Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Brittitiloilla kokeillaan nurmen kuohkeutusta

Peltokoneiden aiheuttamien syvempien tiivistymien kuohkeuttamiseen tarvitaan jankkurityyppisiä laitteita. Tässä 3-metrinen Actisol Subsoiler, jossa on säädettävä teräväli. Vetotehon tarve on 110 hv. Tässä siihen on yhdistetty oikealla näkyvä lapiorullaäestyyppinen kuohkeutuslaite.
Peltokoneiden aiheuttamien syvempien tiivistymien kuohkeuttamiseen tarvitaan jankkurityyppisiä laitteita. Tässä 3-metrinen Actisol Subsoiler, jossa on säädettävä teräväli. Vetotehon tarve on 110 hv. Tässä siihen on yhdistetty oikealla näkyvä lapiorullaäestyyppinen kuohkeutuslaite. 
Karjan aiheuttaman matalan tiivistymän kuohkeuttamiseen voi riittää lapiorullaäestyyppinen laite. Tämän tyyppisiä markkinoidaan briteissä myös lietteen imeytymisen tehostamiseksi ja pintavalunnan vähentämiseksi. Opicon Sward -slitterin leveys on 3 metriä, paino maksimipainotuksella 1 150 kg.
Karjan aiheuttaman matalan tiivistymän kuohkeuttamiseen voi riittää lapiorullaäestyyppinen laite. Tämän tyyppisiä markkinoidaan briteissä myös lietteen imeytymisen tehostamiseksi ja pintavalunnan vähentämiseksi. Opicon Sward -slitterin leveys on 3 metriä, paino maksimipainotuksella 1 150 kg. 
McConnel Shakearator  -jankkurissa (KV 14/2010) on nivelakselikäyttöinen tärytin, jonka ansiosta vetotehon tarve vähenee. Vetotehon tarve kolmella terällä on 75 hv.
McConnel Shakearator -jankkurissa (KV 14/2010) on nivelakselikäyttöinen tärytin, jonka ansiosta vetotehon tarve vähenee. Vetotehon tarve kolmella terällä on 75 hv. 
ADAS-neuvontajärjestön Paul Newell Price esittää havaintokuopan äärellä, miten lapiodiagnoosin avulla tutkitaan maan tiivistymistä. Samalla selvisi, millä laitteilla ja mihin ajankohtaan tilanne kannattaa korjata.
ADAS-neuvontajärjestön Paul Newell Price esittää havaintokuopan äärellä, miten lapiodiagnoosin avulla tutkitaan maan tiivistymistä. Samalla selvisi, millä laitteilla ja mihin ajankohtaan tilanne kannattaa korjata. 

Uutta tämän vuoden Grassland & Muck -näyttelyssä oli neuvontajärjestö ADASin havaintoesitys nurmipeltojen kuohkeuttamisesta. Nurmipeltojen tiivistyminen koetaan Brittein saarilla olevan sen verran yleinen ongelma, että ADASin selvityksen mukaan jo noin kolmasosa nurmitiloista on ainakin jossain vaiheessa kokeillut nurmien kuohkeuttamista. Suomessa routa murentaa maata useammin ja syvempään kuin Englannissa, joten ongelma on ehkä pienempi meillä.

Konetyöt kuten lietteenlevitys ja korjuutyöt voivat tiivistää maata.

ADASin mukaan myös laiduntava karja voi tiivistää maata. Erityisesti märkä maa voi pakkautua koneista ja karjasta.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Tiivistyminen voi vähentää nurmisatoa jopa 40 prosenttia”, sanoo tohtori Paul Newell Price ADASista. Syitä ovat mm. huonompi juurien kasvu ja vedenläpäisy sekä happea vaativien prosessien rajoittuminen.

Price suosittelee vanhaa kunnon lapiodiagnoosia. Kaivetaan muutamasta paikasta ylös lapion levyinen, noin 30 senttiä paksu maalohko 30–40 sentin syvyydestä. Maan ulkonäkö ja tapa, jolla se murenee käsissä, kertoo paljon siitä, kuinka tiivistynyttä se on. Jos maassa on tiivistyneitä vaakasuuntaisia levyjä ja vaakasuuntaisia halkeamia, on se merkki tiivistyneistä kerroksista. Pystysuuntaiset halkeamat ovat yleensä hyviä. Huonoja merkkejä ovat myös kokkareiden ympäri kasvaneet juuret ja huono haju lietteestä, joka ei ole päässyt hajoamaan hapen puutteen takia.

”On tärkeää tarkastaa maan kunto ensin, koska hyväkuntoisen maan koneellinen kuohkeutus voi tehdä enemmän vahinkoa kuin hyötyä.”

Kuohkeutuslaitteita myyvän Opicon edustajan mukaan kuohkeuttaminen on pidentänyt laidunnuskautta useilla viikoilla sekä keväällä että syksyllä. Tämä tarkoittaa säästöjä, koska laiduntaminen on edullisempaa kuin säilörehun käyttäminen. Kustannussäästöjä syntyy myös lannan ja rehujen pienemmän varastointitarpeen kautta.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Maanpinta voi joskus myös tiivistyä ilman koneita tai karjaa. Pelkästään runsaat sateet voivat joillakin maalajeilla liettää pintakerroksen, jonka jälkeen se kuorettuu.

”Tämä tapahtuu myös nurmilla, jolloin kuorettuma estää ilman pääsyn juuristolle. Nurmiäes/rikkaruohoäes (jota käytetään rikkaruohoäkeenä luomussa) ohuine piikkeineen on hyvä kuorettuman rikkomiseen”, sanoo Opicon James Woolway.

Matts Nysand

Avaa artikkelin PDF