousi 9. Pumppuyksikön männän alapää 10. Öljynmittatikku 11. Nostaja 12. Ylivuotoaukko 13. Tulppa 14. Voitelunippa 15. Alipaineputken liitäntä 16. Alipainesäätimen kalvo17. Tyhjäkäynnin säätö 18. Jousi 19. Tyhjäkäynnin asetusvipu 20. Yhdysnivel 21. Pysäytysvipu 22. Säätimen kotelo 23. Säätimen kotelo 24. Säätötanko 25. Säätöhammassektori Kuva: Valmistaja

Kaikkein ensimmäiseksi tarkastetaan, että perusasiat moottorin suhteen ovat kunnossa: polttoainetta on, öljytilassa on öljyä, vesitilassa on jäähdytysnestettä, ilmansuodatin ei ole tukossa, moottori on varmasti vapaalla eikä mikään voimanotto kuormita moottoria ja estä käynnistymistä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Kun yleistarkastus on tehty, täytyy saada vastaus kysymykseen pyörittääkö startti riittävällä nopeudella, jotta käynnistyminen ylipäätään olisi mahdollista. Tämä voi olla ikääntyneiden moottoreiden kohdalla hyvin kriittinen tekijä.

Vianetsintää voi havainnollistaa vuokaavioilla, joissa on esitetty kysymyksiä, joihin saatavat vastaukset johtavat vaihe kerrallaan kohti yhtä jäljelle jäävää vikaa. Joskusvoidaan päätyä myös useamman mahdollisuuden muodostamaan vikaryhmään. Oheinen kaavio on hieman tiivistetty esitys diesel-moottorin käynnistymisvian selvittämisestä. Kaavio koskee moottoria, jossa on rivipumppu. On tärkeää huomata, että kysymyksiin voi hakea vastauksia myös kaaviosta poikkeavassa järjestyksessä. Usein kannattaa vastata helpompiin kohtiin ensimmäisenä.
Vianetsintää voi havainnollistaa vuokaavioilla, joissa on esitetty kysymyksiä, joihin saatavat vastaukset johtavat vaihe kerrallaan kohti yhtä jäljelle jäävää vikaa. Joskusvoidaan päätyä myös useamman mahdollisuuden muodostamaan vikaryhmään. Oheinen kaavio on hieman tiivistetty esitys diesel-moottorin käynnistymisvian selvittämisestä. Kaavio koskee moottoria, jossa on rivipumppu. On tärkeää huomata, että kysymyksiin voi hakea vastauksia myös kaaviosta poikkeavassa järjestyksessä. Usein kannattaa vastata helpompiin kohtiin ensimmäisenä. Kuva: Jussi Laukkanen

Tämä on oleellinen kysymys myös siksi, että vastaus tähän johtaa tutkimaan joko starttimoottorin ja sähköpuolen vikoja tai vaihtoehtoisesti moottorin polttoainejärjestelmän – tai joskus moottorin rakenteellisia vikoja.

Kierrosnopeuden mittaamiseksi on olemassa helppoja teknisiä ratkaisuja puhelimeen asennettavasta apista alkaen, mutta yleensä pelkkä korvakuulolla tehty arvio kertoo oleellisen. Jos havainto on hidas pyöritys, on seuraava askel selvittää, onko akku, startti tai johtoliitokset kunnossa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Tähän liittyvien mittausten teko on kerrottu Koneviestissä 2/2018. Akun osalta toimiva oikotie on kokeilla käynnistystä toisella – hyväksi tunnetulla – akulla.

Moottorin käynnistymättömyyden syiden vaiheittainen selvittäminen on kätevää kuvata vuokaaviolla, jossa edetään kysymys kerrallaan sen mukaan, mikä oli edelliseen kysymykseen annettu vastaus. Sivun 92 kaaviossa tarkastellaan rivipumpulla varustetun perinteisen dieselmoottorin käynnistymättömyyden syitä. Kaaviossa lähdetään tilanteessa, jossa moottori ei käynnisty ollenkaan.

Hieman erilainen on dieselmoottoreissa joskus esiintyvä ongelmatilanne, jossa moottori kyllä käynnistyy, mutta sammuu melko pian. Pääosa syistä on luonnollisesti samoja, jotka saattavat estää käynnistymisen kokonaan, mutta pari asiaa on huomioitava silloin, kun moottori ensin käynnistyy, mutta sammuu joko hyvin pian tai vaihtoehtoisesti vasta useamman minuutin päästä.

Syynä voi olla niin sanottu vaelteleva roska tankissa tai putkessa, joka polttoaineen virtauksessa liikkuu tukkimaan ahtaamman kohdan. Myös imupuolella tankin ja siirtopumpun välillä oleva pieni vuoto saattaa päästää ilmaa sisäänpäin, muttei välttämättä polttoainetta ulospäin. Tankin huohotinreiän tukkeutuminen on samoin melko tavallinen syy.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Jos koneen oman polttoainetankin irrottaminen tarkastusta varten on hankalaa, voi käyttää väliaikaista irtosäiliötä. Veneen säiliöön kuuluva käsipumppu helpottaa ilmaamista. Paluuvirtaus johdetaan takaisin tankkiin esimerkiksi korkin ilmareiän kautta. Testauksen aikana irtosäiliön korkkia on muistettava pitää hieman auki, jotta säiliö saa korvausilmaa.
Jos koneen oman polttoainetankin irrottaminen tarkastusta varten on hankalaa, voi käyttää väliaikaista irtosäiliötä. Veneen säiliöön kuuluva käsipumppu helpottaa ilmaamista. Paluuvirtaus johdetaan takaisin tankkiin esimerkiksi korkin ilmareiän kautta. Testauksen aikana irtosäiliön korkkia on muistettava pitää hieman auki, jotta säiliö saa korvausilmaa. Kuva: Jyrki Karkinen

Jakajapumput eroavat toimintaperiaatteeltaan siinä määrin rivipumpusta, että sivun 92 kaavio ei ruiskutuspumpun kaikkien toimintojen osalta sovellu niille.

Testaus irtotankilla

Melko usein polttoainevian syy on polttoainetankissa tai sieltä siirtopumpulle johtavassa putkessa tai letkussa. Esimerkiksi vika, jossa moottori käynnistyy hyvin, mutta sammuu jonkin ajan päästä, voi johtua polttoaineen virtausta estävästä tukoksesta tai yksittäisestä leijailevasta roskasta. Roska voi olla tankin sisällä tai jossain kohtaa polttoainekanavaa ja siirtopumpun aiheuttama imu saa sen asettumaan virtauksen tukkeeksi.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Väliaikaiselta säiliöltä tuleva letku yhdistetään joko siirtopumppuun tai suodattimeen, jos se on ennen siirtopumppua, kuten kuvan Fordissa. Liitoksen alla näkyy irrotettuna alkuperäinen tankilta tuleva polttoaineputki.
Väliaikaiselta säiliöltä tuleva letku yhdistetään joko siirtopumppuun tai suodattimeen, jos se on ennen siirtopumppua, kuten kuvan Fordissa. Liitoksen alla näkyy irrotettuna alkuperäinen tankilta tuleva polttoaineputki. Kuva: Jyrki Karkinen

Joskus kaikkein helpoin tie asian selvittämiseksi on irrottaa siirtopumpulle – tai mikäli suodatin on ennen siirtopumppua – suodattimelle tankilta tuleva putki ja yhdistää tähän kohtaan irtotankilta (jollainen voi olla esimerkiksi veneiden perämoottoreiden kanssa käytetty irtosäiliö) tuleva letku. Irtotankkiin voi tarvittaessa johtaa myös ruiskusuuttimilta tulevan paluuvirtauksen.

Jos vika häviää moottorin saadessa polttoaineensa tilapäiseltä tankilta, on vika aivan ilmeisesti joko koneen tankissa tai polttoainelinjassa.