Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Gårdskullan maatalousmuseo on lajissaan ylittämätön

    Suomessa on monta hyvää maatalousalan museota. On hyviä traktorimuseoita, mittavia kokoelmia hevostyökoneita sekä käsityövälineitä ja jossakin museoissa on näytillä runsaasti moottorisahoja. Todella kattavat maatalouden ja maaseutuelämän yleismuseot ovat kuitenkin harvinaisempia tapauksia, vaikka alueeksi otettaisiin koko Skandinavia.
    Carl-Erik Rehnberg on Suomen veteraanitraktoriharrastajien ehdoton Grand Old Man, joka ehtymättömillä tietotaidoillaan on innostanut mukaan monia harrastajia ja näin edesauttanut vanhan maatalousesineistön taltiointia.
    Carl-Erik Rehnberg on Suomen veteraanitraktoriharrastajien ehdoton Grand Old Man, joka ehtymättömillä tietotaidoillaan on innostanut mukaan monia harrastajia ja näin edesauttanut vanhan maatalousesineistön taltiointia. 

    Jos haluaa tutustua luultavasti koko Pohjoismaiden laajimpaan maatalousmuseoon, niin eipä tarvitse matkustaa Siuntion Gårdskullaa kauemmaksi, siellä on esillä maaseutuelämän koko kirjo vähintään sadan vuoden ajalta.

    Traktoriura alkoi Amerikan Fordilla

    Gårdskullan kartanon vanhaisäntä Carl-Erik Rehnberg on saanut seurata aitiopaikalta Suomen maatalouden koneellistumista. Siuntio on aina ollut vaurasta ja vahvaa maatalousaluetta, joten koneellistuminenkin on ollut seudulla ripeää. Gårdskullan ensimmäinen traktori oli kotimainen Kullervo, joka hankittiin kartanoon v. 1924. Seuraavat traktorit olivat Fordsoneita, sotien jälkeen merkiksi vaihtui International. 50-luvulla palattiin taas Fordsoniin. Majorit olivat C-E Rehnbergin mielestä suurin edistysaskel, mitä kartanon traktorihistoriassa on tapahtunut. Ne olivat siihen aikaan voimakkaita ja muihin verrattuna varsin monikäyttöisiä. 60- ja 70-luvuilla ykkösmerkiksi tuli Fiat, viimeaikoina on oltu tiiviissä yhteistyössä Valtran kanssa. Parhaana aikana Gårdskullassa oli keskimäärin 10 traktoria ja 5 kuljettajaa.

    Ensimmäiset traktorikokemuksensa C-E Rehnberg sai Amerikan Fordista, eli Fergusonia suuresti muistuttavasta Ford 8N-mallista. Myös puimurit tulivat tutuiksi jo varhain, kartanon ensimmäinen puimuri oli hinattava 6 jalan Thermaenius, jota vedettiin 2-sylinterisellä BM-20 "Kuulapää-Munktell´illa". Tämä traktori on ainut, joka on jäljellä kartanon varhaisemmasta traktorikalustosta.

    Ensimmäinen museokäyttöön hankittu traktori Fordson N vm. -35 tuli kartanoon jo 70-luvun puolivälissä, mutta täysillä asialle antauduttiin kymmenisen vuotta myöhemmin. Parhaimmillaan traktoreita tuli etenkin Pohjanmaalta kokonaisia rekkakuormia. Carl-Erik oli innoissaan onnistuneista hankinnoista, mutta vielä siinä vaiheessa muut perheenjäsenet suhtautuivat isännän aarteisiin vähintäänkin pidättyvästi.

    Koneet tarvitsivat säilytystilan ja aika suuren sellaisen; uusi 16 x 50-metrinen museohalli valmistui v. -88. Sittemmin hallia on jouduttu laajentamaan, myös vanha navetta on otettu näyttelykäyttöön. Tällä hetkellä yksistään traktoreita on n. 100 kpl, jotka koostuvat 45 eri merkistä. Suurin osa traktoreista on omia, mutta onpa joukossa muutamia ulkopuolisten omistamia "sijoitustraktoreita", jotka on haluttu laittaa arvoiseensa ympäristöön.

    Muuta kalustoa ovat 15 puimuria, runsaasti hevos- ja traktorivetoisia työkoneita, moottorisahoja, perämoottoreita, autoja, talousesineitä, radioita suksia yms. Esineistön kokonaismäärä on useita tuhansia.

    Traktoreista vanhin on International Junior 8/16 vuodelta 1920, harvinaisimpia taas ovat kotimainen Waasa, ruotsalainen GMW, sekä englantilaiset Ransomes MG ja OTA. Puimurivalikoiman ehdoton helmi on hinattava Oliver vuodelta 1937. Traktorikokoelma on hyvin kattava, mutta Kullervo-traktoria ei ole lukuisista yrityksistä huolimatta löytynyt.

    Kansainvälistä yleisöä

    Aivan Siuntion kirkonkylän tuntumassa sijaitsevassa museossa vierailee vuosittain muutamia tuhansia kävijöitä, ennätys on 7000 asiakasta. Etenkin yhteistyö Valtran kanssa on tuonut vierailijoita ympäri maailmaa, parhaimmillaan yleisöä on ollut 20 eri maasta. Enimmillään väkeä on liikkeellä eri tapahtumien aikaan, joita ovat heinäkuinen Traktorikarnevaali, syyskuun alussa järjestettävät Siuntio-päivät sekä Joulumarkkinat ja Joulukuusisafari. Museo ja kahvila ovat avoinna touko-elokuun ajan klo. 10-15, muina aikoina ja ryhmille tilauksesta. Käytettävissä on myös 50 hengen kokous- tai koulutustilaksi soveltuva Autokabinetti.

    Museolla on nettisivut osoitteessa www.gardskulla.fi , sähköposti info@gardskulla.fi . Puhelimeen vastaillaan numeroissa 09-256 1198 tai 09-256 1112.

    Otso-puukaasuttimella varustettu Fordson N on heinäkuussa järjestettävien Traktorikarnevaalien vetonauloja. Häkäpyttymoottorin saa käynnistymään pelkällä puukaasullakin, mutta hermojen ja hien säästämiseksi on mahdollista käyttää erityistä bensiiniruiskua.
    Otso-puukaasuttimella varustettu Fordson N on heinäkuussa järjestettävien Traktorikarnevaalien vetonauloja. Häkäpyttymoottorin saa käynnistymään pelkällä puukaasullakin, mutta hermojen ja hien säästämiseksi on mahdollista käyttää erityistä bensiiniruiskua. 
    Tuulimoottorit pumppasivat tuulisella kelillä vettä varastosäiliöihin, joiden avulla selvittiin tuulettomista jaksoista. Chicagolainen Aermotor teki täysteräksisiä tuulimoottoreita vuodesta 1888 lähtien. Tämä alansa markkinajohtaja teki mm. kokonaan öljykylpyisen voitelujärjestelmän v. 1916. Korkeimmat Aermotorit olivat 25-metrisiä.
    Tuulimoottorit pumppasivat tuulisella kelillä vettä varastosäiliöihin, joiden avulla selvittiin tuulettomista jaksoista. Chicagolainen Aermotor teki täysteräksisiä tuulimoottoreita vuodesta 1888 lähtien. Tämä alansa markkinajohtaja teki mm. kokonaan öljykylpyisen voitelujärjestelmän v. 1916. Korkeimmat Aermotorit olivat 25-metrisiä. 
    7-jalkainen Claas Europa oli kokoluokkansa moderneimpia puimureita 50-luvun lopulla. 4-sylinterinen Perkins antoi riittävän tehon 80-senttiselle puintikelalle ja liikutteli päälle 2,5-tonnista puimuria vuoristoisissakin olosuhteissa. Viljasäiliö oli vielä siihen aikaan harvinainen varuste.
    7-jalkainen Claas Europa oli kokoluokkansa moderneimpia puimureita 50-luvun lopulla. 4-sylinterinen Perkins antoi riittävän tehon 80-senttiselle puintikelalle ja liikutteli päälle 2,5-tonnista puimuria vuoristoisissakin olosuhteissa. Viljasäiliö oli vielä siihen aikaan harvinainen varuste. 
    Normaalisti varustetun maalaiskaupan valikoimiin kuului Santos-kahvia, Jymyä, toppasokeria, kompijaisia ja lamppuöljyä. Muuta ei oikeastaan tarvittukaan.
    Normaalisti varustetun maalaiskaupan valikoimiin kuului Santos-kahvia, Jymyä, toppasokeria, kompijaisia ja lamppuöljyä. Muuta ei oikeastaan tarvittukaan. 
    Seppä oli aikansa yleismetallimies, joka kengitti hevoset, takoi naulat ja muut tarvekalut, sekä korjasi koneet. Gårdskullan solakka, mutta ahkera seppä on saanut remontoitavakseen John Deeren.
    Seppä oli aikansa yleismetallimies, joka kengitti hevoset, takoi naulat ja muut tarvekalut, sekä korjasi koneet. Gårdskullan solakka, mutta ahkera seppä on saanut remontoitavakseen John Deeren. 

    Avaa artikkelin PDF