Agritehcnica 2011 -näyttely: Muokkauksen vaihtoehtoja enemmän kuin koskaan

Lemkeniltä uutta aurarintamalle Lemkenin aurat ovat yhdeksään siipeen asti puolihinattavia ja siitä eteenpäin hinattavia. Puolihinattavat mallit ovat Diamant 11 yhdeksään siipeen asti. Diamant 12 -mallia voidaan kasvattaa kymmeneen siipeen asti. Lemken esitteli uuden puolihinattavan Diamant 12 -mallin, johon on nyt saatavana samantyylinen sähköhydraulinen vetovarsitunnustelu kuin Tansanitissa. Tunnustelu on kuitenkin toteutettu yksinkertaisemmin ja on helpompi hallita, kuin kahden joystickin Tansanitissa. Diamantiin on saatavana toinen etukannatinpyörä lisävarusteena On Land-ajoa varten. Aura muutetaan vaossa ajettavaksi näppärästi traktorin hydrauliikkaa käyttämällä. Vakoajossa pyörä lukitaan keskelle. Ensimmäiset koemallit on tehty, ja varsinaiseen sarjatuotantoon uutuus lähtee 2012 alusta alkaen. On Land-kyntö on vielä meillä harvinaista, mutta sopii joihinkin olosuhteisiin, varsinkin jos traktorissa käytetään ylileveitä renkaita esimerkiksi keväällä. Maailmalla kynnetään paljon telakoneilla, joille On Land-kyntö taitaa olla ainoa vaihtoehto. Uutta oli myös nerokkaan oloinen ja siro integroitu pakkeri. Pakkerissa on 60 sentin V-profiilikiekot, jotka ovat tuttuja lautasmuokkaimista ja kultivaattreista. Pakkeri on tarkoitettu hinattaviin ja puolihinattaviiin malleihin ja säätyy työleveyden mukaan. (HK) 

Vogelsang on lietelevityslaitteita valmistava yritys. Se on lähtenyt yhdistämään kaistamuokkausta ja lietelevitystä. Muokkausvantaan edessä on kasvustojätteitä sivuun siirtävä rulla. Lietelanta mullataan muokkausriviin 5–10 cm pinnan alle. Kylvö suoritetaan eri ajokerralla muokatun kaistaleen hieman kuivuttua ja GPS-järjestelmän avulla kylvörivit saadaan muutaman sentin tarkkuudella osumaan lietelannoitetulle kaistaleelle. Yritys laskee saavansa ensimmäiset sarjavalmisteiset laitteet kevään 2012 maissikylvöille. Vogelsangin mukaan menetelmää ollaan kehittämässä myös viljankylvöön sopivaksi. (EH) 

Lemken on kehittänyt kyntöauransa yhteyteen auran muuttuvaan työleveyteen mukautuvan pakkerin. Tällä pyritään siihen, että pelto tiivistyy joka paikasta, mutta pakkeri ei mene missään päällekkäin edellisen kyntökerran kanssa ja kylvökerros on tiivistetty joka paikassa juuri saman verran. Toinen uuden pakkerin tarjoama etu on se, että se tiivistää maan jo ensimmäisellä kyntökerralla pellon reunasta lähdettäessä. Lemkenin FlexPack-pakkeria on saatavana kesästä 2012 alkaen. (EH) 

Myös Amazone on kehittämässä kaistalemuokkausta, jota USA:ssa on jo pitkään käytetty soijan ja maissin kylvössä. Kaistalemuokkauksen etuna Amazone pitää eroosiovaaran ja maan liiallisen kuivumisen vähentymistä. Tehdas ei suosittele sitä sellaisille alueille, joissa joudutaan elämään maan liikakosteuden kanssa ja muokkauksen yhtenä tehtävänä on pinnan kuivattaminen. Menetelmää on kokeiltu Saksassa Mecklenburg–Vorpommerin osavaltion alueilla, missä maa on kuin fillerihiekkaa ja sademäärä 500 mm luokkaa vuodessa. Kylvö tehdään eri ajokerralla, mutta siemen menee GPS-ohjauksen avulla muokattuihin kaistaleisiin. Ajotarkkuus automaattiohjauksen avulla on muutaman sentin luokkaa. (EH) 

Lemkenin tähän saakka valmistamat lautasmuokkaimet, Heliodor ja Rubin 8, on tarkoitettu tehtaan mukaan matalaan sänkimuokkaukseen. Niillä päästään 12 cm työsyvyyteen. Uudessa Rubin 12-lautasmuokkaimessa on koveran muokkainlautasen läpimitta 732 mm ja sillä päästään jo 20 cm työsyvyyteen. Kolmen metrin muokkaimessa on ensimmäisessä lautasrivissä 8 lautasta ja takimmaisessa 10. Keskimmäiset lautaset ovat pituussuunnassa hieman eri tasossa ja tällä saadaan Lemkenin mukaan muokkauspinta aivan tasaiseksi ja keskilinjalla, eikä ole vaaraa kasvustojätteiden aiheuttamasta palteesta. (EH) 

Lemken Rubin 12 lautasmuokkaimen lautaset on asetettu niin, että kone kulkee suoraan traktorin perässä, vaikka muokkaussyvyys on jopa 20 cm. Eturivin lautasia on 8 kpl, joista neljä vasenta kääntää maan vasemmalle ja neljä oikeanpuoleista lautasta taas oikealle. Toisen rivin 10 lautasta on asetettu niin, että viisi vasemmanpuoleista kääntää maan oikealle ja viisi oikeanpuoleista vastaavasti vasempaan jolloin kone kulkee mahdollisimman suoraan syvään muokattaessa. Lautasten halkaisija on 73 cm. (EM) 

Helposti uutta kärkipalaa: Samaa ”kärkitankoa” voidaan työntää eteenpäin kulumisen edistyessä 7 kertaa ja sitten voidaan kärkitanko vielä kääntää ja tehdä samat 7 siirtoa kulumisen mukaan. (EM) 

Great Plains 4,2 m turbo kultivaattorissa on 23 kpl etukiekkoa ja 11 kultivaattorin piikkiä. Etukiekkojen työsyvyys voi olla 15 cm ja kultivaattorin piikkien 20–30 cm. Piikit on asennettu kahteen riviin, jolloin piikkiväli on 38 cm, yksittäisten piikkien väli on 76 cm. 4,2-metrisen koneen paino on 5200 kg ja vetokoneelta vaaditaan tehoa yli 220 hv. Työleveys on 2,7–4.9 metriä. (EM) 

Ares Vibron muokkauslautaset on kiinnitetty vankkoihin lattajousiin. Muokkaus tapahtuu kaksivaiheisesti sekä hammastettujen lautasten pyörimisliikkeen että värinän avulla. Jousi suojelee lautasta myös kiveen ajossa. Aresta myy Turun Konekeskus Oy. (UO) 

Dalbo-jankkurimallisto kattaa työleveydet 2,4–4,0 m. Suurin työsyvyys on 90 cm, sitä säädetän joko pyörillä tai varpajyrällä. Piikkien etäisyys on 60 cm ja ne on varustettu hydraulisella laukaisulaitteella. Yrittäjien Maatalous Oy. (UO) 

Väderstadin Crosscutter on kuusiteräinen pyörivä sänkeä silppuava Carrierin lisävaruste. Laite asennetaan ensimmäisen lautasrivin eteen kuten Crossboard-lata. Crosscutter sopii parhaiten maissin ja rapsin sängen silppuamiseen, mutta sitä voidaan käyttää myös viljan sängellä. Crosscutteria käytettäessä voidaan puinti tehdä pidempään sänkeen, jolloin puinti tehostuu ja silti saadaan olki ja sänki mullattua. (EM) 

Gregoire Besson -auroissa on kaksi pyörää, joita voidaan kääntää 90 astetta. Kynnön aikana pyörät kulkevat telipyörien tavoin peräkkäin. Siirtoajoa varten kumpaakin pyörää käännetään 90 astetta, jolloin ne muodostavat kuljetusakseliston. (EM) 

Tumen lippulaiva, kuusimetrinen Gemini, keräsi jalansijaa eurooppalaisten markkinoilla. (HK) 

Simban ja Great Plainsin siitos on kuin suoraan tähtien sodasta. Kuusimetrisen järeän lautasmuokkarin päälle asennettuun siemensäiliöön saa ujutettua 4100 litraa siementä. (HK) 

Gregoire Bessonin käsitys kyntämisestä on todella järeä. 17-siipinen aura ei liikahda edes paikaltaan tavallisella traktorilla. Firman osastolta löytyivätkin maanmuokkauksen gigantit. (HK) 

Köckerlingin Jockey kylvöyksikkö on Rauch eri väreissä. Köckerlingin Allrounder-kultivaattorin päälle asennettu yksikkö on tulossa keväällä Suomeen. (HK) 

Ekotjänst Lingårdin osastolla Boris Lindgård oli perin tyytyväinen jo alkupäivien kontakteihin. Usko Quick-Finnin menestykseen on luja. Reilu 400 esitettä lähti maailmalle Amerikkaa, Israelia ja Japania myöden. Ensikertalaisen matka messuille vaati paljon panoksia. Yhteistyö Köckerlingin ja Einböckin kanssa alensi kustannuksia huomattavasti. Kahden viikon messut vaativat viikon valmistelut ja pari päivää paluumatkaan. Vaatevarasto, asuminen ja eläminen, matkakulut, tarjoilut, rekvisiitta ja liikelahjat, ovat pakollisia näkymättömiä menoja, joita aina syntyy. Varsinaiset messuun liittyvät kustannukset olivat: osallistumismaksu on 400 euroa, vuokra 170/m2, Viexpo 1700, sähkö 170, rekvisiitta (matto, seinät, tv ja kaksi valaisinta) 3300 euroa. Lisäksi kustannuksia syntyi koneen kuljetuskustannuksista. Tavaroiden käsittely ja varastointi, siirrot, nostot ynnä odottelu maksoivat myös. - Reissu oli kokemus joka kannatti, vaikka aika monta konetta joutuu myymään, että kustannukset saa katettua. Asiaa ei kuitenkaan kannata liian paljon miettiä, koska tässä on pienen yrityksen imagosta myös kysymys, sanoo Boris Lindgård. Suomalaisia näytteilleasettajia oli messuilla 34. Luku on isompi kuin esimerkiksi Belgialla ja paljon isompi kuin ruotsalaisilla. Suomalaisia messuvieraita purjehti käytävillä vastaan taajaan. Suomea kuului käytävillä vähän väliä ja tuttuja törmäili tasaiseen tahtiin. (HK) 

RTK Clue on monen RTK-aseman muodostama verkko, jonka ansiosta viljelijä voi hyödyntää muidenkin RTK-asemien signaalia. Verkko ei ole laite- tai toimittajariippuvainen. Järjestelmä hyödyntää ISOBUS-standardia, GPRS-signaalia ja internet-verkkoa. Yhteiseen RTK-verkkoon osallistujat sopivat pelisäännöistä, Reichardt toimittaa tarvittavan tekniikan verkon hallinnoijalle ja käyttäjille. RTK-korjaus välitetään yksittäiseen ajoneuvoon internetin (GPRS modeemiyhteys) välityksellä. Eli RTK Clue-verkon hallinnoija tarvitsee: Minkä tahansa RTK-aseman, tietokoneen nettiyhteydellä ja RTK CLUE manager-ohjelmiston. Ja käyttäjä tarvitsee: Satelliittivastaanottimen ajoneuvoon, RTK CLUE GPRS-modeemin, SIM-kortin datasiirtoja varten. (JK) 

Isojen viljasiilojen ilmankosteuden ja lämpötilan mittaamiseen ja dokumentointiin suunniteltu Bintec sai hopeamitallin. Mittajärjestelmässä siiloon lasketaan kaapeli, jossa on joko 120 tai 180 sentin välein mittausanturi. Useita mittauskaapeleita voidaan kytkeä rinnatusten. Mittausarvot näkyvät joko käsimonitorista tai data voidaan siirtää IntegrisPro PC ohjelmaan, joka kykenee myös valvomaan siilojen kuivausta tai tuuletusta. Tällöin systeemiin kytketään myös ilmakanavan ja ulkoilman kosteuden ja lämpötilan mittausarvot. Bintec sopisi vallan hyvin esimerkiksi varastosiilokuivureiden olosuhteiden monitorointiin. (JK) 

Mittaus- ja paikannustekniikkaan keskittynyt MSO on kehittänyt tutkaan- eli ultraääneen perustuvan Seedoctor mitta- ja valvonta-anturin, joka mittaa siemenputkissa ja vastaavissa liikkuvan materiaalin määrää ja massaa. Menetelmä on tarkempi kuin perinteinen fotokennoihin pohjautuva järjestelmä. Erityistä etua saadaan piensiementen kohdalla. Anturi ei ole herkkä epäpuhtauksille, kuten muut järjestelmät. Kuvassa näkyy, miten öljykasvin siementen määrä mitataan gramman tarkkuudella. Laite soveltuu paitsi tukkeamisten havainnointiin, myös kylvötiheyden mittaamiseen. Jälkiasennettava laite on CAN-Bus yhteensopiva. (JK) 

Claas on tehnyt ison työn ja saanut valmiiksi Toni Telemetria -järjestelmän, jonka avulla traktorin ja työkoneen yhdistelmän suoritusdata siirtyy reaaliajassa (datayhteyden kautta) maatilan/koneaseman toimistoon. Näin koneaseman tai ison maatilan manageri pystyy reaaliajassa seuraaman, missä konearmada kulloinkin on ja miten työ edistyy. Häiriötilanteissa ja muutenkin voidaan toimistolta myös jopa säätää koneiden suoritusarvoja telemetrisesti eli työkoneyksikön monitori on näkyvissä reaaliajassa myös toimistolla. Työn dokumentointi, laadunvalvonta ja laskutustoimet liittyvät osana systeemiin. Tiedonkeruu on mahdollista, koska se perustuu ISOBUS standadriin. Jopa videokuvan siirto työmaalta nettiin reaaliajassa on mahdollista. Eli ISOBUS yhteensopivien työkoneiden liittäminen järjestelmään pitäisi olla mahdollista, mikäli traktorin ISOBUS monitorille voidaan ”opettaa” työkoneen protokolla. Claasin vetämässä hankkeessa on alkuvaiheesssa suoraan mukana Amazone, Horsch, Lemken, Kamps de Wild, SGT Schönebeck ja Zunhammer. Perusmaatalouden koko koneketju on edustettuna poislukien puinti. Myös muilla agrisoftan valmistajilla oli esillä samantyyppisiä telemetriaan ja ISOBUS-standardiin perustuvia järjestelmiä,mutta ne eivät olleen aivan yhtä laajoja tai pitkälle kehitettyjä tässä vaiheessa. Useilla traktorivalmistajilla oli myös vastaavia järjestelmiä esillä. Reaaliaikainen telemetria on tulossa todella vahvasti mukaan työn ohjaukseen ja valvontaan. (JK) 

Kylvö suoraan sänkeen on harvinaisuus, auraton viljely sen sijaan lisääntyy. Siihen on tarjolla jankkureita syvämuokkaukseen, kultivaattoreita kynnön ja äkeen korvaajiksi. Lautasmuokkainten asema on vakiintunut sänkimuok-kaukseen ja aurattomassa viljelyssä kylvöalustan viimeistelyyn.

Kyntöä ei olla missään nimessä unohtamassa. Elektroniikka on tullut kyntömiehen avuksi ohjaamaan auraa.

Rivimuokkaus on uusi vaihtoehto. Muokataan vain kylvörivin kohta ja väliin jätetään muokkaamatta. Tämä on hyvä menetelmä, jolla estetään sateiden aiheuttamaa eroosiota.

Syväkuohkeutus jankkurilla on aina ollut osa keski-eurooppalaista muokkausta. Tiivistymät rikotaan mekaanisesti. Sen oheen kuitenkin liitetään syväjuuristen kerääjäkasvien viljely. Syvälle tunkeutuva juuristo pitää mekaanisesti rikotun savianturan auki. Kerääjäkasvia kutsutaan Saksassa välikasviksi. Sillä ei tavoitellakaan peltoon jääneiden ylijäämäravinteiden keruuta, välikasvin tavoite on maan säilyttäminen kuohkeana ja se kasvatetaan kahden viljelykasvin välissä: kylvö tehdään heti puinnin jälkeen ja syksyn mittaan syntynyt kasvimassa muokataan maahan ennen seuraavan kasvin keväällä tapahtuvaa kylvöä. Syvälle tunkeutuva juurimassa on välikasvin varsinainen juju.

Siipiteräkultivaattori ei ole menettänyt suosiotaan, päinvastoin. Sitä tarjotaan aurattoman viljelyn yleiskoneeksi: kyntö korvataan ajamalla yli 20 cm syvälle ja äes korvataan ajamalla samalla muokkaimella vain 5 cm syvyyteen, jopa matalampaankin. Yleiskoneen heikkous on se, että työleveys on yksi ja sama ja se joudutaan valitsemaan raskaimman työvaiheen mukaan. Kylvömuokkauksessa työleveys jää turhan kapeaksi.

Syvä- ja matalamuokkaus tarvitsevat hyvin toimiakseen erilaiset terämallit. Agritechnicassa oli entistä enemmän tarjolla kultivaattoreita, joissa oli terien pikavaihtomahdollisuus ilman työkaluja.

Muokkauksen yksi perustehtävä on säilyttää veden kapillaarisen nousun turvaaminen syvemmistä maakerroksista siemenen itämiskerrokseen. Sitä varten muokkaimiin on tarjolla mitä erilaisimpia tiivistysjyriä. Kaikkein tehokkaimpien tiivistysjyrien kanssa on oltava varovainen niillä alueilla, joissa maa muutenkin pyrkii esimerkiksi märkyyden takia tiivistymään.

Lautasmuokkaimista valtaosa on varustettu pienillä n. 45–47 cm kiekoilla. Näiden työsyvyys päättyy viimeistään 12 cm syvyyteen. Muutamat valmistajat, Lemken esimerkiksi, ovat suurentaneet kiekkoa aivan oleellisesti. Sellaisella voi päästä jo kyntösyvyyteen ja toisaalta mikään ei estä muokkaamasta myös matalaan. Tässä on tavoiteltu pääsyä aurattoman viljelyn yleiskoneeksi. Jos kiekko on muotoiltu hyvin koveraksi ja kiekko kulkee ajosuuntaan nähden lähes 20 asteen kulmassa, se multaa tehokkaasti kasvustojätteen; toimii kyntöauran tapaan.

Rivimuokkaus ei ole mikään uusi keksintö. Sitä on käytetty juurikkaan ja maissin viljelyn yhteydessä. Maata on muokattu vain kylvörivin kohdalta. Nyt uskotaan rivimuokkausmenetelmän uuteen tulemiseen. Miksi uhrata vetovoimaa sen osan muokkaamiseen, mihin ei kylvetä. Väliin jäävä vanha kasvustomassa toimii samalla eroosiopatona; estää maata valumasta vesivirtojen mukana ja muokkaamattomasta osasta haihtuu kasveille käyttökelpoista vesivarantoa vähemmän, kuin muokaten pöyhitystä pellosta. Toisaalta kylvökohdan muokkaaminen edesauttaa maan lämpiämistä itävän siemenen lähituntumassa.

Rivimuokkausta on edelleen ajateltu lähinnä juurikasvien maissien viljelyyn, mutta ensimmäiset kokeet sen käytöstä viljanviljelyn yhteydessä ovat alkamassa.

Kaiken kaikkiaan muokkausvaihtoehtoja on tarjolla runsaasti. Ja kullekin näyttää olevan paikkansa. n

Avaa artikkelin PDF