Taustatietoa Saksan metsätaloudesta

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Pfanzelt Felix on saksalainen näkemys monitoimikoneesta. Tekniikka on pitkälti peräisin Casen CVT-traktoreista. Kone soveltuu kokorunkojuontoon, sillä kaksoisvinssin teho on 10 t. Koneen luokse vinssatut puut pinotaan kuormaimella, jonka ulottuvuus on 10 m ja nostovoima 10 t. Siirrot tehdään ajamalla 40 km/h nopeutta ja koneessa on yhdistetty runko- ja pyöräohjaus.
Pfanzelt Felix on saksalainen näkemys monitoimikoneesta. Tekniikka on pitkälti peräisin Casen CVT-traktoreista. Kone soveltuu kokorunkojuontoon, sillä kaksoisvinssin teho on 10 t. Koneen luokse vinssatut puut pinotaan kuormaimella, jonka ulottuvuus on 10 m ja nostovoima 10 t. Siirrot tehdään ajamalla 40 km/h nopeutta ja koneessa on yhdistetty runko- ja pyöräohjaus.
Puun korjuu onnistuu tornivinssillä, vaikka mäen nousukulma on yli 45 astetta, eli 100 prosenttia. Vinssejä on erittäin montaa kokoa, kuvassa oleva laite sopii lyhyille vedoille ja pienehkölle puulle. Puut vedetään aina alhaalta ylämäkeen, koska silloin puun kulku on hallittua. Metsätiet rakennetaan aina rinteen sivuun eikä laakson pohjalle, koska siellä on kiviä ja talvella voi olla lumivyöryvaara.
Puun korjuu onnistuu tornivinssillä, vaikka mäen nousukulma on yli 45 astetta, eli 100 prosenttia. Vinssejä on erittäin montaa kokoa, kuvassa oleva laite sopii lyhyille vedoille ja pienehkölle puulle. Puut vedetään aina alhaalta ylämäkeen, koska silloin puun kulku on hallittua. Metsätiet rakennetaan aina rinteen sivuun eikä laakson pohjalle, koska siellä on kiviä ja talvella voi olla lumivyöryvaara.
Kotschenreuther on saksalainen John Deeren ”jalostaja”, joka muokkaa traktoreita metsäkäyttöön. Konetta muutetaan rajusti, esim. ohjaamoa siirretään eteenpäin. Tyypitys on ainakin toistaiseksi onnistunut kansallisten määräysten mukaisena yksittäistyypityksenä.
Kotschenreuther on saksalainen John Deeren ”jalostaja”, joka muokkaa traktoreita metsäkäyttöön. Konetta muutetaan rajusti, esim. ohjaamoa siirretään eteenpäin. Tyypitys on ainakin toistaiseksi onnistunut kansallisten määräysten mukaisena yksittäistyypityksenä.

Saksan metsäpinta-ala on hieman suurempi kuin Suomen. Väestöä on kuitenkin metsähehtaaria kohden karkeasti kymmenkertainen määrä, mikä aiheuttaa painetta virkistyskäyttöön. Saksassa ei tunneta jokamiehenoikeuksia, minkä vuoksi virkistyskäyttö ohjautuu virallisille ulkoilureiteille.

Ympäristö- ja kansalaisjärjestöt vahtivat metsien käyttöä tarkasti. Haastattelin KWF-näyttelyssä metsän käyttöön perehtynyt asiantuntijaa, jonka mukaan saksalaiset haluavat lisätä puun käyttöä etenkin rakentamisessa, mutta vastustavat silti puitten käyttöä.

Puolet yksityismetsiä

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Metsää on 11,4 milj. ha, mikä kattaa 32 % maan pinta-alasta. Metsäpinta-ala on kymmenvuotiskautena 2002–2012 kasvanut 50 000 hehtaarilla, koska mm. joutomaita on istutettu.

Metsänomistajia on noin 2 miljoonaa. Lähes puolet metsäpinta-alasta on yksityissektorin omistuksessa, mihin lasketaan yksityishenkilöiden lisäksi myös uskonnollisten yhteisöjen omistamat metsät. Yritykset omistavat metsistä 19,4 %. Loppu on valtionmetsää, kokonaispinta-alasta 3,5 % kuuluu Saksan liittotasavallalle ja peräti 29 prosenttia Saksan osavaltiolle.

Osavaltioiden omistusoikeus on suurin entisen Itä-Saksan alueella, koska sodan jälkeen valtiollistettua metsää ei palautettu alkuperäisille omistajille, kuten pelloille tehtiin.

Isoja, yli tuhannen hehtaarin yksityismetsiä on paljon. Ne ovat yleensä aatelissukujen tai erilaisten yhteisöjen omistuksessa. Isoilla metsänomistajilla on usein oma försteri, joka vastaa metsien hoidosta, korjuutyöt teetään yleensä urakoitsijoilla. Moottori- ja raivaussahan varressa olevat työntekijät ovat usein Puolasta tai Sloveniasta.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Perheviljelmillä on varsinkin Baijerissa yleensä omaa metsää, jonka pinta-ala on kuitenkin melko pieni. Siellä 2/3 metsälöistä on kooltaan alle 20 ha. Silti varsinkin polttopuut korjataan yleensä omatoimisesti käyttäen maataloustraktoriin kytkettyä vinssiä.

Sotilaallinen hallinto

Saksan metsähallinto on liittovaltiorakenteen sekä omistuspohjan vuoksi hyvin monitahoinen. Koko Saksan metsätaloutta koordinoi Bundesforst, joka vastaa metsien talous- ja virkistyskäyttöä sekä ympäristönhoitoa koskevien määräysten toteutuksesta. Osavaltioilla on lisäksi omat organisaationsa, jotka vastaavat osavaltioiden omien metsien hoidosta.

Bundesforst on organisoitu armeijan tyyliin. Työntekijöillä on univormut ja kokardilakit, virka-asema selviää olkapoleteista, mikäli osaa ja muistaa kaikkien 20 arvoasteen tunnusmerkit.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Viranomaiset ohjaavat varsinkin valtion metsien käyttöä pilkun tarkasti. Metsäammattilainen valitsee esim. harvennusvaiheessa ne yksilöt, jotka tullaan kasvattamaan arvopuuksi asti. Järeän, jopa kuution kokoisen yksittäisen pyökkirungon arvo on toki suurempi kuin suomalaisen kuitupuuksi kaadettavan havupuun.

Virkistyskäyttö on merkittävä osa metsätaloutta. Metsästys on Saksassa arvostettu ja kallis harrastus, jota osa metsäammattilaisista voi harjoittaa riistanhoidon nimissä virkatyönä. Siksi entisaikaan työmaan laidassa paikallista metsäpomoa odotellessa tuntui joskus siltä, että försterin mielestä metsätalous oli ammattiin kuuluva välttämätön paha, joka häiritsi riistan ”tarvitsemaa” jatkuvaa viranomaisvalvontaa.

Maasto vaihtelee alueittain

Saksan metsämaat vaihtelevat alueittain todella paljon, ja siten myös puunkorjuumenetelmät.

Itämeren rannikkoalueella on runsaasti kuivia hiekkakankaita, joissa kasvaa huonolaatuista ja -kasvuista mäntyä. Korjuu sujuu kuin kotikulmien hiekkakankailla.

Keski-Saksan metsät muistuttavat maastoltaan Suomen metsiä, mutta lehtipuita, lähinnä pyökkiä ja tammea on runsaasti. Etelään mentäessä maastot jyrkkenevät ja kokorunkopuun osuus korjuussa kasvaa.

Ostaja määrää korjuumenetelmän

Maasto- ja metsän omistussuhteet sekä paikalliset puukaupan käytännöt ovat vaikuttaneet korjuukaluston kehittymiseen. Sellu- ja suuren mittakaavan sahateollisuus ostaa puuta yleensä mittaan katkottuna, kuten meilläkin. Pienet sahat ostavat puun useimmiten kokonaisina runkoina, koska ne toimittavat puuta pieninä erinä rakentajille ja puuseppäteollisuuteen, joilla on omat laatu- ja mittavaatimuksensa. Asiakasta on helpompi palvella, kun rungot katkotaan vasta sahalla – onnistunut katkonta kasvattaa myös sahurin myyntituloja.

Konekannan erikoisuuksia

Tasaiset ja vähäkiviset alueet on Saksassa vallattu pelloksi jo satoja vuosia sitten. Siksi metsät ovat yleensä mäkisillä mailla tai vuoristoseudulla, mistä ei ole pelkästään haittaa. Metsää kasvaa rinteissä hyvin, koska valoa on runsaasti.

Järeä, vinssillä ja jopa puutavarakuormaimella varustettu traktori on edelleen suosittu metsäkone, joita myydään vuosittain useita kymmeniä lähinnä Etelä-Saksaan. Samalla traktorilla voidaan myös vetää metsäperävaunua.

Vinssitraktorin omistaja urakoi usein melko suppealla alueella pyrkien tarjoamaan tarvittaessa koko korjuuketjun kannolta lähikuljetukseen. Siksi monipuoliset, ja samalla kalliit, kokorunkojen sekä katkotun puun korjuuseen tarkoitetut yhdistelmäkoneet pitävät edelleen pintansa.

Vuoristossa käytetään tornivinssejä, joita kokeillaan myös suomaiden korjuussa.

Uolevi Oristo