Agritechnican kasvinsuojelun uutuuksissa oli hieman välivuoden makua. Vastoin ennakko-odotuksia Agricon (N-sensor- ja P3-tuoteperheen kehittäjä) ei ollut lainkaan mukana, ja täsmäruiskutuksen palkintokin annettiin jo pitkään markkinoilla olleelle hollantilaisen Rometronin kehittämälle laitteistolle, joka tällä kertaa oli tosin Amazonen väreissä.
John Deeren M-sarjan ruiskuja voidaan jatkossa pyörittää nivelakselin sijasta myös traktorin työhydrauliikalla. Uusiin varusteisiin lukeutuu myös mm. suutinkohtainen sulkemismahdollisuus ja automaattinen täyttötoiminto. (TV)
Kvernelandin nostolaitekiinnitteisissä iXter A-kasvinsuojeluruiskuissa kemikaalit voidaan lisätä ruiskun säiliön sivulla olevasta muovisesta kaukalosta, joka lasketaan täytön ajaksi vaaka-asentoon. (JuL)
Agrotop esitteli Easyflow-kemikaalien suljetun täyttöjärjestelmän, joka alkujaan esiteltiin jo vuonna 2013 ja sai silloinkin hopeamitalin. Yhdessä Bayerin kanssa kehitetty systeemi sopii 110 litran astioille, joissa on Bayerin käyttämä universaali (IS63) korkki. Adapteri kierretään korkin tilalle, kanisteri kipataan ylösalaisin tilaansa ruiskun täyttölaitteen tai kannen päälle, ja vasta tällöin avautuu kanisterin sinetti. Täyttö voidaan keskeyttää, jolloin adapteri sulkee kanisterin. Täytön päätyttyä huuhdellaan puhtaalla vedellä ja lopuksi myös kanisteri. Kaikki pesuvesi kulkeutuu ruiskun säiliöön. Systeemi on täysin suljettu. Puhdas vesi otetaan joko tilan järjestelmästä tai pellolla ruiskun puhdasvesisäiliöstä. Saatavilla on myös virtausmittari korvaamaan kanisterin täyttöasteikkoa. Kiinnitystä varten on tehtävä sopiva reikä säiliön tai täyttölaitteen kanteen. (JK)
Challenger RG1300B on itsekulkeva kasvinsuojeluruisku, jonka huippunopeus on 58 km/h. Moottori on Agco Powerin 370 hevosvoimaa tuottava 8,4-litrainen ja viimeisimmät päästömääräykset täyttävä kuutoskone. Säiliön tilavuus on 4 920 litraa, puomiston leveys on 36 metriä. (TV)
Maschio Gaspardo valmistaa hinattavia Campo-ruiskuja, joista näyttelyssä esiteltiin kahta mallia. Puomin leveydet olivat 18–28 metriä säiliökoon ollessa 2 400 tai 3 200 litraa. Varustukseen kuuluivat muun muassa itsenäinen puomin linjaston pesu ja ISOBUS-yhteensopivuus. (TV)
Phytobac on toisen sukupolven biopeti torjunta-ainepitoisen veden biologiseen käsittelyyn. Ruiskun pesuvedet johdetaan säiliöön, josta se tihkukastelun avulla annostellaan katettuun muovikaukaloon, jossa oljen ja maan seos ylläpitää tehokasta hajottamikrobien kantaa. Mikrobit ovat maassa muutenkin eläviä luontaisia kantoja. Koska säiliö on katettu, pysyy systeemi siten tasapainossa, että suuriakin määriä vettä voidaan käsitellä, eikä säiliöön kerry ylijäävää vettä lainkaan. Hyvinvoiva mikrobikanta hajottaa torjunta-aineet tehokkaasti. (JK)
Turkkilaiset Agrional, Agromaster ja Öntar ovat hyviä esimerkkejä markkinoille muodostuneesta edullisemman hintaluokan ruiskuista. Nissä on ajanmukaiset perusrakenteet, ei uusimpia kikkoja, mutta käytettävyys on hyvää keskitasoa. Rakenteissa on tiettyä tuttua näköä, joten vaikutteitakin lienee otettu muualta. Hintaluokka on erittäin edullinen, joten nämä ovat hyviä vaihtoehtoja monelle. (JK)
Horsch-Leeb kasvinsuojeluruiskun korkea ajonopeus (KV 16/ 2014) – itsekulkevassa mallissa 30 km/h – tietää puomiohjaukselle kiirettä. Hopeamitalipalkitussa uudistuksessa puomiston ultraäänisensoreiden (4 kpl suunnattuna etuviistoon) lisäksi hytin etureunaan on asennettu laserskanneri, joka kartoittaa koko työleveyden jo ennen kuin puomistosentorit ennättävät havaita mahdollisia ongelmia, kuten lakoisia saarekkeita tai esteitä. Näin puomiston ohjausjärjestelmä kykenee toimimaan paremmin myös kovassa vauhdissa. Automatiikka kykenee myös hidastamaan vauhtia tarvittaessa. (JK)
Turkkilaisen Agrionalin puomisto on hyvä esimerkki markkinoille muodostuneesta edullisemman hintaluokan segmentistä. Siinä on ajanmukainen perusrakenne, ja käytettävyys on hyvää keskitasoa. (JK)
Koneagriassa nostolaitekiinnitteiseen ruiskuun kiinnitettynä esitelty puomisto oli nyt asennettu uuteen Sami 4500 -ruiskuun. Hinattavan ruiskun puomiston leveys on 15–28 metriä, säiliön koko 4 500 litraa ja ruiskutuspumpun tuotto 193 l/min. Ketteryyttä parantaa hydraulinen aisaohjaus. Ruiskulle haetaan pilottikäyttäjiä kaudelle 2016. (UO)
Horsch esitteli hinattavaan ruiskumallistoonsa 5 000 litran säiliöllä varustetun Leeb 5 LT -ruiskun. Suurin ero isompaan GS-mallistoon on säiliö, joka on GS:n rosterisäiliön sijasta LT:ssä tehty muovista. Puomin leveyden voi valita useista vaihtoehdoista 18–42 metrin välillä, ruiskutuspumpun tuotto on 600 l/min. (TV)
Nykyään erilaisia ruiskuvalettuja säiliöitä on saatavilla myös omiin projekteihin. Verzellesi tulee Italiasta ja erilaisia malleja on riittämiin. (JK)
TeeJet on edelleen ruiskutus - ja täsmäviljelytekniikan full liner, vaikka se ei olekaan Suomessa ollut kovin voimakkaasti esillä. Suutintekniiikan ohella löytyvät eritasoiset monitorivaihtoehdot aina täyteen ISOBUS tasoon saakka. Kasvinsuojelun ohella kaikkiin viljleyn työvaiheisiin on saatavilla ratkaisut. Kuvassa on Matrix Pro -täsmäviljelymonitori (esim. automaattiohjaus) ja Radion 8140 -ruiskukontrolleri. Määrän säätö ja automaattinen lohkokontrolleri hoituvan näillä. Suomalaisittain mielenkiintoinen on Matrix 570VT, jolla traktori on täydennettävissä ISOBUS-standardiin. TeeJetillä on myös ns. pulssimodulaatiolla toimiva suutinratkaisu, jossa jokaista suutinta ohjataan erikseen ja suihkua pystytään solenoidiventtiilillä ”pätkimään” nestetarpeen mukaisesti. Silmä ei erota nopeaa pulssia. Menetelmällä voidaan käyttää haluttua suutinkokoa ja säätää annostelua nopeuttamalla tai hidastamalla pulssia. Paine pysyy koko ajan samana. (JK)
Hardi julkaisi uuden nostolaitesovitteisen Mega-2200-mallin, jonka muotoilu on uusittu ja painopiste on saatu lähemmäksi traktoria. Suurin säiliökoko on nyt 2 200 litraa. Myös puomisto on uusittu hinattavien Delta Force -puomien tyyliseksi. Suurin leveys on 28 metriä. Etusäiliö voidaan integroida järjestelmään. Ruiskutuspaineen säätö hoidetaan DF4-järjestelmällä, jossa uusi anturitekniikka mahdollistaa aiempaa herkemmän reagoinnin erilaisissa käyttötilanteissa – esimerkiksi käytettäessä automaattista lohkokontrollia. Uutuutena puomistoon on saatavissa negatiivinen kulmasäätö, jolloin puomin puoliskot voivat seurata pellon kumpareisuutta tarkemmin. ISOBUS-ohjaus ja täsmäviljelyn valmiudet ovat kasvaneet yhteistyöllä AgLeaderin kanssa, jonka monitorit ja OptRx-kasvustosensorit ovat liitettävissä järjestelmään. (JK)
Agrotop esitteli Easyflow-kemikaalien suljetun täyttöjärjestelmän, joka alkujaan esiteltiin jo vuonna 2013 ja sai silloinkin hopeamitalin. Yhdessä Bayerin kanssa kehitetty systeemi sopii 1–10 litran astioille, joissa on Bayerin käyttämä universaali (IS63) korkki. Adapteri kierretään korkin tilalle, kanisteri kipataan ylösalaisin tilaansa ruiskun täyttölaitteen tai kannen päälle, ja vasta tällöin avautuu kanisterin sinetti. Täyttö voidaan keskeyttää, jolloin adapteri sulkee kanisterin. Täytön päätyttyä huuhdellaan puhtaalla vedellä ja lopuksi myös kanisteri. Kaikki pesuvesi kulkeutuu ruiskun säiliöön. Systeemi on täysin suljettu. Puhdas vesi otetaan joko tilan järjestelmästä tai pellolla ruiskun puhdasvesisäiliöstä. Saatavilla on myös virtausmittari korvaamaan kanisterin täyttöasteikkoa. Kiinnitystä varten on tehtävä sopiva reikä säiliön tai täyttölaitteen kanteen. (JK)
Epäsymmetrisillä suutinkulmilla varustetut kaksoisviuhkasuuttimet yleistyvät. Lechlerin malli (kulma 30 astetta eteen/50 astetta taakse) palkittiin hopeamitalilla. Myös virtausmäärät ovat erilaiset (60 % eteen ja 40 % taakse). Tavoitteena on ollut saavuttaa paras mahdollinen tunkeutuvuus kasvustoon. Näppärän rakenteen ansiosta suukappale on suoraan irroitettavissa puhdistusta varten. (JK)
Maailman johtava hiilikuituisten puomistojen valmistaja King Agro tulee Argentiinasta. Alun perin purjeveneiden mastoja ynnä muita valmistanut firma on laajentanut valikoimaa myös maatalouteen. Esillä ollut itsekulkeva 4730-mallin puomisto oli 36 metriä leveä, jolloin painonsäätö teräspuomistoon verrattuna on 800 kiloa. Levein malli on 45-metrinen. Eurooppaa varten puomistoon on rakennettava taittoon lisänivelet, joten markkina-avausta on vielä odoteltava. Materiaalina hiilikuitu on kevyttä ja jäykkää, joten oletettavissa on muitakin avauksia hiilikuidun käytössä. Tuoreen, vuonna 2015 tehdyn sopimuksen mukaan Argentiinan ulkopuolella John Deere markkinoi puomit. (JK)
Amaspot on Amazonen, Agrotopin ja Rometronin kehittämä rikkaruohojen yksittäistorjuntajärjestelmä. Puomissa olevat NIR-sensorit havaitsevat vihreät (rikka)kasvit kontrastiltaan riittävästi erottuvaa pohjaväriä vasten. Järjestelmä on tarkoitettu rikkojen torjuntaan sängeltä tai ennen hyötykasvin pintaan tuloa, jolloin saavutetaan riittävä kontrasti kohteen ja taustan välille. NIR-sensoreissa on oma punaista valoa emittoiva LED-valonlähde, joten kaikki vihreä kasvusto erottuu hyvin. Sensoreita on koko puomin leveydellä metrin välein. Yksi sensori ohjaa enimmillään viittä suutinta, kaikkia yksilöllisesti. Minimissään yhden neliösentin kohteet havaitaan, jolloin kohdalla oleva suutin avautuu ja annostelee ruiskutteen juuri oikeaan kohtaan. Korkea tarkkuus on mahdollinen, koska sensorit kykenevät elementtirakenteen ansiosta erottamaan myös pieniä kohteita. Ajonopeus voi olla jopa 20 km/h. Agrotopin low-drit-suutin kuuluu kokonaisuuteen. Toimintaperiaatteesta johtuen suutinkulma on normaalia kapeampi. Torjunta-aineen menekki vähenee merkittävästi ollen 10–20 % normaalista. Riittävä reagointinopeus mahdollistuu, koska jokaisella suuttimella on sähköohjaus (50 Hz). Amaspotin perustekniikka on hollantilaisen Rometronin kehittämä ja Etelä-Amerikassa sekä Australiassa jo käyttöön otettu. Järjestelmää myydään myös jälkiasenteisena kaikkiin riittävän spesifikaation omaaviin ruiskuihin. Rometron aloitti järjestelmän kehitystyön noin 15 vuotta sitten. Vastaava optiseen sensorointiin perustuva tekniikka on myös Trimblellä, jonka järjestelmä rakentuu GreenSeeker-kasvustosensorin teknologia-alustalle. (JK)
Amaspot on Amazonen, Agrotopin ja Rometronin kehittämä rikkaruohojen yksittäistorjuntajärjestelmä. Puomissa olevat NIR-sensorit havaitsevat vihreät (rikka)kasvit kontrastiltaan riittävästi erottuvaa pohjaväriä vasten. Järjestelmä on tarkoitettu rikkojen torjuntaan sängeltä tai ennen hyötykasvin pintaan tuloa, jolloin saavutetaan riittävä kontrasti kohteen ja taustan välille. NIR-sensoreissa on oma punaista valoa emittoiva LED-valonlähde, joten kaikki vihreä kasvusto erottuu hyvin. Sensoreita on koko puomin leveydellä metrin välein. Yksi sensori ohjaa enimmillään viittä suutinta, kaikkia yksilöllisesti. Minimissään yhden neliösentin kohteet havaitaan, jolloin kohdalla oleva suutin avautuu ja annostelee ruiskutteen juuri oikeaan kohtaan. Korkea tarkkuus on mahdollinen, koska sensorit kykenevät elementtirakenteen ansiosta erottamaan myös pieniä kohteita. Ajonopeus voi olla jopa 20 km/h. Agrotopin low-drit-suutin kuuluu kokonaisuuteen. Toimintaperiaatteesta johtuen suutinkulma on normaalia kapeampi. Torjunta-aineen menekki vähenee merkittävästi ollen 10–20 % normaalista. Riittävä reagointinopeus mahdollistuu, koska jokaisella suuttimella on sähköohjaus (50 Hz). Amaspotin perustekniikka on hollantilaisen Rometronin kehittämä ja Etelä-Amerikassa sekä Australiassa jo käyttöön otettu. Järjestelmää myydään myös jälkiasenteisena kaikkiin riittävän spesifikaation omaaviin ruiskuihin. Rometron aloitti järjestelmän kehitystyön noin 15 vuotta sitten. Vastaava optiseen sensorointiin perustuva tekniikka on myös Trimblellä, jonka järjestelmä rakentuu GreenSeeker-kasvustosensorin teknologia-alustalle. (JK)
Hahmontunnistukseen perustuvaa ruiskusuuttimen ohjausta ei siis vielä tällä kertaa nähty – tulossa se kuitenkin on ainakin Agriconin ja Asenticsin kehittämänä. Tämä askel tulee mahdollistamaan valikoivan torjunnan suoraan vihreän hyötykasvuston seasta.