Italiassa järjestetyssä Samoter-näyttelyssä oli positiivinen tunnelma – näyttelysuman vuoksi yrityksiä oli kuitenkin mukana aiempaa vähemmän

Kuva: Arto Turpeinen

• Järjestetään Italian Veronassa joka kolmas vuosi.
• Vierailijoita 40 000.
• Näytteilleasettajia 536 kappaletta 23:sta eri maasta.
• Koulutuksen ja innovaatioiden avulla pyritään lisäämään tietoisuutta uusista teknologioista.

Eräs Euroopan suurimmista rakennuskonealan näyttelyistä, Samoter, saatiin lopulta järjestettyä monien vaiheiden jälkeen, sillä pandemia aiheuttamien ongelmien vuoksi tapahtumaa siirrettiin peräti kolme kertaa. Alkuperäisen aikataulun mukainen ajankohta olisi ollut jo vuonna 2020.

Edellisen kerran näyttely järjestettiin vuonna 2017, jolloin vierailijoita oli 84 000 henkilöä ja näytteilleasettajia 780 yritystä. Näitä lukemia ei vierailijoiden osalta edes lähestytty, sillä kävijöitä oli 40 000. Myös näytteilleasettajissa oli vähemmän – 536 kappaletta 91:stä eri maasta. Kävijämäärään saattoivat vaikuttaa myös koronan jälkimainingit, ehkäpä julkisia tapahtumia varotaan edelleen.

Samoter vaikuttikin siirtyneen markkinahumun sijaan enemmän ammattilaistapahtumaksi, jossa esiteltiin Etelä-Eurooppalaisille uusia teknologioita, joita ei vielä siellä osata hyödyntää täysimittaisesti. Tästä kertoo esimerkiksi Samoter LAB -projekti, jossa esiteltiin digitaalisia ratkaisuja. Näyttelyjärjestäjän mukaan tapahtuman aikaan järjestettiin yli 500 yritysten välistä tapaamista, joilla pyritään edistämään Italian vientiä.

Pandemian jälkeinen aika on purkautunut näyttelysumana. Viime syksynä järjestettiin massiivinen Bauma-näyttely, ja hieman Samoteria aiemmin Conexpo Las Vegasissa, jossa esiteltiin tämän vuoden suurimmat uutuudet, mutta Italiassa mukaan mahtui myös joitakin täysin uusia merkkejä.

Kahteen edelliseen kansainväliseen näyttelyyn panostaminen saattoikin vaikuttaa yritysten osallistumisinnokkuuteen – kustannukset ovat kansainvälisissä näyttelyissä suuret, ja osa on korvannut ne suorilla asiakaskontakteilla.

Hankalien aikojen jälkeen Italiassa on käynnistymässä todella paljon infrahankkeita, joiden rakentamistehokkuutta pyritään parantamaan lisäämällä tietoisuutta uusista teknologioista, sillä esim. koneohjausjärjestelmät ovat Etelä-Euroopassa vielä harvinaisia.

Rakennuskonemarkkinoiden elpymisen myötä tunnelma Samoterissa oli positiivinen. Lisäksi komponenttipula vaikutti olevan helpottamassa, vaikka yllätyksiä saattaa edelleen tulla yksittäistenkin osien suhteen. Raaka-aineiden hinnannousu tosin rassaa myös tuotantoa ja vaikeuttaa koneiden hinnoittelua.

Ellei maailma menee enää enempää mullilleen, niin seuraava Samoter järjestetään vuonna 2026. Mielenkiintoista on nähdä, minkä suunnan näyttely ottaa. Keskitytäänkö jatkossakin enemmän kontaktointiin ja koulutukseen, vai palataanko jälleen koko kansan markkinahumuun. Molemman tyyppisille tapahtumille on toki paikkansa.

Sany valmistaa myös kurottajia. Malleja on useita. STH1440:n suurin nostokorkeus on 14 metriä ja nostokyky 4 000 kiloa. Moottorina toimii 55 kilowattinen Deutz. Suurimmat mallit yltävät yli 17 metriin. Toiminnot hallitaan seitsemäntuumaiselta kosketusnäyttöpaneelilta. Helppokäyttöisyyden ansiosta kurottajat sopivat myös vuokrakäyttöön. Kuva: Arto Turpeinen

Italiassa valmistetaan runsaasti erilaisia lisälaitteita. Paikallinen MB on valmistanut erilaisia seuloja ja murskaimia jo 60 vuoden ajan. Menestyksen salaisuudeksi yritys kertoo kokonaisvaltaisen osaamisen, joka kattaa ketjun tuotesuunnittelusta jakeluun saakka. Kaivinkoneiden rumpuseuloja löytyy kaivinkoneiden kokoluokkiin 8–50 tonnia.  Kuva: Arto Turpeinen

Doosan Infracore esiintyi ensimmäistä kertaa Italiassa uuden Develon-merkin tarroilla. DL420-7 edustaa merkin pyöräkuormainten uusinta mallisarjaa. Työpainoksi ilmoitetaan 23 400 kiloa. Moottorin osalta luotetaan pohjoismaiseen osaamiseen, sillä peltien alla on 257 kilowattinen Scania. Powershift-vaihteiston huippunopeus on 40 km/h.  Kuva: Arto Turpeinen

Yhdysvaltalainen Leading Edge Attachments valmistaa kantoharojen lisäksi myös varsin eksoottista kuokkakauhaa. Kokoluokkia on useita. Kauha on suunniteltu erityisesti ojan kaivamiseen routaan tai kalkkikiveen. Valmistajan mukaan kauhalla saadaan työnjälkeä jopa neljä kertaa nopeammin kuin iskuvasaralla. Ratkaisulla on kotimaassaan useita patentteja.  Kuva: Arto Turpeinen

Lovol on Suomessa tullut tunnetuksi Kellfrin maahantuomista pientrakoreista, mutta yritys valmistaa myös järeitä maarakennuskoneita. Suurimmat kaivinkoneet ovat 79-tonnisia ja pyöräkuormaimet 25-tonnisia. Kuvan FR18E2-u painaa noin 1 800 kiloa. Moottorina on 11,5 kilowattinen Yanmar. Toistaiseksi Suomeen ei olla tuomassa edes pieniä malleja.  Kuva: Arto Turpeinen

Merlo oli kotikentällään vahvasti edustettu. TF30.7-malli palkittiin näyttelyjärjestäjien palkinnolla turvalaitteistaan. Asiaan vaikuttivat etenkin kuormanhallintajärjestelmä sekä edistyneet kamerajärjestelmät, jotka automaattisesti tunnistavat ympärillä olevat ihmiset. Toinen uutuus oli DM9-minidumpperi, jonka kantavuus on yhdeksän tonnia.  Kuva: Arto Turpeinen

Saksalaisen Kemrocin erikoisalaa ovat erilaiset kaivinkoneiden lisälaitteina käytettävät jyrsimet. Esillä oli myös melkoisen pitkä ketjukaivuri liitettynä Hitachi ZX350 -kaivinkoneeseen. Tehoksi ilmoitetaan 130 kilowattia. Öljyvirtausta tarvitaan 250–350 litraa minuutissa. Edustajan mukaan laitetta käytetään mm. kaapelointityömailla.  Kuva: Arto Turpeinen

Italialainen Lanatec on erikoistunut litiumakkuihin. Työkoneissa käytettävien akkujen erikoisuus on modulaarisuus – pinoamalla kennoja päällekkäin niistä voidaan räätälöidä akkuja erityyppisiin ja kokoisiin koneisiin. Valikoima on myös laajenemassa jatkuvasti. Erillisellä laturilla latauksen kerrotaan olevan erittäin nopeaa.  Kuva: Arto Turpeinen

Näyttelyssä nähtiin myös ensimmäistä kertaa Amman-merkkisiä kaivinkoneita. Ulkomuodon perusteella ne lienevät Yanmarin valmistamia, mutta maalattu Ammanin väreihin. Kyseessä on ilmeisesti eteläeurooppalaisen merkin maahantuojien kampanja, sillä virallista tietoa ei ollut edes Ammanin maahantuojalla. AMX 50:n työpaino on 4 800 kiloa.  Kuva: Arto Turpeinen

Täysin uutena merkkinä esiteltiin Neomachin pienkuormaaja, joka on saanut mallimerkinnän Nova X30. Runkoratkaisu on sama kuin Avanteissa. Työpaino on noin 1 600 kiloa ja kaatokuorma 1 240 kiloa. Suurimmaksi nostokorkeudeksi ilmoitetaan 2 860 mm. Ergonomiaan on panostettu, esimerkkinä istuimeen integroitu ohjaussauva. Äänieristyksen kerrotaan olevan erityisen hyvä.  Kuva: Arto Turpeinen

Bobcatin uutuusmallin kerrotaan tarjoavan täysmittaisen hytin pienestä kokonaiskoosta huolimatta. Mallimerkintä on TL25.60 ja nostokorkeus 5,9 metriä. Koneen työpaino on puolestaan 4 300 kiloa. Moottori on 54,6 kilowattinen. Nostovoimaksi kerrotaan 2 500 kiloa. Valmistajan mukaan työmaat ovat nykyään yhä ahtaampia, joten kone on suunniteltu erittäin ketteräksi.  Kuva: Arto Turpeinen

Mantella on erikoistunut erilaisten maansiirto- ja materiaalipuoliperävaunujen tuotantoon. Monster-mallista on tarjolla 26, 28 ja 30 tonnin kaksiakseliset versiot. Pohja ja sivut ovat Hardox 500 TUF -terästä. Rungossa käytetään Strenx 960 -rakenneterästä, jolla saadaan lujempia ratkaisuja painoa säästäen. Myös painopistettä voidaan laskea, jolloin meno on vakaampaa. Tarjolla on mm. kolme erilaista perälautaa. Kuva: Timo Rintakoski

Sähköiset kaivinkoneet tekevät tuloaan ja yhä suurempiin kokoluokkiin. Hitachi on esitellyt viimeisen vuoden aikana neljä eri kokoista täyssähköistä kaivukonetta noin 2,5, 8 ja 13 tonnin kokoluokkiin. ZX85US-6EB on työpainoltaan 8,7 tonnia ja siinä on 40 kW:n tehoinen sähkömoottori. Akun kapasiteetti on 100 kWh. Kone voidaan kytkeä myös suoraan sähkökaapeliin ja työskennellä verkkovirran voimalla. Kuva: Timo Rintakoski

STP on vaaka, joka kiinnitetään nostokoukun ja sakkelin väliin. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi suursäkkien tai vastaavien punnitsemiseen. Saatavilla on kaksi eri versiota. Ensimmäisen mittausalue on 3–30 tonnia ja tarkkuus vaihtelee 1–10 kilogramman haarukassa mittausalueella. Vaakaan sisältyy myös päätelaite, jonka avulla punnitustulokset voidaan lukea. Kuva: Timo Rintakoski

Italialainen Simvar on erikoistunut mm. erilaisten tasaustyökalujen suunnitteluun ja valmistukseen. Messu-uutuutena esiteltiin Razor1, joka on tarkoitettu vaikkapa rakennusten, kenttien tai kulkuväylien pohjien tasaukseen. Laite kiinnitetään joko pyöräkuormaajaan tai liukuohjattuun kuormaimeen. Enimmäisleveys on noin 3,7 metriä. Siivet ylhäällä työleveys on 2 215 mm. Työkoneen minimitehoksi suositellaan 68 hv. Kuva: Timo Rintakoski

Messujen huomattavampia kaivukoneuutuuksia oli Kobelcon SK34SR-7 (kuva) ja SK39SR-7. Nämä korvaavat SK30SR-6E- ja SK35SR-6E -mallit. Moottori on aiempaa tehokkaampi ja kaivuuvarren sekä puomin sylinterit ovat suuremmat, joten kaivuuvoimien luvataan parantuneen. Tehokkuutta lisäävät myös hydraulijärjestelmän päivitykset. Ohjaamo on suunniteltu uudestaan ja sen luvataan olevan aiempaa selkeästi mukavampi ja ergonomisempi kuljettajalle. Kuva: Timo Rintakoski

Kun likaa ja kuraa ei saisi tulla työmaalta tai jätteenkäsittelyalueelta teille tai piha-alueille, on yksi ratkaisu italialaisen Tecnoterin siirrettävä renkaidenpesujärjestelmä. Tecnoter CLBR -sarjan laite on siirrettävä, suljetun kierron pesujärjestelmä, jossa veden uudelleenkäyttöprosentti on parhaimmillaan 95. Järjestelmään kuuluu 4–9 kuution vesisäiliö ja mutaimuri. Kuva: Timo Rintakoski

Italialainen Pris-Mag on erikoistunut monipuoliseen päälirakennetuotantoon sekä erilaisiin maarakennuksessa ja maa- ja metsätaloudessa käytettäviin vaunuihin. Yhtiön erityisalaa ovat vaihdettavat päälirakenteet, kuten kuvan koneenkuljetuslava. Varusteina on hydrauliset rampit hydraulisella sivusiirrolla varustettuna. Kiinnitysjärjestelmä on patentoitu. Kuva: Timo Rintakoski

Järeitä maansiirtoautoja oli esillä useita, kuten tämä Astra HHD9. Sitä on saatavana joko 3- tai 4-akselisina, aina nelivetoisena. Hyötykuormaa voidaan ottaa noin 40 tonnia. Voimanlähteenä käytetään FPT:n 6-sylinteristä ja 12,8-litraista moottoria, joka tuottaa 368 kilowatin tehon. Moottori täyttää Euro6-päästönormin vaatimukset ja tunnetaan nimellä Cursor 13. Vakiona on ZF:n 16-nopeuksinen manuaali tai valinnaisena ZF:n AS-Tronic. Kuva: Timo Rintakoski

Raskaan maansiirtoauton prototyyppi Newton esiteltiin Baumassa, mutta nyt esillä oli tuotantomalli. Idean isä, Maurizio Perlini, kertoo, että auto on yritetty pitää teknisesti mahdollisimman yksinkertaisena. Moottori on Mercedes OM 471 ja vaihteisto ZF Ecoline, koska niille on laajin Euroopan laajuinen huoltoverkko. Perlini nostaa esille etuakselin erillisjousituksen erityisenä ratkaisuna, joka parantaa ajettavuutta ja alentaa painoa. Autoja on tilattu jo noin 100 kappaletta, joista 60 on 3-akselisia ja 40 on 4-akselisia. Kuva: Timo Rintakoski

Saksalainen Heimann tarjoaa perävaunuja, joissa lava voidaan laskea hydraulisesti 80 mm tasolle. Tällöin esimerkiksi trukkien ja saksilavojen tai muiden jousittamattomien koneiden laitteiden lastaus käy helposti. PT35-version hyötykuorma on noin 2 650 kg. Lavan pituus on 3 000 mm. Hydraulipumppua käytetään sähköisesti akusta saatavalla virralla. Kuva: Timo Rintakoski

Pont Levis on hydraulisesti korkeussäädettävä alumiiniseoksesta valmistettu lastaus/kuormausramppi. Sen pituus on 4,5 m ja leveys 2,2 m. Lastauskorkeus säätyy 900–1500 mm haarukassa. Tarjolla on sekä 10 että 16 tonnin maksimikapasiteetin versiot. Runko on asennettu pyörille, jotta sitä on helppo siirrellä pihoilla. Version mukaan painoa on 500 tai 600 kg. Kuva: Timo Rintakoski

Uutena pienkuormainmerkkinä esillä oli paikallista osaamista edustava Magnusta. Koneessa on yhdistetty runko-ohjaus nelipyöräohjaukseen, mikä mahdollistaa myös rapuajon. Tarvittaessa myös pelkästään eturenkaat saa kääntymään – tällä mahdollistetaan 35 km/h siirtonopeus. Koneen paino on 2150 kiloa, ja suurin nostokorkeus 3 510 mm.  Kuva: Arto Turpeinen