Maatalouskonemessujen Innovaatiotorilla oli esittelyssä huomisen maatalous – esillä oli ratkaisuja täsmäviljelyyn ja älymaatalouteen

Maatalouskonemessujen Innovaatiotori koostui sekä jo toteutusvaiheessa että tulossa olevista ”älymaatalouden” ratkaisuista. Esillä oli laaja kattaus tekniikoita ja mahdollisuuksia, joilla tuotantoa voidaan tehostaa samalla kuin ympäristövaikutuksia ja kustannuksia hallitaan entistä paremmin. Tulevaisuus on täällä jo nyt!
Maaseutuverkoston Vihreä kasvu -teemaryhmän Innovaatiotorilla oli vilinää. Monia mielenkiintoisia hankkeita oli esillä. Esimerkkinä pöydällä näkyy Tume-Agrin tekemä täsmäkylvön simulaattori, jolla voi harjoitella kylvötapahtuman suunnittelua ja toteutusta ISOBUS-ympäristössä. Hankevetäjä Timo Teinilä tiskin takana valmiina esittelyyn. Älytärsky-haastattelussa kuultiin myös esimerkiksi Multivan, Piippo Hydraulicsin ja Elhon ajatuksia digitalisaation nykytilasta.
Maaseutuverkoston Vihreä kasvu -teemaryhmän Innovaatiotorilla oli vilinää. Monia mielenkiintoisia hankkeita oli esillä. Esimerkkinä pöydällä näkyy Tume-Agrin tekemä täsmäkylvön simulaattori, jolla voi harjoitella kylvötapahtuman suunnittelua ja toteutusta ISOBUS-ympäristössä. Hankevetäjä Timo Teinilä tiskin takana valmiina esittelyyn. Älytärsky-haastattelussa kuultiin myös esimerkiksi Multivan, Piippo Hydraulicsin ja Elhon ajatuksia digitalisaation nykytilasta. Kuva: Jussi Knaapi
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Innovaatiotori

  • Pidettiin Helsigin Maatalouskonemessujen yhteydessä
  • Esillä oli lukuisia maatalouden tekniikkaa edistäviä hankkeita
  • Osastosta vastasi Maaseutuverkoston Vihreä kasvu -teemaryhmä yhdessä Agrihubin ja mm. Älyagrihankkeen kanssa.

Innovaatiotorille oli koottu tiivistelmä ajankohtaisista hankkeita ja palveluista. Osatolla oli mukana laaja joukko hankkeita ja yhteistyötahoja.

Erilaisia hankkeita esiteltiin peltoviljelystä kotieläintalouteen ja isona teemana oli uuden tekniikan hyödyntäminen maataloudessa. Kokoavana valtakunnallisena hankkeena toimii tällä hetkellä Älyagri-hanke, joka kokoaa yhteen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen verkoston ja nimenomaan uuden tekniikan tutkimisen ja soveltamisen merkeissä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Älyagri-hankkeen isona tavoitteena on liittää yhteen sekä tekniikan tarvitsijat että ratkaisuja tuottavat yritykset. Verkosto on hyvin laaja, siinä on kaikkiaan mukana 29 toimijaa, kertoi hankevetäjä Timo Teinilä. Älytärsky-teeman alla hanke myös haastatteli alan toimijoita.

Kuvakatsauksesta pois jääneistä hankkeista on lisää tietoa messujen aikana tallennetuista haastatteluvideoista, ks. https://vimeo.com/channels/alyagri

FlexiGrobot-hanke

Osana eurooppalaista FlexiGrobot-hanketta LUKE kehittää Maatalous versio 4.0:ää eli uusia digitaaliteknologioita, jossa tiedon hyödyntäminen on keskiössä. Hankkeessa LUKE soveltaa drone-kuvannuksen tekniikkaa ensin rapsikuoriaisten havainnointiin pellolla ja siihen integroituna myös täsmätorjuntaa drone-tekniikalla.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
 Madallettu lentokorkeus ja sitä kautta parantunut tarkkuus, sekä vielä pilottiasteella oleva droneruiskutus ovat hankkeen keskiössä. Hankkeen eurooppalaisessa kokonaisuudessa hyödynnetään myös monia muita sensorointitekniikoita ja kehitetään tekoälyratkaisuja datan käsittelyyn.
Madallettu lentokorkeus ja sitä kautta parantunut tarkkuus, sekä vielä pilottiasteella oleva droneruiskutus ovat hankkeen keskiössä. Hankkeen eurooppalaisessa kokonaisuudessa hyödynnetään myös monia muita sensorointitekniikoita ja kehitetään tekoälyratkaisuja datan käsittelyyn. Kuva: Valmistaja
Osana FlexiGrobot-hanketta LUKE kehittää myös traktorin autonomista hallintaa eli traktorirobotiikkaa. Monet ”yksinkertaisemmat työtehtävät voitaisiin jo nyt robotisoida, eli saada traktori suorittamaan työtehtävä itsenäisesti, kuten kuvan nurmirehun karhotus.
Osana FlexiGrobot-hanketta LUKE kehittää myös traktorin autonomista hallintaa eli traktorirobotiikkaa. Monet ”yksinkertaisemmat työtehtävät voitaisiin jo nyt robotisoida, eli saada traktori suorittamaan työtehtävä itsenäisesti, kuten kuvan nurmirehun karhotus.  Kuva: Valmistaja
Teemaan liittyen, osana Valtran omaa tuotekehitystä, ollaan tehtaalla myös hyvin pitkällä erilaisten traktorin työtehtävien automatisoinnissa ja etenkin etähallinnan teema on voimakkaasti esillä. Miten käytännön työtehtävät sirpaloituneiden peltolohkokokonaisuuksien Suomessa järjestyvät, on toki myös mietinnässä.
Teemaan liittyen, osana Valtran omaa tuotekehitystä, ollaan tehtaalla myös hyvin pitkällä erilaisten traktorin työtehtävien automatisoinnissa ja etenkin etähallinnan teema on voimakkaasti esillä. Miten käytännön työtehtävät sirpaloituneiden peltolohkokokonaisuuksien Suomessa järjestyvät, on toki myös mietinnässä. Kuva: Jussi Knaapi
Oululainen Probot on myös mukana FlexoGrobot-hankkeessa kehittämässä autonomisia robottijärjestelmiä.  Messuilla esillä ollut robottikoira oli lähinnä yleisön mielenkiintoa herättelemässä. Valmiina Kiinasta saatava ”koira” demonstroi robotiikan mahdollisuuksia.
Oululainen Probot on myös mukana FlexoGrobot-hankkeessa kehittämässä autonomisia robottijärjestelmiä. Messuilla esillä ollut robottikoira oli lähinnä yleisön mielenkiintoa herättelemässä. Valmiina Kiinasta saatava ”koira” demonstroi robotiikan mahdollisuuksia. Kuva: Jussi Knaapi
Yieldsystems tutkii ja kehittää mobiilitekniikan (kännykän) mahdollisuuksia viljakasvustojen seurannassa. Teemaan liittyy myös satelliittikuvannuksen hyödyntäminen. Alkuvaiheessa on keskitytty satoennustukseen kuvantamalla kasvustoja tähkimisvaiheessa. Kännykän resoluutio mahdollistaa jopa jyvätason analyysit. Kuvannuksessa käytetään itseasiassa 4D-videomateriaalia ja itse analysoinnissa hyödynnetään koneoppimisen ja tekoälyn prosesseja. Jatkossa menetelmää voidaan hyödyntää myös kasvukauden alkupään analysoinnissa ja saada lisätietoa tukemaan kasvukauden aikaisia hoitotoimenpiteitä. Kuvassa näkyy, miten itse kuvannus on alkuvaiheessa suoritettu. Jatkossa siirryttäneen hyödyntämään esimerkiksi traktorikalustoa ja normaaleja hoitoajoja samanaikaiseen datan keruuseen.
Yieldsystems tutkii ja kehittää mobiilitekniikan (kännykän) mahdollisuuksia viljakasvustojen seurannassa. Teemaan liittyy myös satelliittikuvannuksen hyödyntäminen. Alkuvaiheessa on keskitytty satoennustukseen kuvantamalla kasvustoja tähkimisvaiheessa. Kännykän resoluutio mahdollistaa jopa jyvätason analyysit. Kuvannuksessa käytetään itseasiassa 4D-videomateriaalia ja itse analysoinnissa hyödynnetään koneoppimisen ja tekoälyn prosesseja. Jatkossa menetelmää voidaan hyödyntää myös kasvukauden alkupään analysoinnissa ja saada lisätietoa tukemaan kasvukauden aikaisia hoitotoimenpiteitä. Kuvassa näkyy, miten itse kuvannus on alkuvaiheessa suoritettu. Jatkossa siirryttäneen hyödyntämään esimerkiksi traktorikalustoa ja normaaleja hoitoajoja samanaikaiseen datan keruuseen. Kuva: Valmistaja
Datasensen pilottitason CO²-mittari oli esillä kirjoittajan osastolla. Mittakammioon on integroitu CO²-mittari, jonka data tallentuu pilveen LoraWan-verkon kautta. Mittauskammio voi olla myös valokammio, jolloin saadaan yhteyttämisen vaikutus mukaan. Tulossa on muitakin lisäominaisuuksia. Paikkakoordinaatit saadaan mukaan kännykän kautta. Mittari mahdollistaa lohkon maaperähengityksen helposti useasta paikoin ja hyödyntämisen osana muita mittauksia.
Datasensen pilottitason CO²-mittari oli esillä kirjoittajan osastolla. Mittakammioon on integroitu CO²-mittari, jonka data tallentuu pilveen LoraWan-verkon kautta. Mittauskammio voi olla myös valokammio, jolloin saadaan yhteyttämisen vaikutus mukaan. Tulossa on muitakin lisäominaisuuksia. Paikkakoordinaatit saadaan mukaan kännykän kautta. Mittari mahdollistaa lohkon maaperähengityksen helposti useasta paikoin ja hyödyntämisen osana muita mittauksia. Kuva: Jussi Knaapi
Digiloikka lehmän ruokintaan -hanke keskittyy seosrehuruokinnan laatuun ja reaaliaikaisen laatuseurannan mahdollisuuksien hyödynnykseen. Toinen painopiste on eläinten terveyden seuranta uusin digitaalisin sensorein. Kolmanneksi hankkeen tavoitteena on myös luoda ohjelmapohja, joka keräisi eri analyysimenetelmien arvot yhteen ja mahdollistasi seosrehun teon aikaisen raaka-aineiden vaihtelun seurannan ja seossuhteiden optimoinnin. Eli pyrkimyksenä on nopeuttaa nykyistä laboratoriopohjaista rehukomponenttien analysointia sekä karjan kuntoseurantaa, ja näin päästä reaktiivisesta toiminnasta proaktiiviseen eli ennakoivaan toimintaan. Yksi hankkeen osioista näkyy Centrian kehitysinsinööri Markku Hartikaisen kädessä. Se on  Spectral Enginen valmistaman NIRONE-anturin ympärille kehitetty D-arvomittari. Mittaus voidaan suorittaa pellolla tai varastolla. Pilottivaiheeseen kehitetyt pilottimittarit odottavat seuraavaa vaihetta, eli jatkokehitystä valmiiksi tuotteeksi saakka.
Digiloikka lehmän ruokintaan -hanke keskittyy seosrehuruokinnan laatuun ja reaaliaikaisen laatuseurannan mahdollisuuksien hyödynnykseen. Toinen painopiste on eläinten terveyden seuranta uusin digitaalisin sensorein. Kolmanneksi hankkeen tavoitteena on myös luoda ohjelmapohja, joka keräisi eri analyysimenetelmien arvot yhteen ja mahdollistasi seosrehun teon aikaisen raaka-aineiden vaihtelun seurannan ja seossuhteiden optimoinnin. Eli pyrkimyksenä on nopeuttaa nykyistä laboratoriopohjaista rehukomponenttien analysointia sekä karjan kuntoseurantaa, ja näin päästä reaktiivisesta toiminnasta proaktiiviseen eli ennakoivaan toimintaan. Yksi hankkeen osioista näkyy Centrian kehitysinsinööri Markku Hartikaisen kädessä. Se on Spectral Enginen valmistaman NIRONE-anturin ympärille kehitetty D-arvomittari. Mittaus voidaan suorittaa pellolla tai varastolla. Pilottivaiheeseen kehitetyt pilottimittarit odottavat seuraavaa vaihetta, eli jatkokehitystä valmiiksi tuotteeksi saakka.  Kuva: Jussi Knaapi
Anssi Hänninen yhdisti oman ohjelmointitaustansa perheen lihakarjantilan ja laidunnuksen kehittämistarpeisiin. Syntyi laidunna-sovellutus. Verkossa toimiva laidunkarjan seuranta- ja hallintaohjelma. Lauman johtajalehmän kaulaan laitetaan tunnistin ja tätä kautta koko lauman liikkeitä voidaan seurata etänä. Sovellutus antaa turvaa tilanteissa, jossa laidunlohko ei ole tilakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Samalla voidaan pitää kirjaa laidunlohkoista ja niiden  kiertonopeudesta, sekä tarkastella tilannetta karttapohjalla. Lauman liikkeet ja aktiivisuus tallentuu myös johtajaeläimen lähettimen kautta. Sovellutukseen liittyy myös juomavesisäiliön pintavahti, joka helpottaa karjan vesihuollon organisointia.
Anssi Hänninen yhdisti oman ohjelmointitaustansa perheen lihakarjantilan ja laidunnuksen kehittämistarpeisiin. Syntyi laidunna-sovellutus. Verkossa toimiva laidunkarjan seuranta- ja hallintaohjelma. Lauman johtajalehmän kaulaan laitetaan tunnistin ja tätä kautta koko lauman liikkeitä voidaan seurata etänä. Sovellutus antaa turvaa tilanteissa, jossa laidunlohko ei ole tilakeskuksen välittömässä läheisyydessä. Samalla voidaan pitää kirjaa laidunlohkoista ja niiden kiertonopeudesta, sekä tarkastella tilannetta karttapohjalla. Lauman liikkeet ja aktiivisuus tallentuu myös johtajaeläimen lähettimen kautta. Sovellutukseen liittyy myös juomavesisäiliön pintavahti, joka helpottaa karjan vesihuollon organisointia. Kuva: Jussi Knaapi
Kiertotalouden tärkeä osa-alue on ravinnekierrätys. Ravinnelähteitä löytyy monista prosesseista alkaen maatilojen lannoista, yhdyskuntien biojätteistä ja biokaasutuotannon rejekteistä, päätyen yhdyskuntien jätevesilaitosten rejekteihin. Ilmastolannoite.fi-verkkosivulta löytyy kattavasti tietoja aiheesta. Sivuilta löytyy myös linkkejä ja tietoa kierrätysravinteiden laatuasioista ja Laatulannoite-sertifikaatista.
Kiertotalouden tärkeä osa-alue on ravinnekierrätys. Ravinnelähteitä löytyy monista prosesseista alkaen maatilojen lannoista, yhdyskuntien biojätteistä ja biokaasutuotannon rejekteistä, päätyen yhdyskuntien jätevesilaitosten rejekteihin. Ilmastolannoite.fi-verkkosivulta löytyy kattavasti tietoja aiheesta. Sivuilta löytyy myös linkkejä ja tietoa kierrätysravinteiden laatuasioista ja Laatulannoite-sertifikaatista. Kuva: Jussi Knaapi
Tuorehake-projektissa sovelletaan isommista laitteista saatuja kokemuksia märän hakkeen poltosta. Tällä tarkoitetaan kosteudeltaan 30–40 prosenttisen hakkeen käyttöä. Isommissa laitoksissa on mitattu jopa 30 prosentin energiasaannon lisäys verrattuna kuivaan hakkeeseen. Laskelmassa on huomioitu koko hakeketjun tehokkuus ja häviöt käsittelyn eri vaiheissa. Tiedossa on, että tuoreessa puussa energiasisältö on periaatteessa korkein ja kysymys onkin sopivasta kompromissista kuivaus- ja varastointikustannusten ja polttoteknisten hyötysuhdeparametrien välillä. Maatilaluokan laitosten kasvanut koko on yksi tuorehake-hankkeen taustatekijöistä.
Tuorehake-projektissa sovelletaan isommista laitteista saatuja kokemuksia märän hakkeen poltosta. Tällä tarkoitetaan kosteudeltaan 30–40 prosenttisen hakkeen käyttöä. Isommissa laitoksissa on mitattu jopa 30 prosentin energiasaannon lisäys verrattuna kuivaan hakkeeseen. Laskelmassa on huomioitu koko hakeketjun tehokkuus ja häviöt käsittelyn eri vaiheissa. Tiedossa on, että tuoreessa puussa energiasisältö on periaatteessa korkein ja kysymys onkin sopivasta kompromissista kuivaus- ja varastointikustannusten ja polttoteknisten hyötysuhdeparametrien välillä. Maatilaluokan laitosten kasvanut koko on yksi tuorehake-hankkeen taustatekijöistä. Kuva: Jussi Knaapi
Nanokupla-hankkeessa kehitetään kasvihuonekäyttöön tähtäävää veden käsittelyn tekniikkaa, jossa veteen saadaan muodostumaan hyvin pienien eli nanokokoluokan happikuplia. Näin prosessoitu vesi toimii nestelannoituksessa ja kastelussa sekä kasvua edistävästi että kasvitauteja ehkäisevästi. Hankkeen avulla sinällään jo tunnettua teknologiaa siirretään suomalaiseen kasvihuonetuotantoon. Samalla tutkitaan jatkokehitysmahdollisuuksia, joita saattaa löytyä laajemminkin maataloudessa, esimerkiksi siemenkäsittelyn muodossa. Hanketta koordinoi Satakunnan ammattikorkeakoulun Wander keskus.
Nanokupla-hankkeessa kehitetään kasvihuonekäyttöön tähtäävää veden käsittelyn tekniikkaa, jossa veteen saadaan muodostumaan hyvin pienien eli nanokokoluokan happikuplia. Näin prosessoitu vesi toimii nestelannoituksessa ja kastelussa sekä kasvua edistävästi että kasvitauteja ehkäisevästi. Hankkeen avulla sinällään jo tunnettua teknologiaa siirretään suomalaiseen kasvihuonetuotantoon. Samalla tutkitaan jatkokehitysmahdollisuuksia, joita saattaa löytyä laajemminkin maataloudessa, esimerkiksi siemenkäsittelyn muodossa. Hanketta koordinoi Satakunnan ammattikorkeakoulun Wander keskus. Kuva: Jussi Knaapi