FinDrones 2023 -tapahtumassa Christel Thjissen kertoi, millä keinoilla tiedonkeruu pellolta tehostuu

Christel Thijssen kertoi FinDrones 2023 -tapahtumassa eri ratkaisuista, joilla tiedonkeruuta pellolta voidaan tehostaa. Kuva: Christel Thijssen

Yksi hollantilaisen Droneverkerin perustajista – täsmäviljelyurakoitsija Christel Thijssen – piti FinDrone 2023:ssa esitelmän, jossa hän valotti eri ratkaisuja, joilla tiedonkeruuta pellolta voidaan tehostaa. ”On käytettävä useita eri datalähteitä.” Thijssen korostaa.

Maaperäskannuksen SOM-tuloste kertoo, että lohkon yläosassa orgaanista ainesta on molemmin puoli 10 prosenttia, kun vasemmassa nurkassa taso vaihtelee 4-6 prosentin välillä. Kuva: Christel Thijssen

Kuvien esimerkissä lohko aluksi maaperäskannattiin, jolloin yksi tulosteista kertoi orgaaninen aineksen pitoisuuden. Tällöin kävi ilmi, että lohkon aiempi omistaja oli yhdistänyt kaksi lohkoa yhdeksi kuvassa näkyväksi lohkoksi. Ennen lohkojen yhdistämistä välioja oli puhdistettu vuosittain ja kertynyt massa (lieju ym) oli aina levitetty lohkon yläosan kapeammalle kaistalle. Vuosien kuluessa yläosan orgaanisen aineksen pitoisuus oli kasvanut kartassa näkyvälle tasolle. Sittemmin välioja on peitetty. Tämä historia näkyy yllä oleva kuvan maaperäkartassa.

Biomassakartassa pohjana on droonikuvannus ja perinteinen NDVI-indeksi. Maaperäskannauksenmultavuustason käyvät hyvin yksiin NDVI-indeksin kanssa. Kuva: Christel Thijssen

Yllä olevassa kuvassa näkyy joitain vuosia myöhemmin Droneverkersin lennolla muodostettu NDVI-kartta. Myös siinä on havaittavissa, että lohkon yläosassa kasvuston heijastama NDVI-indeksi on voimakkaampi. Maaperäkartan antaman multavuuden perustiedon ansiosta oli helpompi löytää pohjaa NDVI-kartan tulkintaan. Koska tiedossa on, että multavuuden myötä typpeä mineralisoituu kasvin käyttöön, uskallettiin lohkolle tehdä lannoitteen levityskartta, jossa typpitasoa säädettiin itse asiassa multavuus-, ei NDVI-kartan pohjalta.

Eri tietolähteet varmensivat tilannekuvan, jolloin uskallettiin lannoitusta säätää riittävästi ja tulos näkyy alla olevassa kuvassa. Paikkakohtaisen lannoitteenlevityksen tuloksena kasvuston kehitys oli tasoittunut halutulla tavalla ja lisäksi oli säästetty lannoitteen määrässä. Kuvien esimerkki on nurmitaloudesta, jossa lannoituskerroilla myös muutetaan lannoitelajia. Kuvan tilanteessa käytettiin typpipitoista lannoitetta, eli kyse oli puhtaasti nurmimassan tuotannosta. Ravinteiden saannin perustilanteen mukaisia korjaavia toimia tehdään viljelykierron muissa vaiheissa. Tällöin on myös käytettävissä tarkennettuja analyysejä sekä pellosta, että sadosta.

Kaksi kuukautta myöhemmin (toukokuussa) pellon tilanne on tasoittunut, koska lannoitteen levityksen tehtävätiedosto oli voitu tehdä paikkakohtaseksi. Multavilla vyöhykkeillä kyettiin lannoitusta alentamaan sadon kärsimättä. Huom. Lohkon perusviljavuus oli otettu suunnitelmissa kyllä huomioon. Kuva: Christel Thijssen

Fiksuunkaan tekniikkaan ei voi suoralta kädeltä luottaa. Thijssen korostaakin, että aina on mentävä pellolle ja etsittävä selittäviä tekijöitä, joilla erilaiset mittadata saadaan varmennettua ja myös määrällistettyä pitoisuuksiksi, kiloiksi ja laaduksi. Täsmäviljely on monen tekijän summa, joista vähäisin ei ole vanha kunnon talonpoikaisjärki!

Aina on pyrittävä seurannan kautta varmentamaan, että on toimittu oikein. Tässä mitataan nurmimassa määrään. Droneverkers on mukana useammassakin projektissa ja tässä biomassan mittaus tehdään viikoittain aina droonikuvannuksen yhteydessä. Kuva: Cristel Thjissen

Biomassaverifikaation kautta voidaan todellinen kuiva-aineen (sadon) kehittyminen ja lentokuvanuksen antama NDVI-tieto liittää yhteen todellisiksi kilopohjaisiksi kartoiksi. Kuvan graafit ovat erillisiltä lohkoilta. Kuva: Christel Thijssen