Anu Virtasen intohimona on nostaminen – ”Jos voittaisin lotossa, kotipihani olisi täynnä kurottajia”

”En lähde kilpailemaan hinnalla. Oleellista on palvelu ja se, miten hommat hoidetaan”, toteaa Powerlift Oy:n Anu Virtanen. Kuva: Tuomas Silventoinen

• Työskentelee Powerlift Oy:llä myyjänä ja nostoasiantuntijana.
• Koulutukseltaan rakennusmestari.
• Motto: Värillä ei ole väliä, kunhan se on pinkki.

Powerlift Oy:n erikoisosaamista ovat nostopalvelut. Anu Virtanen kertoo pyörittävänsä yrityksen Lempäälän toimipistettä ammattilaisten ympäröimänä. ”Sellaisten henkilöiden kanssa on mukava työskennellä, jotka tulevat töihin eivätkä päivähoitoon”, sanoo Virtanen.

Hänestä piti alun perin tulla ompelija tai taiteilija. Haaveet muurarin ammatista kaatuivat pölyallergiaan. Palo nostoalalle syttyi Virtasen työskennellessä konevuokraamossa. ”Näin ensimmäistä kertaa kurottajan. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Jos voittaisin lotossa, kotipihani olisi täynnä kurottajia. Tuunaisin niistä kirahveja ja seeproja”.

Nyt Anu Virtanen on myyjä ja nostoasiantuntija, mutta Powerlift Oy:n hallilla naista ei juurikaan näy. Virtanen puhuu paljon puhelimessa ja sopii asiakastapaamisia. Myyntityö perustuu vahvasti henkilökemioihin. ”Jossain vaiheessa haluan, että uusi asiakkuussuhde saa kasvot. Silloin käydään yhdessä esimerkiksi lounaalla”.

Kylmäkäyntien tekeminen uusille työmaille on osa asiakashankintaa. Virtanen kertoo jättäneensä eräälle työmaalle käyntikorttinsa ja keksipaketin, johon oli liimattu Powerlift Oy:n tarra. Työmaan edustaja soitti ja tilasi Virtaselta nosturin ja kuljettajan.

”Se soitto jäi mieleen. Puhelu alkoi niin, että ensimmäiseksi soittaja esitteli itsensä ja totesi keksien olevan loppu.”

Virtanen käy työmaalla katsomassa, millaisia koneita siellä tarvitaan. Asiakkaan kanssa tehdään yhteistyötä sopivan koneen löytämiseksi.

”Usein kysyn vielä kuskeilta, että työtehtävän saa varmasti suoritettua. Kaikista ikävin asia kuskille on, että minä lupaan hänet työmaalle, ja homma ei sitten onnistukaan. Esimerkiksi puomin pituus ei olekaan riittävä.”

Välillä tulee reklamaatioitakin, sillä koneeseen voi tulla vika. Eikä sellaista myyjää olekaan, jolle ei niitä tulisi. ”Oli työ mikä tahansa, niin se pitää hoitaa”, toteaa Virtanen.

Virtanen kertoo leikkineensä lapsena useammin autoilla kuin nukeilla. Aikaa hän on viettänyt enemmän autotallissa kuin kotitöissä. ”Polkupyörän pinnoissakin piti olla kaiken maailman pärpättimet. Yläasteikäisenä minulla oli moottorikelkka”.

”Ensin on työ ja sitten tulee harrastus”. Viikonloput Virtanen viettää pienten valkoisten kuukulkijoiden kanssa koiranäyttelyissä, ja palkintojakin on tullut. Hänen koiriensa kennelnimi on Whitemoonwalker, ja niiden rotu on Bichon Frisé.

Ruokaa Virtanen ei myönnä tekevänsä, mutta täytekakun hän saattaa näpertää ja koristellakin. Toisinaan myytäväksi asti. ”Kotona on keittiö, koska se tuli talon mukana. Käyn antamassa siellä koirille ruokaa”.