1980-luvun alkupuolella Ruovedellä sijaitsevan maatilan verstaassa kävi kuhina. Karilaisen veljeskatras oli kehittänyt omaan metsälannoitteen levitystä sisältäneeseen yrittämiseensä erikoisen koneen. Lasse ja Markku Karilaisen Koneviestille esittelemässä koneessa oli hyvin erikoinen pyörästöratkaisu: hydraulimoottorin ja ketjuvedon avulla voima siirtyi telin molemmille puolille asennettuihin kapeisiin pyöriin. Niiden päällä oli metallinen telasto. Ratkaisulla saatiin suuri vapaa maavara, sekä sen ajan kumitelavaihtoehtoja kestävämpi rakenne. Myöhemmin samalle rakenneratkaisulle aloitettiin kevyiden Jokeri 16wd ja Jokeri 24wd -metsäkoneiden valmistus, yhteistyössä silloisen Nokka-Koneen kanssa.
Karilaisen rakenneratkaisun siirryttyä kokonaan Nokka-Koneelle 1990-luvun alussa, ei malttanut Lasse Karilainen kauaa peukaloitaan pyörittää. Syntyi ajatus nelipyöräisestä, jämerästi rakennetusta harvesterista. Jokerista oli jo aiemmin toteutettu vastaava versio. Ensimmäisen version jälkeen todettiin, että järkevin kokoluokka olisi keskiraskaan kokoluokan harvesteri, haamu-urakoneet jäivät taakse.
Ensimmäinen kone totteli Jokerin tavoin korttipakan nimiä ja 1998 Prosilva Ässä 810 syntyi. Sen perusrakenne on edelleen nykyisten Prosilva-hakkuukoneiden ideana. Paluu tela-alustaisiin koneisiin tapahtui 2008, kun 810-harvesterin neljä pyörää korvatiin täysrautarakenteisilla, kaivukonetyyppisillä telastoilla ja mallin markkinointi aloitettin pyöräalustaisen rinnalla.
Prosilva on kasvanut vähitellen nykyiseen kokoonsa. Liikevaihto on viime vuosina liikkunut 4–6 miljoonan euron tasolla ja yritys käyttää reilun kymmenen alihankintayrityksen palveluita tuotannossaan. Koneita on valmistunut parhaimmillaan 20 kappaleen vuositahdilla.
Prosilva on vuosien saatossa kehittynyt vahvasti tuotteiden kehittämisen mukana. Kehitystä ovat avittaneet vientikaupat. Koneita on viety Chileen (jossa Prosilva oli hetken markkinajohtajakin), sekä aina Japaniin asti.
Vientikaupat ovat olleet usein rahoituksellisesti hankalia pienelle valmistajalle, sillä pääomia on paljon sidottuna matkalla oleviin koneisiin. Nyt samalla kun Lasse Karilainen vetäytyi yhtiön toimitusjohtajan paikalta ansaitusti eläkkeelle, oli sopiva hetki laajentaa yrityksen omistusta ja parantaa yrityksen rahoituspohjaa. Mukaan tuli ulkopuolelta sijoittaja, jonka vahva kertasatsaus muodostaa nyt 33 prosentin osuuden yhtiön osakekannasta.
Vuodesta 1998 pääomistajana olleen Lasse Karilaisen osuus laski 23 prosenttiin ja hän jatkaa nyt hallituksen puheenjohtajana. Uudeksi toimitusjohtajaksi palkattiin ekonomi Tuomas Korhonen. Hän tuli paikalle metsäkonealan ulkopuolta. Koska yrityksen tekninen ja metsäalan osaaminen on jo korkealla tasolla, hänen osuudekseen tulee markkinoinnin ja kaupanteon vahvistaminen. ” Tavoite on vuoteen 2021 mennessä kaksinkertaistaa liikevaihto panostamalla markkinointiin ja jälkimarkkinointiin enemmän”, toteaa Korhonen.
Yrityksen osakepääoman noston yhteydessä omistajiin liittyi 6,4 prosentin osuudella tärkeä lenkki markkinoilla – virolainen AS Agrosilva. Kyseinen yritys on toiminut Prosilvan Balttian maahantuojana ja liittyi nyt myös tehtaan omistajiin.
Agrosilvan osuus konekaupassa on Prosilvalle merkittävä mahdollisuus Venäjän ja sen lähialueiden metsäkonemarkkinoilla. Kaikilla näillä alueilla on metsäteollisuus pohjoismaiden tavoin nostamassa tuotantoaan, mikä tarkoittaa raakapuun korjuun lisääntymistä. Baltia ja Venäjä kärsivätkin jo samasta ongelmasta kuin Suomi – kuljettajapula alkaa vaivata myös näitä maita.
Prosilvan perusvarmat rakenneratkaisut ja tela-alustaisten koneiden ominaisuudet esimerkiksi Viron turvemailla lisäävät kilpailukykyä markkinoilla. Muutenkin Prosilva tulee panostamaan enemmän vientimarkkinoiden kutsuun. Enää ei toimitusjohtajan tarvitse omalla riskillään viedä valmistunutta konetta saksalaisen ostajaehdokkaan pihaan varmistaakseen kaupan syntymistä, näinkin on Lasse Karilainen aikoinaan joutunut tekemään.
