Kustannukset selville laskelmilla - Urakoinnin hinnoittelu

Urakointipalveluiden kustannukset ja sitä kautta myös hinnoittelu ovat tapauskohtaisia. 

Kaikki kustannukset eivät suoraan riipu urakoitsijasta tai asiakkaasta. Esimerkiksi polttoaineen hinnanmuutoksilla voi olla yllättävänkin suuri merkitys lyhyelläkin aikavälillä. 

Urakoinnista yrittäjälle syntyvien kustannusten muodostuminen on tapauskohtaista. Kustannukset riippuvat niin käytettävästä konekalustosta, polttoaineen kulutuksesta, mahdollisista palkkakuluista kuin urakoitavasta työstäkin.

Kustannukset voivat muuttua myös urakoitsijasta tai asiakkaasta riippumattomista syistä. Esimerkkinä voidaan käyttää polttoainetta.

Bio- ja polttoaineala ry:n hintaseurannan perusteella tammikuussa 2015 kevyt polttoöljy maksoi veroineen 0,80 euroa litralta. Vastaavasti vuoden 2014 tammikuussa hinta oli 1,05 euroa.

Jos työkoneen käyttötunteja oletetaan olevan 1 000 ja tuntikulutus on keskimäärin 20 litraa, saadaan kokonaiskulutukseksi 20 000 litraa. Mikäli 1 000 tuntia ajetaan hintaseurannan kalliimmalla polttoaineella, polttoainekustannus tuhannelle tunnille on 21 000 euroa ja vastaavasti halvemmalla ajettaessa 16 000 euroa.

Vaikka muut kulut pysyisivät ennallaan, jo pelkästä polttoaineen hinnan vaihtelusta voi siis kertyä tuhannessa tunnissa 5 000 euron kustannusero, eli 5 euroa suoria kustannuksia enemmän tunnissa.

Kustannuksia voi laskea itse tehtyjen taulukkolaskelmien lisäksi esimerkiksi TTS–Kone-konekustannusten laskentaohjelmalla. Internetin hakukoneita käyttämällä löytyy myös useita valmiita laskentapohjia, joita voi käyttää omien laskelmien tukena. Valmiissa laskentapohjassa on helppo tarkastella eri lähtötietojen vaikutusta kokonaiskustannuksiin muuttamalla niitä yksitellen.

Koneurakointiyrittäjien palveluita on tarjolla koko maassa, mutta kaikkiin työvaiheisiin ei välttämättä löydy urakoitsijaa omalta lähialueelta. Urakointitarjontaa voi tarkastella alueittain esimerkiksi Koneareenan KV Urakointipalvelusta.

Maatalouskoneurakointia ja puhdistamolietteiden kompostointitoimintaa pyörittävä yrittäjä Tuomas Bährend muistuttaa, että kaikkien osapuolten on oltava tyytyväisiä työjälkeen sekä työstä maksettuun hintaan.

Liian halpa hinnoittelu ei ole kestävää urakoitsijan kannalta. Silloin yritystoiminta kärsii, investointeihin tai pahimmassa tapauksessa tarpeellisiin huoltoihinkaan ei jää kassavaroja ja työjälki voi kustannuspaineen alla helposti kärsiä. Liian kalliilla hinnalla työt eivät puolestaan jatku, koska työn teettäminen on asiakkaalle liian kallista.

”Tarjouksen on oltava asiakasta houkutteleva, mutta viivan alle on jäätävä myös itselle jotain,” Bährend sanoo.

Yrittäjän työskennellessä itse, kertyvät suurimmat kustannukset kalustosta ja käytetystä polttoaineesta.

”Työntekijän ajaessa palkkakulut muodostavat ison menoerän. Juoksevien, säännöllisten huoltokulujen lisäksi pitää varautua myös mahdollisiin konerikkoihin ja niistä aiheutuviin remonttikuluihin.”

Merkittävä osa konekustannuksesta muodostuu hankintahinnan, poistoajan, jälleenmyyntiarvon ja polttoaine- sekä huoltokulujen ohella kaluston käyttöasteesta. Esimerkiksi puimurille on oltava töitä koko puintikaudeksi, jotta koneen investointikustannus saadaan katettua.

Toisena esimerkkinä Bährend käyttää urakointikäytössä olevaa suurkanttipaalaintaan.

”Jos sillä paalattaisiin vain omalta pellolta hevosheinää myyntiin, pitäisi heinän myyntihinnan olla todella korkea. Nyt kun samalla koneella tehdään paljon olkea omaan käyttöön kompostille ja paalataan vielä lisäksi rahtia, pysyy myös myytävän heinän hinta kohdallaan.”

Lannanlevityksessä Bährend käyttää kuutiotaksaa, joka lasketaan kuormittain. Paalauksen hintana käytetään yleensä kappalemäärää, mutta siinäkin pitää huomioida tehdäänkö löysiä kuivaheinäpaaleja joita tulee määrällisesti paljon vai ajetaanko korrensääteellä käsiteltyä viljan olkea tiukkoihin paaleihin, jolloin paalimäärä hehtaarilla pysyy pienenä. Konetyöt laskutetaan tuntiperustaisesti.

”Myös siirtomatkan kasvaessa lannanlevityksessä siirrytään tuntiperustaiseen hinnoitteluun. Tärkeä osa työketjua on kuormaus, se vaikuttaa työn sujuvuuteen merkittävästi. Kuormauksessakin käytetään tapauskohtaisesti tuntiperustaista hinnoittelua, riippuen kuormattavasta määrästä.”

Bährend pitää töistä kirjaa perinteiseen tapaan ruutuvihkoon kirjoittamalla. ”Tekniikka on siitä hyvä, että se ei mene jumiin tai kaadu kesken tietojen tallentamisen. Varakynä riittää varmistukseksi.”

Myös asiakkaalla on vaikutusta urakoinnin kannattavuuteen. Jos esimerkiksi pellolle levitettävä karjanlanta- tai kompostiauma on sijoitettu notkoon, on kuormaus pehmeällä paikalla hankalaa ja lisäksi pelto kärsii. Myös auman muodolla on merkitystä.

”Pitkän mallinen auma on paras, jonka voi kuormata esimerkiksi kaivurilla auman vierestä. Silloin auman pohja ei pehmene ja kärry voidaan ajaa aivan kuormauspaikan viereen. Jos kaikki levitettävä tavara on yhdessä isossa läjässä, on kasan keskellä liian märkää kuormaukseen ja taas myös pelto kärsii”, Bährend havainnollistaa.

Lisäksi harmia voivat tuottaa aumaan eksyneet kivet, ketjunpätkät, paaliverkot ja narunpätkät.

”Kalusto voi pahimmassa tapauksessa rikkoutua ja levityskeloihin kietoutuneiden kappaleiden poisto on aikaa vievää eikä niin mielekästä työtä”, Bährend muistuttaa lopuksi.