Sahakeräilijöiden tapaaminen Lustossa – mukana huippuharvinaisia sahoja

Eurooppalaiset moottorisahaharrastajat ovat pyörittäneet epävirallista sahayhteisöä muutaman vuoden ajan. Suomessa moottorisahoja keräilee laajemmassa mitassa ehkä sata alasta innostunutta harrastajaa, joista yhteisiin rientoihin aktiivisesti osallistuu 10–15 henkilöä. Ruotsissa sahoja harrastetaan suunnilleen samansuuruisella joukolla, myös Saksasta ja Norjasta löytyy sahakansaa.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Kahdenmiehensahat olivat laajassa käytössä 50-luvulle asti. Laippa-malliset soveltuivat kaatoon ja katkontaan, kaarisahat paremmin pelkkään katkontaan. Länsisaksalainen Dolmar CB50 jostain 40-luvun lopulta on 150-kuutioinen ja 4,5-hevosvoimainen. Kahvoissa moottorisahahistorian kävelevä tietopankki Matti Kivistö.
Kahdenmiehensahat olivat laajassa käytössä 50-luvulle asti. Laippa-malliset soveltuivat kaatoon ja katkontaan, kaarisahat paremmin pelkkään katkontaan. Länsisaksalainen Dolmar CB50 jostain 40-luvun lopulta on 150-kuutioinen ja 4,5-hevosvoimainen. Kahvoissa moottorisahahistorian kävelevä tietopankki Matti Kivistö.
Turussa vuodesta 1916 lähtien valmistettua Arbor-puunkaatokonetta on säilynyt vain 2 kpl, vaikka sitä tehtiin 20-luvun alkuvuosiin mennessä satamäärin. Justeeri-menetelmällä toimivalle terälle otetaan voima 2-sylinterisestä, 3½ hv:n bensakäyttöisestä Archimedes-boxermoottorista. Kapteeni Robert Laguksen kehittämä laite painaa 120 kg, hyvissä oloissa sillä on saatu tunnissa nurin 15 puuta.
Turussa vuodesta 1916 lähtien valmistettua Arbor-puunkaatokonetta on säilynyt vain 2 kpl, vaikka sitä tehtiin 20-luvun alkuvuosiin mennessä satamäärin. Justeeri-menetelmällä toimivalle terälle otetaan voima 2-sylinterisestä, 3½ hv:n bensakäyttöisestä Archimedes-boxermoottorista. Kapteeni Robert Laguksen kehittämä laite painaa 120 kg, hyvissä oloissa sillä on saatu tunnissa nurin 15 puuta.
Tsekkiläinen Rinco-ketjusaha tuli markkinoille 20-luvun puolivälissä. Andreas Stihl ja Dolmar-merkin perustaja Emil Lerp toimivat Rincon myyntimiehinä ennen omia sahabisneksiään. 35-kiloisessa Rincossa on 250 cm³:n Bekamo-moottori, jonka kaasutin toimii kaikissa asennoissa. Tämä saha vuodelta 1929 on löytynyt Suomesta ja on käyttämätön. Takana USA:lainen Poulain-kaarisaha vm.1951.
Tsekkiläinen Rinco-ketjusaha tuli markkinoille 20-luvun puolivälissä. Andreas Stihl ja Dolmar-merkin perustaja Emil Lerp toimivat Rincon myyntimiehinä ennen omia sahabisneksiään. 35-kiloisessa Rincossa on 250 cm³:n Bekamo-moottori, jonka kaasutin toimii kaikissa asennoissa. Tämä saha vuodelta 1929 on löytynyt Suomesta ja on käyttämätön. Takana USA:lainen Poulain-kaarisaha vm.1951.
Amerikkalaisen Poulainin ensimmäisessä yhdenmiehensahassa ketju kiertää moottoria, mikä on toteutuksena ainutlaatuinen. Vuonna 1953 tehdyssä ihmekoneessa on 90 cm³:n moottori. Koko komeus painaa 35 kg. Suomessa Poulainilla ei ollut maahantuojaa eikä jälleenmyyjää.
Amerikkalaisen Poulainin ensimmäisessä yhdenmiehensahassa ketju kiertää moottoria, mikä on toteutuksena ainutlaatuinen. Vuonna 1953 tehdyssä ihmekoneessa on 90 cm³:n moottori. Koko komeus painaa 35 kg. Suomessa Poulainilla ei ollut maahantuojaa eikä jälleenmyyjää.
Monenlaiset turhatkin hienoudet ovat yleistyneet, mutta sähköstarteilla varustetuille moottorisahoille näin ei ole käynyt. McCullochilla sellaisia oli tarjolla kolmenakin versiona 60-luvulla. Akku on takakahvan alla, ja se latautuu moottorin pyöriessä. Tulille saha saadaan punaisesta namikasta, varajärjestelmänä on toki perinteinen naru. Sähkö-Kulloppia tehtiin kesäkuusta 1966 alkaen vain reilun vuoden ajan.
Monenlaiset turhatkin hienoudet ovat yleistyneet, mutta sähköstarteilla varustetuille moottorisahoille näin ei ole käynyt. McCullochilla sellaisia oli tarjolla kolmenakin versiona 60-luvulla. Akku on takakahvan alla, ja se latautuu moottorin pyöriessä. Tulille saha saadaan punaisesta namikasta, varajärjestelmänä on toki perinteinen naru. Sähkö-Kulloppia tehtiin kesäkuusta 1966 alkaen vain reilun vuoden ajan.
Veljekset Kauko ja Tauno Hyryläinen perustivat Helsinkiin vuonna 1938 metallialan yrityksen, josta sotavuosina muodostettiin Auto-Koneistamo Oy ja Konerauta Oy. Auto-Koneistamo teki Sysy-apumoottoreita polkupyöriin, Larus-perämoottoreita sekä Hyry-moottorisahoja ja -aggregaatteja. Merkit ovat hävinneet markkinoilta, mutta Koneraudan tekemät Katko-suojakytkimet tunnetaan kaikkialla. Hyry S7 vm. 1966 jäi firman viimeiseksi sahamalliksi. Sitä on säilynyt vain tämä yksi kappale. Painoa 90 kuution Hyryllä on inhimilliset 9 kg.
Veljekset Kauko ja Tauno Hyryläinen perustivat Helsinkiin vuonna 1938 metallialan yrityksen, josta sotavuosina muodostettiin Auto-Koneistamo Oy ja Konerauta Oy. Auto-Koneistamo teki Sysy-apumoottoreita polkupyöriin, Larus-perämoottoreita sekä Hyry-moottorisahoja ja -aggregaatteja. Merkit ovat hävinneet markkinoilta, mutta Koneraudan tekemät Katko-suojakytkimet tunnetaan kaikkialla. Hyry S7 vm. 1966 jäi firman viimeiseksi sahamalliksi. Sitä on säilynyt vain tämä yksi kappale. Painoa 90 kuution Hyryllä on inhimilliset 9 kg.
Matti Kivistön rakentama Woodsman Special Racing on tarkoitettu kilpa- ja näytössahaukseen. Maailmalla näistä supersahoista käytetään nimitystä Hot Saw. Lustossa käydyssä kisassa kuivasta 35-senttisestä kuusesta irtosi 3 kiekkoa 5,76 sekunnissa. Tässä harjoitellaan vielä koivulla. Nestejäähdytteisestä italialaisesta Iame Parilla -mikroautonmoottorista irtoaa tehoa 25 hv, kierroksia 100 cm³:n kone ottaa 18 000. Kytkin puuttuu, eli terä pyörii silloin kun moottorikin. Valmiina tähän sahaan on hankittu moottori, takakahva, laippa ja erikoisviilattu ketju, loppu on omaa tuotantoa. Lajissaan Suomen ensimmäisessä 19-kiloisessa sahahirmussa on todella rajut äänet.
Matti Kivistön rakentama Woodsman Special Racing on tarkoitettu kilpa- ja näytössahaukseen. Maailmalla näistä supersahoista käytetään nimitystä Hot Saw. Lustossa käydyssä kisassa kuivasta 35-senttisestä kuusesta irtosi 3 kiekkoa 5,76 sekunnissa. Tässä harjoitellaan vielä koivulla. Nestejäähdytteisestä italialaisesta Iame Parilla -mikroautonmoottorista irtoaa tehoa 25 hv, kierroksia 100 cm³:n kone ottaa 18 000. Kytkin puuttuu, eli terä pyörii silloin kun moottorikin. Valmiina tähän sahaan on hankittu moottori, takakahva, laippa ja erikoisviilattu ketju, loppu on omaa tuotantoa. Lajissaan Suomen ensimmäisessä 19-kiloisessa sahahirmussa on todella rajut äänet.
Ranskalainen PPK (Paul Pierre Klomp) oli ensimmäisiä Suomeen tuotuja yhdenmiehensahoja. Malli Quick 40 vuodelta 1949 painaa 17 kiloa, moottori on 175-kuutioinen. Vuonna1946 sahatuotannon aloittanut PPK keskittyi vuodesta 1967 alkaen pelkästään pienkoneiden maahantuontiin, mikä jatkuu edelleen.
Ranskalainen PPK (Paul Pierre Klomp) oli ensimmäisiä Suomeen tuotuja yhdenmiehensahoja. Malli Quick 40 vuodelta 1949 painaa 17 kiloa, moottori on 175-kuutioinen. Vuonna1946 sahatuotannon aloittanut PPK keskittyi vuodesta 1967 alkaen pelkästään pienkoneiden maahantuontiin, mikä jatkuu edelleen.

Sahakeräilijöiden kokoelmia on esitelty monissa veteraanikonetapahtumissa, mutta omiakin näyttelyitä on järjestetty. Kansainvälisiä kokoontumisia on ollut Saksassa, Ruotsissa ja viime kesäkuussa Suomessa, jolloin alun kolmattakymmentä pohjoismaista sahaharrastajaa osallistui kalustoineen Luston Metsäkulttuuripäiville Punkaharjulla. Metsämuseon pihalla oli esillä vajaat 100 moottorisahaa, joista valtaosa oli maailmanlaajuisestikin mitattuna huippuharvinaisia. Nykyaikaa tapahtumassa edusti Hot Saw -kilpailu, jossa rakennetut tehosahat kisasivat nopeudessa. Ensi kesänä bensa haisee ja puru lentää Norjassa järjestettävässä sahakeräilijoiden tapahtumassa. Hot Saw -sahoja on nähtävissä (ja kuultavissa!) myös Koneviestin työnäytösosastolla Metkossa.

Moottorisahojen historiaan keskittyneistä nettisivuista suurin on ruotsalaisvoimin ylläpidetty www.chainsawcollectors.se, jonka vilkkaalle keskustelupalstalle osallistutaan ympäri maailmaa. Toinen laaja sahamiesten sivu on kanadalainen Chain Saw Collectors Corner, joka löytyy osoitteesta www.acresinternet.com. Museosahoista kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä ruoveteläiseen Matti Kivistöön, joka on toiminut sahaharrastajien yhdysmiehenä myös kansainvälisellä tasolla. Matin tavoittaa numerosta 050 526 4726 tai sähköpostilla matti.kivisto@phppoint.fi. 

Avaa artikkelin PDF